Savonia-artikkeli: Suomalainen korkeakoulu ja yhteiskunta kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta

31.12.2021   ArtikkelitMonialainenTKI

Korkeakoulujen toimenpiteillä on keskeinen rooli kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnissa, maahantulossa, opintojen etenemisessä ja valmistumisessa. Myös integroitumisessa yhteiskuntaan ja työllistymisessä korkeakoulujen pitää tukea kansainvälistä tulijaa. Viiden eurooppalaisen korkeakoulun Erasmus+-rahoitteisessa LEARNING to live and work together -projektissa selvitettiin, millaisia puutteita korkeakoulujen tarjoamassa tuessa vielä on ja miten niihin pyritään vastaamaan.

Tässä katsauksessa käsitellään tarjotussa tuessa havaittuja puutteita sekä peilataan niitä aiheesta julkaistuihin tilastoihin ja tutkimustuloksiin kuten International Student Barometer -kyselyyn.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019b) on laatinut Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision, jonka mukaan Suomesta kehittyy osaavimman työvoiman kotimaa. Tämän päämäärän saavuttamiseksi Suomen on lisättävä koulutusperäistä maahanmuuttoa ja varmistettava, että korkeakoulutetut kansainväliset osaajat työllistyvät Suomeen. Työllistyminen puolestaan on läheisesti sidoksissa henkilön yhteiskuntaan integroitumiseen.

Integraation ymmärretään perinteisessä maahanmuuttotutkimuksessa tarkoittavan maahan muuttavan yksilön tai ryhmän sopeutumista vastaanottavaan kulttuuriin. Integraatio on toivotumpi ilmiö kuin maahan muuttaneen syrjäytyminen, täydellinen sulautuminen valtakulttuuriin tai eristäytyminen.

Integroitunut yksilö kokee niin jatkuvuuden ja eheyden tunnetta suhteessa aiempiin elämänkokemuksiin ja kulttuuri-identiteettiin, kuin omaksuu uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja uudessa ympäristössä. (Kinnunen 2003, 14–15.) Myös katsauksen kirjoittajat ovat huomanneet, että Suomessa näyttää olevan vaikea kokea integraatiota, mikäli yhteistä kieltä uuden kotimaan kanssa ei ole. Suomalaisissa toimintaympäristöissä ei monen muun maan tapaan – korkeakoulumaailmaa ja joitakin organisaatioita lukuun ottamatta – ole mahdollisuuksia toimittaa kaikkia ihmiselämän eteen tuomia asioita esimerkiksi englannin kielellä. Myös kulttuurisidonnaiset tavat työnhaussa eroavat usein lähtömaan vastaavista.

Lisäksi Forsanderin (2002, 240) jo lähes 20 vuotta sitten esiintuoma paradoksi suomalaisilla työmarkkinoilla näyttäisi selvitysten valossa pitävän edelleen paikkansa. Suoraan ulkomailta rekrytoitu henkilö on kansainvälinen osaaja, mutta maassa-asuva ulkomaalaistaustainen – esimerkiksi englanninkielisen tutkinnon Suomessa suorittanut – on puutteellinen taidoiltaan esimerkiksi kielitaidossa ja kulttuurisidonnaisissa työelämätaidoissa, ja siten epävakaassa työmarkkina-asemassa. Integraatiossa ja työllistymisessä onnistuminen sekä niiden tukeminen ovatkin keskiössä tässä katsauksessa.

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomessa

Kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista käytetään tilastoissa termiä ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat. Termillä tarkoitetaan ulkomaan kansalaista, joka on kirjoilla suomalaisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa tutkinnonsuorittajana (Opetus- ja kulttuuriministeriön 2019a). Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne ”henkilöt, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla”. Ensimmäisen polven maahanmuuttajia ovat ulkomailla syntyneet ja toisen polven maahanmuuttajia Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt. (Suomen virallinen tilasto 2020.)

