Kolme sairaanhoitajaa seisoo sinisissä asuissaan ja hymyilee kameralle.

Savonia-artikkeli: Tavoitteena yhtenäinen uroflow-mittaustutkimus

#SavoniaAMK

Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti 2021–2022 yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa Uroterapia – kliinisesti erikoistunut osaaja (30 op) -koulutuksen, joka on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutuksen jälkeen ammattilainen voi käyttää ammattinimikettä uroterapeutti. Uroterapeutit tekevät monipuolista tutkittuun tietoon perustuvaa urologista hoitotyötä, johon sisältyy eri ikäisten potilaiden ohjaamista ja neuvontaa, hoitoa ja tutkimuksia. Potilaan haasteina voivat olla esimerkiksi virtsanerityksen tai katetrihoitojen haasteet ja lantionpohjan toiminnan häiriöt tai kiputilat.

Uroterapeutit tekevät työssään virtsan virtausmittaustutkimuksia. Tälläisellä uroflow-tutkimuksella mitataan virtsasuihkun virtausta ja se on yleinen tutkimus ennen urologin vastaanottoa. Uroflow-tutkimukseen yhdistetään aina myös residuaalin ultraäni eli virtsarakkoon jäävän virtsamäärän mittaus ultraäänilaitteella. Se on varmastikin helpoin ja käytetyin tutkimus virtsaamisvaivoista kärsiville potilaille ja sitä voidaan pitää ensivaiheen tutkimuksena.

Virtsasuihkun virtausmittaus eli flowmetria mittaa rakon tyhjenemisnopeutta sekä virtsasuihkun nopeutta. Tutkimuksessa tutkittava tyhjentää rakkonsa mittausastiaan mahdollisimman rauhallisissa olosuhteissa ja kiireettömästi. Virtsan virtaama mitataan sähköisellä mittalaitteella, tutkimuksessa selviää ulos tulevan virtsan määrä ml/s. Aika riippuu virtsaputken virtausolosuhteista sekä rakon tyhjenemispaineesta eli rakkolihaksen supistusvoimasta.

Uroterapeutti-opiskelijat tekivät opintoihin kuuluvana kehittämistyönä omiin työyksiköihinsä kirjallisen ohjeen hoitajille uroflow-tutkimuksesta ja residuaalin ultraäänimittauksesta. Tarve ohjeeseen tuli työyksiköiden eli Savonlinnan keskussairaalan kirurgian poliklinikalta sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kirurgian poliklinikoilta, joissa useat eri sairaanhoitajat tekevät uroflow-tutkimuksia. Käytännöt ovat olleet vaihtelevia ja siksi tavoitteena oli saada yhtenäistettyä sairaanhoitajien tekemän uroflow-tutkimuksen käytänteitä näyttöön perustuviksi ja samalla parannettua uroflow-tutkimusten luotettavuutta.

Ohje tehtiin PDCA-mallin mukaisesti. P = plan (suunnittele) vaiheessa lähdimme tekemään työtä suunnittelemalla ja keskustelemalla molempien työpaikoilla esimiesten ja kollegoiden kanssa, millaista ohjetta tarvittaisiin. D = do vaiheen aikana saatiin listausta ohjeeseen liittyvistä tarpeista keräämällä asioita osastokokouksessa, sekä keskustelemalla kahden kesken kollegoiden kanssa. C = check (varmista, että suunnitelma saatiin toteutettua) työvaiheessa tehty ohje oli koekäytössä henkilöstöllä ja siitä kerättiin palautetta ja kehittämisehdotuksia. Henkilöstöltä ei tullut koekäytön aikana korjattavaa ohjeeseen. A = act (toteuta mahdolliset korjaavat toimenpiteet) osiossa ohje oli koekäytössä henkilöstöllä ja siitä kerättiin palautetta ja kehittämisehdotuksia. Henkilöstöltä ei tullut koekäytön aikana korjattavaa ohjeeseen.

Suunnitelmaa tarkasteltiin useaan otteeseen tekijöiden kesken sekä yhdessä opettajan ohjaustilanteissa. Ohje liitetään työyksiköiden sähköisiin ohjepankkeihin ja Savonlinnan keskussairaalan kirurgian poliklinikalla myös paperisena ohjekansioon. Näin ohjeet ovat kaikkien saatavilla ja mahdollistetaan tutkimuksen tekeminen yhtenäisellä kaavalla. Ohjeet tarkastellaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Näin varmistetaan ohjeen ajantasaisuus ja varmistetaan uroterapiatyön tutkittuun tietoon perustuvuus ja paras mahdollinen hoidon laatu.

Kirjoittajat:

Anna Laamanen, sairaanhoitaja, anna.laamanen@sosteri.fi
Miia Lehtikangas, sairaanhoitaja, miia.lehtikangas@ras.fi
Saijamari Hiltunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu saijamari.hiltunen@savonia.fi
Tiina Hirvonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu tiina.hirvonen@savonia.fi

Lähteet:
Arter. 2022. https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/. Viitattu 2.4.2022.

Penttinen, Jani 2021. Virtsan virtauksen ja jäännösvirtsan luotettava mittaaminen. Uutis-Urho 2, 32–35.

Perttilä, Ilkka & Mikkola, Tomi 2017. Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnos-tiikassa. Verkkojulkaisu. Päivitetty 4.1.2017. https://www.kaypahoito.fi/nix00567. Viitattu 2.10.2022

Tammela, Teuvo 2013. Urodynaamiset tutkimukset. Teoksessa Taari, Kimmo, Aaltomaa, Sirpa, Nurmi, Martti, Parpala, Teija & Tammela, Teuvo (toim.) Urologia. 3. painos. Helsinki: Duodecim, 56–57

Suomen urologiset hoitajat ry. 2022. https://www.urologisethoitajat.fi/ Viitattu 27.10.2022.