Suunhoitomatkailu, engl. ”dental tourism”, tarkoittaa matkustamista toiseen maahan suun terveydenhuollon palveluita varten. Suunhoitomatkailijat käyttävät matkoillaan monipuolisesti sekä perus- että erikoishammashoidon palveluita.

Näihin palveluihin kuuluvat muun muassa hammaskiven ja värjäytymien poistot, hampaiden paikkaus, hammaskruunut sekä esteettisen hammashoidon palvelut kuten hampaiden valkaisu. Näiden lisäksi ulkomaille matkustetaan myös vaativampia suukirurgisia toimenpiteitä ja implantointia varten.

Ulkomaille suun terveydenhoitoon hakeutumiseen eniten motivoiva tekijä on kustannussäästöjen tavoittelu matkakohteesta, jossa on kotimaahan verrattuna edullisempi hintataso.

Matkustusmotiivit – miksi ihmiset matkustavat ulkomaille suun terveydenhoitoon?

Ulkomaille suun terveydenhoitoon hakeutumiseen eniten motivoiva tekijä on kustannussäästöjen tavoittelu matkakohteesta, jossa on kotimaahan verrattuna edullisempi hintataso. Lisäksi terveysturisteille on tärkeää pystyä yhdistämään terveydenhuollon toimenpiteet lomailuun ja kulttuuriaktiviteetteihin.

Edullisen hinnan lisäksi tärkeää on myös hoidon laatu. Suurimman suunhoitomatkailusta etsittävän hyödyn nähdäänkin olevan erinomainen hintahyötysuhde, jolloin tavoitteena on saada korkealaatuista hoitoa pätevältä suun terveydenhoidon ammattilaiselta edulliseen hintaan.

Suunhoitomatkailu – riskitöntäkö?

Vaikka suunhoitomatkailu on viimeisten vuosikymmenten aikana yleistynyt, on tietoa ulkomailla toimivien suukirurgien, hammaslääkärien ja muiden suun terveydenhoidon ammattilaisten tarjoaman hoidon laadusta vähän. Toisaalta myös asiakkaan itsensä voi olla haastavaa luotettavasti arvioida saamansa hoidon laatua.

Ulkomailla toteutettuun hoitoon voi liittyä monenlaisia haasteita. Haasteina voivat olla esimerkiksi asiakkaalle sopimattomien hoitojen toteuttaminen sekä lyhennetyt hoitojaksot, jolloin useita hammaslääketieteellisiä toimenpiteitä toteutetaan tavallista lyhyemmän hoitojakson aikana. Tämä voi puolestaan altistaa komplikaatioille, joita voidaan joutua hoitamaan kotimaassa. Lyhennetty hoitojakso voi lisäksi johtaa ylihoitamiseen eli laajoja hoitoja toteutetaan henkilölle, joka ei kuitenkaan kykene ylläpitämään hoitotulosta.

Implanttihoidon toteuttamisessa ulkomailla on riskinä käytettävien komponenttien, kuten kruunujen ja implanttifikstuuroiden eli keinojuurien huono laatu. Hammasimplantilla tarkoitetaan leukaluuhun istutettua metallista keinojuurta, jonka avulla korvataan puuttuva hammas tai hampaita. Keinojuuren päälle rakennetaan esimerkiksi kruunu. Kotimaassa toimivalle hammaslääkärille ulkomailla asennetut komponentit eivät välttämättä ole tuttuja, eikä niitä koskevia tietoja tai varaosia ole aina saatavilla. Näin ollen ylläpitohoito ei välttämättä onnistu kotimaassa, vaan asiakas voi joutua matkustamaan takaisin sinne, missä hoito on alun perin tehty.

Riskinä kaikessa terveysturismissa, etenkin kirurgisissa toimenpiteissä on kolonisoitua mikrobilääkkeille vastustuskykyisellä bakteerilla. Terveysturisti voi itse sairastua vakavasti mikrobista ja lisäksi siirtää sen suomalaiseen sairaalaan. Tällaisia mikrobeja ovat muun muassa ESBL, MRSA ja VRE. Ongelmamikrobien aiheuttamia sairaalaepidemioita on raportoitu kaikkialla Euroopassa, mutta tilanne monissa muissa terveysturistien suosimissa kohteissa, kuten Thaimaassa ja Intiassa on vielä huonompi.

Halpa hinta houkuttaa – todelliset kustannussäästöt?

Ulkomailla toteutettujen hoitojen ikävät vaikutukset voivat tulla asiakkaalle kotimaassa yllätyksenä.

Asiakkailla ei välttämättä ole tarvittavaa tietoa heille toteutettujen toimenpiteiden seurauksista tai pitkäaikaisvaikutuksista. Ulkomailla toteutettujen hoitojen ikävät vaikutukset voivat tulla asiakkaalle kotimaassa yllätyksenä. Näin ollen pidemmällä aikavälillä ulkomaisesta hoidosta etsitty kustannussäästö voi lopulta jäädä toteutumatta, mikäli kotimaassa tarvitsee yhä laajempaa korjaavaa hoitoa.

Korjaava hoito tulee poikkeuksetta alkuperäistä hoitoa moninkertaisesti kalliimmaksi ja mikäli hoito on toteutettu ulkomailla, vastaa asiakas itse korjaavan hoidon kustannuksista. Toisaalta ulkomailla toteutettu hoito voi osoittautua kokonaan hyödyttömäksi, mikäli hoidettu hammas esimerkiksi joudutaan kotimaassa lopulta poistamaan.

Kirjoittajat:

Jenna Rissanen, suuhygienistiopiskelija, suuhygienistin tutkinto-ohjelma, terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Kaarina Sirviö, yliopettaja, terveysalan tutkintokoulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Jaapar, Mustaffa, Musa, Ghazali, Moghvvemi, Sedigheh & Saub, Roslan 2017. Dental tourism: Examining tourist profiles, motivation and satisfaction. Tourism Management 61, 538–552. Viitattu 25.3.2022.

Kainulainen, Katariina 2014. Terveysturisti voi tuoda tullessaan kaikille mikrobilääkkeille vastus-tuskykyisen bakteerin. SIC! Lääketietoa Fimeasta 3, 24–25. https://sic.fimea.fi/documents/721167/863986/26872_3_14_24-25_Terveysturisti_voi_tuoda_tullessaan.pdf. Viitattu 30.3.2022.

Kovacs, E. & Szocska, G. 2013. Vacation for your teeth – dental tourists in Hungary from the perspective of Hungarian dentists. British Dental Journal 215 (8), 415–418. https://www.nature.com/articles/sj.bdj.2013.995. Viitattu 29.3.2022.

Lovelock, Brent, Lovelock, Kirsten & Lyons, Karl 2018. The impact of outbound medical (dental) tourism on the generating region: New Zealand dental professionals’ perspectives. Tourism Management  67, 399–410. Viitattu 29.3.2022.

Lwin, Hnin Nu Nu, Punnakitikashem, Prattana & Thananusak, Trin 2021. The level and determinants of international patient satisfaction with dental tourism in Bangkok, Thailand. Cogent Business & Management 8 (1), 1–16. https://www.proquest.com/docview/2614939851/fulltextPDF/DC68450C54544700PQ/1?accountid=27296. Viitattu 26.3.2022.

Vänskä, Minna 2018. Implantit ulkomailta, laminaatit lomakohteesta? Mitä suuhygienistin on hyvä tietää hammasturismista? Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenlehti 18 (3), 13–16.