Opetus- ja kulttuuriministeriön (2019a) mukaan Suomen kaikista korkeakouluopiskelijoista 7,4 prosenttia oli vuonna 2018 ulkomaalaisia. Tämä on Arenen Ulkomaalaiset opiskelijat Suomen korkeakouluissa 2000-luvulla -raportin (Maxenius 2020) mukaan suhteellisen määrän osalta OECD-maiden keskitasoa. Toisaalta OECD:n (2019) Education at a Glance -indikaattorien mukaan Suomi olisi keskiarvon yläpuolella verrattuna esimerkiksi Norjaan, jossa on selkeästi vähemmän ulkomaalaistaustaisia korkeakouluissa. Ulkomaalaistaustaisten osuus on “Marginaaliryhmät korkeakoulutuksessa” -raportin (Nori, Lyytinen, Juusola, Kohtamäki ja Kivistö 2021) mukaan kasvanut Suomessa viimeisinä vuosikymmeninä merkittävästi.

Vuoden 2018 tilastojen mukaan (Opetushallitus julkaisuaika tuntematon) ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli yhteensä 292 897 opiskelijaa. Heistä ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli yhteensä 20 237, joista ammattikorkeakouluissa 9 539 ja yliopistoissa 10 698. Verrattuna vuoden 2009 tilastoon määrä on kasvanut noin 30 prosentilla. LEARNING to live -projektissa tutkittiin erityisesti terveysalalla opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tuen tarvetta, joten todettakoon, että Suomessa terveys- ja hyvinvointialalla kolme prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista ja neljä prosenttia yliopisto-opiskelijoista oli vuonna 2018 ulkomaalaisia (Opetushallitus julkaisuaika tuntematon).

Korkeakoulut lisäävät parhaillaan laajapohjaisella yhteistyöllä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia suomalaisiin korkeakouluihin. Osaajatarpeisiin vastaamiseksi vuosittaisen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän tulisi kasvaa nykyisestä kolminkertaiseksi, viiteentoistatuhanteen vuoteen 2030 mennessä. (Valtioneuvosto 2021.) Lähes puolet ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista korkeakouluissa tuli vuonna 2017 Suomeen Aasiasta (45 prosenttia) ja vain noin neljännes (24 prosenttia) EU- tai ETA-maista (Garam 2018).

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemus saadusta tuesta

International Student Barometer (I-graduate 2014; Opetushallitus 2018), jäljempänä ISB-kysely, on kansainvälisille opiskelijoille suunnattu kysely, jolla kartoitetaan opiskelijoiden tyytyväisyyttä opintoihin, palveluihin ja elämiseen sekä tarkastellaan maahan tulon syitä ja opintojen jälkeisiä suunnitelmia. Syksyn 2017 ISB-kyselyyn vastasi lähes 4 400 opiskelijaa. (Opetushallitus 2018.) Tässä vertaillaan tuloksia aiemman vuoden 2014 ISB-kyselyn tulosten kanssa, johon vastasi yli 6 000 Suomessa opiskelevaa korkeakouluopiskelijaa vastasi kyselyyn. (I-graduate 2014.)

ISB-kyselyn vuoden 2017 tuloksista (Opetushallitus 2018) käy ilmi, että kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa tukevat ennen saapumista saatava etukäteisinformaatio ja orientaatio saapuessa, opetus- ja oppimisympäristöt, opetuksen laatu ja valmistumisen jälkeinen työllistymismahdollisuus Suomessa. Opiskelijat olivat opetushenkilöstön saatavilla oloon ja henkilökohtaiseen oppimisen tukeen tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä sekä vuonna 2014 (91 prosenttia) että vuonna 2017 (90 prosenttia). Kansainväliset tutkinto-opiskelijat toivoivat saavansa uraohjausta sekä vuonna 2014 että vuonna 2017.

Uraohjauksen osana toivottiin muun muassa neuvontaa urapolulle, mahdollisuuksia tavata työnantajia, tietoa tietolähteistä, työhaastatteluharjoituksia ja työpajoja sekä työ- tai harjoittelupaikkamahdollisuuksien tarjoamista. Opiskelijat kokivat uraohjauksen opintojen kaikissa vaiheissa merkityksellisenä työllistymisen mahdollistajana. Kuitenkin vain reilu puolet kyselyyn vastanneista oli tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen mahdollisuuteen työskennellä osana opintoja ja saamaansa työ- ja uramahdollisuuksiin liittyvään tukeen opettajilta vuonna 2017, samoin kuin vuonna 2014. Merkittävää parannusta uraohjauskokemuksiin ei vuoden 2014 ja 2017 välillä ole siis havaittavissa. (I-graduate 2014; Opetushallitus 2018.)

Talent Boost -webinaareissa ilmi tulleen mukaan (Pohjois-Savo Talent Hub -hanke 2021) osassa korkeakouluista kattavia urapalveluja ollaan vasta nyt kehittämässä kansainvälisille opiskelijoille, joten vuonna 2017 saati vuonna 2014 niitä ei ole välttämättä vielä ollut kaikissa korkeakouluissa saatavilla.

Toisaalta edelleen tänä vuonna 2021 kolmannes Itä-Suomen yliopiston kansainvälisistä tutkinto- ja tohtoriopiskelijoista vastasi Get Local! -työpajassa ja loppukyselyssä (Männikkömetsä 2021), ettei tunne yliopiston ura- ja integraatiopalvelua lainkaan. Tutkimukseen osallistuneet toivoivat edellä jo mainittujen toimenpiteiden lisäksi enemmän tutorointia ja vertaistukea työllistymiseen sekä lisää tietoa ja tukea työllistymiseen liittyvästä byrokratiasta.

Myös suomen kielen ja kulttuurin oppimiseen toivottiin lisää tukea. Get Local! -tutkimukseen osallistui 52 tutkinto- ja tohtoriopiskelijaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman Eurostudent VII -tutkimuksen artikkelisarjan haastatteluihin perustuvassa ”Korkeakouluohjaus ulkomaisen opiskelijan työllistymisen ja integraation tukena” -julkaisussa todetaan, että ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden Suomeen työllistymistä vaikeuttavat puutteelliset kulttuurisidonnaiset työnhankintataidot ja työllistymistä helpottavien verkostojen vähyys sekä suomen kielen taidon puutteellisuus.

Tutkimuksen yhteenvedossa painotetaan, että ulkomaalaiset opiskelijat ovat heterogeeninen joukko, jonka tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti ja myös tieteenaloittain. On aloja, joilla työelämäyhteyksiä on hankalampi luoda jo opintojen aikana kuin toisilla aloilla. (Tuononen ym. 2021, 33–34.)

Työelämäyhteistyö koulutuksen aikana on kansainväliselle korkeakouluopiskelijalle myös opetus- ja kulttuuriministeriön (2019a) mukaan merkittävä tukimuoto, jollaisena ministeriö pitää myös suomen kielen opintoja. Tämä käy ilmi Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sisäministeriön vuonna 2019 asettaman työryhmän laatimasta tilanne- ja tavoitekuvasta kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen muuttamisesta ja tänne jäämisestä. Raportissa todetaan, että koulutusperäisen maahanmuuton onnistuminen on kiinni monesta tekijästä, joista osa liittyy tässä luvussa kuvattuihin tukimuotoihin ennen opintoja, opintojen aikana ja opintojen jälkeen.

Näitä tekijöitä koulutusperäisen maahanmuuton onnistumiseen ovat opetus- ja kulttuuriministeriön (2019a) raportin mukaan koulutuksen, tutkimuksen ja oppimisympäristöjen laatu, opiskelijoiden rekrytointimenetelmät sekä maahantuloon ja maahan jäämiseen liittyvien prosessien sujuvuus. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019a.) Erityisesti maahantuloon ja maahan jäämiseen liittyvistä prosesseista saimme kuulla LEARNING to live and work together -projektissa kansainvälisten opiskelijoiden omia kokemuksia ja ideoita.

Kansainvälisen LEARNING to live and work together -projektin tuloksia

Viiden eurooppalaisen maan LEARNING to live and work together eli L2L-projektissa selvitettiin pienimuotoisesti kansainvälisten opiskelijoiden tuen tarvetta korkeakouluopintojen alussa ja niiden aikana. Tämä tehtiin aivoriihimenetelmällä Nominal Group Technique (ks. McMillan ym. 2016, 656–657).

Kahdeksan Pohjois-Savossa sijaitsevan Savonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisen Nursing-tutkinto-ohjelman sairaanhoitajaopiskelijaa osallistui aivoriihiin keväällä 2019. Opiskelijat olivat kaikki eri lähtömaista Aasiasta, Euroopasta ja Afrikasta. Vastaavat tutkimukset tehtiin myös kumppanimaissa Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Sloveniassa ja Espanjassa. Tässä katsauksessa käsittelemme erityisesti Suomen tuloksia ja vertaamme niitä Slovenian ja Espanjan tuloksiin. Näitä kolmea maata yhdistää se, että arkielämä englannin kielellä ei onnistu vastaavasti kuin Isossa-Britanniassa ja Irlannissa.

Sloveniassa puhutaan virallisena kielenä sloveniaa. Rovira i Virgilin yliopisto sijaitsee Espanjan Kataloniassa, jossa alueen virallinen kieli on katalaani. Sloveniassa Mariborin yliopistossa tutkimuksen informantteja oli 11 ja opiskelijat olivat kuudesta eri maasta kotoisin. Espanjassa Rovira i Virgilin yliopistossa NGT-sessioihin osallistui yhteensä 11 opiskelijaa.

Haasteita Suomeen tulevalle korkeakouluopiskelijalle asettaa selvityksemme mukaan erityisesti kieli. Asioimiskieli esimerkiksi suomalaisissa virastoissa on yleensä suomi. Myös monet suomalaiset arkikäytännöt poikkeavat kansainvälisistä: esimerkiksi virastojen aukioloajat ovat huomattavan lyhyet. Lisäksi SIM-kortin, pankkitilin ja verkkopankkitunnusten hankkiminen sekä erikoiset ruokailuun liittyvät asiat kuten maitotuotteiden runsaus hämmentävät tulijoita.

Opiskelijat niin Suomessa, Espanjassa kuin Sloveniassakin toivat esille vertaistuen puutteellisuuden. Esimerkiksi jonkinlaista ryhmäkeskustelualustaa toivottiin aukaistavaksi jo ennen opintojen alkua. Suomessa opiskelevat toivoivat, että opintojen alussa heitä voisivat auttaa opiskelijat, jotka ovat aiemmin tulleet heidän omasta kotimaastaan sen lisäksi, että opiskelijalla olisi tutoropiskelija ja -opettaja omalta opiskelualalta. Myös suomalaiseen kulttuuriin perehdyttäviä videosarjoja toivottiin, sekä kääntäjäsovellusta, joka puhuisi opiskelijan puolesta suomea esimerkiksi asioita hoidettaessa. Toki myös suomen kielen kursseja toivottiin lisää. Aivoriiheen osallistuneiden mielestä myös suomalaisen kulttuurin epämuodollisuudesta olisi hyvä olla puhetta jo ennen opiskelujen alkua.

Opiskelijat olisivat hyötyneet myös tiedosta, että Suomessa on tärkeää kysyä ääneen ne kysymykset, jotka itseä askarruttavat – suomalaiset kun eivät halua pidätellä kuulijaa lisätiedoilla kauempaa kuin on tarpeen, eivätkä näin ollen tule kertoneeksi kaikkea olennaista.

Suomalainen opiskeluterveydenhuolto sekä hammashuolto olisivat myös paremmin tiedotettavien asioiden listalla, kuten myös erilaiset kolmannen sektorin palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Uskonnollisten rituaalien harjoittamiseen tarkoitetut paikat sekä yritykset, joista voi ostaa omaan kulttuuriin sopivaa ruokaa (esimerkiksi halal-lihaa), olisi hyvä olla tiedossa heti muuttopäivästä alkaen.

Monet tutkimuksemme tuloksista olivat Sloveniassa ja Espanjassa yhteneväisiä Suomessa saatujen ideoiden kanssa. Myös Sloveniaan opiskelemaan lähteneet toivoivat sosiaalista tukea niin saman alan opiskelijoiden kuin omien maidensa kansalaisten kanssa sekä hyvää tutorjärjestelmää. Myös keskusteluryhmän tarve tuli esille, sekä tuki uuden kielen oppimiseen ja käyttämiseen.

Kuten Suomessa, myös Espanjassa ja Sloveniassa, henkilökohtainen tuki esimerkiksi toisilta opiskelijoita ja opettajilta nähtiin arvokkaana. Kaikissa kolmessa maassa toivottiin myös apua uuteen kulttuuriin integroitumiseen. Tulokset olivat Espanjassa ja Suomessa yhteneväiset myös tiedon selkeyden ja monikanavaisuuden vaatimuksen suhteen – monissa vastauksissa mainittiin tiedon esittämisen selkeys ja myös eri kanavissa (kirjallisena, videoina, kasvokkain) esittäminen yhtenä keskeisenä seikkana.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kansainvälisille opiskelijoille annettavien käytännön elämän ohjeiden pitäisi olla entistä henkilökohtaisempia, laajempia, selkeämpiä ja kuvailevampia. Niitä pitäisi olla saatavilla paitsi tekstinä, myös kuvina ja videoina monista eri aiheista. Erityisesti tarve henkilökohtaiselle tuelle on merkittävän suurta.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen tukeminen ja heidän halukkuutensa jäädä Suomeen

Lähes 80 prosenttia ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteensa Suomessa, ja uskoo työllistymismahdollisuuksiinsa koulutusta vastaavalla alalla (Nori ym. 2021). On huomioitava, että määrään lukeutuvat myös Suomessa syntyneet, ns. toisen polven maahanmuuttajat, joiden osuus oli vuoden 2019 väestörakennetta kuvaavassa tilastossa 17 prosenttia ulkomaalaistaustaisista (Suomen virallinen tilasto 2020).

Samansuuntaisia tuloksia saatiin vastikään Itä-Suomessa, jossa neljä viidestä vastanneesta tutkinto- tai tohtoriopiskelijasta haluaisi etsiä valmistumisensa jälkeen töitä ensisijaisesti Itä-Suomesta tai vähintään Suomesta. Tämä selvisi tuoreesta kansainvälisille maisteriopiskelijoille tehdystä Get Local! -kyselyn loppuraportissa. Valtaosa olisi myös halukkaita asumaan Suomessa ja tekemään etätöitä ulkomailla sijaitsevaan organisaatioon. (Ruuskanen 2021; Männikköranta 2021.)

Vuoden 2017 kyselytutkimuksen mukaan vain alle puolet (46 prosenttia) viimeisen vuoden opiskelijoista suunnitteli jäävänsä Suomeen töihin pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi tai aikoi tehdä jatko-opintoja nykyisessä korkeakoulussaan (Opetushallitus 2018), joten tilanne on suomalaisen yhteiskunnan osaamisvajeen paikkaamisen kannalta nyt aiempaa toiveikkaampi.

Kuitenkin Ulkomaalaiset opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa 2000-luvulla -raportin mukaan (Maxenius 2020) valmistumisen jälkeen vain noin puolet ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista työllistyy Suomeen. Terveys- ja hyvinvointialoilla vuosi valmistumisen jälkeen tilannetta tarkasteltaessa työllistyttiin vuonna 2017 keskimääräistä paremmin, koska jopa yli kaksi kolmesta työllistyi (Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu).

Tavoitteena Valtioneuvoston (2021) koulutuspoliittisessa selonteossa on nyt, että tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia työllistyy suomalaisille työmarkkinoille. Päämääränä on, että korkeakoulut integroivat kansainväliset osaajat korkeakouluihin, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään yhteistyössä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin työnantajien kanssa. Tämä tavoite näyttäisi olevan yhteneväinen myös ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden oman toiveen kanssa.

Keinoja, joilla pyritään parantamaan kansainvälisille opiskelijoille tarjottua tukea

Aiemmin esitellyt LEARNING to live and work together -projektin pienimuotoisen selvityksen tulokset osoittavat, että tarve monenlaiselle käytännön tiedolle on suuri, kun henkilö muuttaa Suomeen suorittamaan korkeakoulututkintoa. Tulosten pohjalta projektissa kehitetään mobiilisovellus, jolla pyritään helpottamaan selvityksessä tärkeimmiksi priorisoitujen tietojen löytymistä uuteen maahan muuttovaiheessa. Sovelluksessa pyritään antamaan ajantasaisia tietoja aiheista, joissa tuen tarvetta tutkimuksessa ilmeni. Lisäksi hankkeessa työstetään webportaalia eli tietopankkia ohjaustyössä ja työssään muuten kansainvälisellä taustalla korkeakouluun opiskelemaan tulevia kohtaaville asiantuntijoille.

Kuten olemme yllä kuvanneet, kansainväliset tutkinto-opiskelijat toivovat myös erityisesti henkilökohtaista tukea muun muassa työllistymisen ja yhteiskuntaan integroitumisen avuksi. On tärkeää huomata, että jokainen kansainvälisen tutkinto-ohjelman kohtaava asiantuntija voi olla keskeinen henkilö opiskelijan tukemisessa. Opettajilta ja ohjaushenkilöstöltä vaaditaan nykyään myös kieli- ja kulttuuritietoisuutta (Harju-Autti ja Latomaa 2018) sen lisäksi, että he voivat ohjata kansainvälisen opiskelijan elämään ja opintoihin liittyvissä konkreettisissa asioissa.

Kieli- ja kulttuuritietoisella otteella voidaan kohdentaa opetusta [tai ohjausta] onnistuneesti, tehdä tuloksekkaita pedagogisia ratkaisuja sekä ratkaista konfliktitilanteita. Myös suomalaisen toimintakulttuurin välittäminen opiskelijoille helpottuu, kun ymmärrys toisista kulttuureista ja niiden eroista suomalaiseen selkiytyy. (Heimonen 2019.)

Vastaavia konkreettisia toimenpiteitä todella tarvitaan, jotta voimme vastata yhtä lailla kansainvälisen korkeakouluopiskelijan kuin suomalaisen työelämänkin tarpeisiin nyt ja lähitulevaisuudessa. Tässä työssä ovat avainasemassa kaikki kansainvälisen tutkinto-opiskelijan kohtaavat asiantuntijat viranomaisista korkeakoulujen ohjaus- ja opetushenkilöstöön sekä esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö mainitsee tilanne- ja tavoitekuvassaan (2019a) englanninkielisen koulutustarjonnan maineen ja kiinnostavuuden, korkeakoulun tai kaupungin houkuttelevuuden sekä tulevien uramahdollisuuksien vaikuttavan keskeisesti siihen, että koulutusperäinen maahanmuutto lisääntyy ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat myös työllistyvät tutkintoaan vastaavasti Suomeen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019a.) Olisi siis myös kehitettävä maakuvatyötä, koulutustarjontaa sekä korkeakoulujen, alueiden ja viranomaisten tarjoamia palveluja.

Niin ikään kansainvälistymisen ja työmarkkinoiden tarpeet huomioon ottavia rekrytointikäytäntöjä tulee kehittää edelleen (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019a). Työelämän monimuotoisuusohjelman (TEM 2021) mukaan suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän monimuotoisuutta tulee lisätä ja varmistaa syrjimättömät toimintatavat. Yhteiskuntamme asenteet eivät kuitenkaan tällä hetkellä helpota maahan muuttaneiden työllistymistä.

Ulkomaalaistaustaisilta kuulostavat työnhakijat saavat kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän huolimatta siitä, että heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja kielitaitonsa täsmäisivät toisiin hakijoihin. Pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan onkin kirjattu päämääräksi lisätä työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamista. Työelämän monimuotoisuusohjelmassa on lukuisia toimenpiteitä, joilla työmarkkinoiden rakenteellista syrjintää ja rasismia voidaan vähentää. Tämä tehdään lisäämällä työyhteisöjen tietoisuutta monimuotoisuuden hyödyistä sekä kasvattamalla monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskevia rekrytointi-, johtamis- ja muuta osaamista työelämässä. (TEM 2021.)

Yksi uusista, konkreettisista keinoista työllistymisen tukemiseen on myös TE-live, jolla tuotetaan suoria lähetyksiä avoimista työpaikoista, työelämän eri teemoista ja koulutusmahdollisuuksista. TE-livellä on tuotu näkyviksi uudella, avoimella ja innostavalla tavalla työpaikkoja, työvoimakoulutuksia sekä suomen kielen kursseja ja koulutuksia maahan muuttaneille. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021.)

Myös työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoiman Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteena on tuoda yhteen organisaatioita ja kansainvälisiä osaajia. Talent Boost tuo helpotusta yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä löytää kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset osaajat. Suomen houkuttelevuutta pyritään parantamaan ajatellen paitsi kansainvälisiä osaajia, myös heidän perheitään. Talent Boost -ohjelmassa panostetaan nyt entistä vahvemmin kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden houkuttelemiseen Suomeen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. (TEM julkaisuaika tuntematon.) Perheen huomioiminen ohjaustyössä on tärkeää henkilön integroitumisessa.

Esimerkiksi Pohjois-Savon Talent Hub -hankkeen yhtenä konkreettisena työpakettina on osaajien ja yritysten kohtaamisen kehittäminen. Kansainvälisten opiskelijoiden ja alueen yritysten kohtaamista sekä verkostoitumista muun muassa tapahtumissa, koulutuksissa ja harjoitteluissa halutaan lisätä. (Pohjois-Savo Talent Hub 2021.) Käytännön esimerkkinä vuoden 2021 toimenpiteistä terveysalan työelämätoimijoiden kanssa kehitetään yhteistyössä harjoittelusiltaa, joka helpottaa kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden pääsyä opintoihin kuuluviin harjoitteluihin sekä niissä menestymistä.

Harjoittelusiltaa kehittämässä ovat katsauksen kirjoittajien lisäksi kansainvälisen Nursing-tutkinto-ohjelman opettajat sekä suomen kielen opettajat ja työelämäedustus. Harjoittelusiltaan kuuluvien työelämäkoulutusten tähtäimessä on saavuttaa parempi ymmärrys kv-taustaisten osaamisesta, joka voi jäädä heikon suomen kielen taidon vuoksi tiedostamatta työelämässä. Oman osaamisen näkyväksi tekemisellä on kuitenkin suuri merkitys myös integroitumisessa työhön ja sitä myötä yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelmassa vuosina 2021–2024 kuvaillaan myös Talent Boost -toiminnassa kehitettävää valtakunnallista, korkeakoulukentän yhteistä suomen kielen oppimisen tuen joustavaa mallia, jota koordinoivat Aalto- ja Helsingin yliopisto ja jossa ovat mukana ammattikorkeakouluista Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea. Nämä toimijat koordinoivat työskentelyä, jossa on tavoitteena tutkintoon sisällytettävien digitaalisten tai läsnäoloratkaisuihin perustuvien S2-kielikoulutuskokonaisuuksien toteuttaminen ja tarjonta.

Myös toiminnallisesti kaksikielisiä tutkintoja pilotoidaan esimerkiksi sairaanhoitajatutkinnossa TOKASA-hankkeessa Metropoliassa ja TAMK:ssa. (Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021–2024.) Näiden ponnistusten lähtökohtana on ollut muun muassa ajatus integroitumisesta yhteiskuntaan ja suomalaiseen työelämään kielen kautta.

Maahanmuuton vastuukorkeakoulujen SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education) puolestaan tähtää korkeakoulutuksesta kiinnostuneiden tai korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden ohjaamisen lisäämiseen (Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021–2024) ja on apuna esimerkiksi kv-tutkinto-opiskelijoiden puolisoiden koulutus- ja urapolun löytymisessä. Tässä on esitelty vain muutamia Suomen korkeakoulussa tehtäviä toimenpiteitä kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien tuen parantamiseen. Onneksi niitä on enemmänkin, koska Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia nyt ja tulevaisuudessa.

Kirjoittajat:

Katri Huuskola, hoitotyön lehtori, Savonia-amk

Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori, Savonia-amk

Lähteet:

Forsander, A. 2002. Luottamuksen ehdot. Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla.  Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 39/2002. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/3b7f9678-forsander_luottamuksen-ehdot.pdf (haettu 24.9.2021).

Garam, I. 2018. Tilastotietoa ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista suomalaisissa korkeakouluissa 2017. Faktaa Express 9A/2018. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/faktaa-express-9a2018-tilastoja-ulkomaalaisista-tutkinto (haettu 17.5.2021).

Harju-Autti, R. & Latomaa, S. 2018. Kielet, kielikasvatus ja kielitietoisuus – politiikkaa, käytänteitä ja kehittämistarpeita. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(3). Saatavissa https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2018/kielet-kielikasvatus-ja-kielitietoisuus-politiikkaa-kaytanteita-ja-kehittamistarpeita (haettu 20.5.2021).

Heimonen, J. 2019. Tietoa kulttuureista ja kulttuuritietoisuutta – opettajalle ja opiskelijalle. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10(4). Saatavissa https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2019/tietoa-kulttuureista-ja-kulttuuritietoisuutta-opettajalle-ja-opiskelijalle (haettu 20.5.2021).

I-graduate 2014. International Student Barometer: Survey in Finnish higher education institutions. Helsinki: Opetushallitus. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/89922_isb_summary_of_responses.pdf (haettu 20.5.2021).

Kinnunen, T. 2003. ”If I can find a good job after graduation, I may stay”: Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen. Occasional Paper 2b/2003. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO/Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus. Helsinki: CIMO. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162831/OKM_2021_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y (haettu 24.9.2021).

Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021–2024. III Rehtoritapaaminen 26.10.2020. Diasarja. Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Maxenius, S. 2020. Ulkomaalaiset opiskelijat suomen korkeakouluissa 2000-luvulla.  Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Saatavissa https://www.arene.fi/julkaisut/ulkomaalaiset-opiskelijat-suomen-korkeakouluissa-2000-luvulla-raportti/ (haettu 20.5.2021).

McMillan, S. S., King, M. & Tully, M. P. 2016. How to use the nominal group and Delphi techniques. International Journal of Clinical Pharmacy, 38 (3): 655–662.

Männikkömetsä 2021. Get Local -loppurapotti. PDF-raportti.

Nori, H., Lyytinen, A., Juusola, H.,; Kohtamäki & V., Kivistö, J. 2021.  Marginaaliryhmät korkeakoulutuksessa: opiskelemaan hakeutuminen, opiskelukokemukset ja tulevaisuuden suunnitelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:26. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-881-6 (haettu 20.5.2021).

OECD 2019. Education at a Glance 2019: OECD Indicators. OECD Publishing, Paris. Saatavissa https://doi.org/10.1787/f8d7880d-en (haettu 27.5.2021).

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019a. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. 2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161788/OKM_2019_31_Korkeakouluopiskelijoiden_maahantulo_ja_integroituminen.pdf (haettu 20.5.2021).

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019b. Sivistys, osaaminen, tiede ja teknologia ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi. Saatavissa https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Tiekartan+julkistusseminaari+esittelykalvot+31.1.2019.pdf/6d7657ac-b5e3-8c6a-8930-b33f5a36ffdb (haettu 17.5.2021).

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019c. Tilannekuvaa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta
 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:34. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-662-1 (haettu 17.5.2021).

Opetushallitus 2018. Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on? International Student Barometer -kysely korkeakoulujen ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille. Faktaa Express 6A/2018. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/faktaa-express-6a2018-mika-toi-suomeen-millaista-opiskelu-taalla (haettu 26.5.2021).

Opetushallitus julkaisuaika tuntematon. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot/ulkomaalaiset-tutkinto-opiskelijat-suomen-korkeakouluissa (haettu 17.5.2021).

Pohjois-Savo Talent Hub -hanke 2021. Ajankohtaista: Kevään 2021 webinaarit, teemana opintojen aikana tapahtuva uraohjaus. Savonia-amk. Saatavissa https://talenthub.savonia.fi/hankkeessa-tapahtuu-project-activities/ajankohtaista/ (haettu 20.5.2021).

Ruuskanen, L. 2021. Itä-Suomi kiinnostaa kansainvälisiä opiskelijoita valmistumisen jälkeenkin – valtaosa haluaisi työllistyä alueelle. Yle Uutiset 17.5.2021. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-11935218 (haettu 20.5.2021).

Suomen virallinen tilasto 2020. Väestörakenne. Vuosikatsaus 2019. Helsinki: Tilastokeskus.

TEM 2021. Työelämän monimuotoisuusohjelma: Toimenpideohjelma työelämän monimuotoisuuden edistämiseksi maahanmuuton ja kotoutumisen näkökulmasta. Saatavissa
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162933/TEM_2021_10.pdf?sequence=1&isAllowed=y  (haettu 18.5.2021).

TEM julkaisuaika tuntematon. Talent Boost -toimenpideohjelma. Työ- ja elinkeinoministeriö. Saatavissa https://tem.fi/talent-boost (haettu 20.5.2021).

Tilastotietoa ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista suomalaisissa korkeakouluissa. 2021. Opetushallitus. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot/ulkomaalaiset-tutkinto-opiskelijat-suomen-korkeakouluissa (haettu 17.5.2021).

Tuononen, M., Uotila, M., Loikkanen, J., Ylimaula, R., Marjomaa, N. & Latvanen, E. 2021. Korkeakouluohjaus ulkomaisen opiskelijan työllistymisen ja integraation tukena. Eurostudent VII-tutkimuksen artikkelisarja. Opetus- ja kulttuuriministeri-ön julkaisuja 2021: 7. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, julkaisutuotanto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-896-0 (haettu 24.9.2021)

Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. TE-live – vuorovaikutteista rekrytointia. Saatavissa https://www.te-palvelut.fi/erikoissivut/te-live (haettu 18.5.2021).

Valtioneuvosto 2021. Valtionneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. 2021. Valtioneuvoston julkaisuja 21:24. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-622-8 (haettu 27.5.2021).

Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen. Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tietopalvelusopimuksen aineisto 4.3. Saatavissa https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Kansainv%C3%A4lisyys.aspx  (haettu 27.5.2021).