29.9.2022 kuntoutuksen opettajat ja opiskelijat Metropoliasta, Savoniasta ja Oulun ammattikorkeakoulusta kokoontuivat viettämään iltapäivää verkostoitumisen, yhteisöllisyyden ja työn imun merkeissä. Tapahtuma järjestettiin tänäkin vuonna etäyhteyksin. Webinaarissa ammattikorkeakoulun kuntoutuksen opettajat alustivat päivän aiheita ja opiskelijat pääsivät pienryhmissä keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksiaan päivän aiheista.

Työn imulla työhyvinvointia

Työn imu koostuu tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisen kokemuksista. Työn imua voidaan kokea kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa. Työn imua edistää esimerkiksi kehittävä ja monipuolinen työn sisältö, työtovereilta ja esimieheltä saatu tuki sekä riittävä työstä saatu palaute. Työn imun kokeminen on myönteisesti yhteydessä työntekijän terveyteen ja työssä viihtymiseen. Sillä on myös positiivinen vaikutus työsuoritukseen ja työn tulokseen. (Hakanen & Perhoniemi 2012, 9.)

Työelämässä tapahtuvien muutosten myötä työhyvinvoinnin merkitys on korostunut ja työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta ja sopeutumisvalmiutta muutokseen, toisaalta kasvavat vaatimukset ja suuret muutokset uhkaavat työhyvinvointia. Työn merkityksellisyys, arvostus ja sopiva haasteellisuus lisäävät työnimua. (Korpisalo 2020.) Työn imu kumpuaa sisäisestä motivaatiosta sekä innostuksesta, ja ne ovatkin kestävän hyvinvoinnin lähde, sillä silloin työskentely on tehokasta, mutta ei kuluta voimavaroja samalla tavalla (Martela & Jarenko 2014).

Viime vuosina koronakriisin vuoksi etätyön tekeminen on lisääntynyt ja tullut tutuksi monille työntekijöille. Etätyö on vaikuttanut työn imuun ja sitä kautta työhyvinvointiin, etenkin, kun koronakriisin aikana etätyön tekeminen oli monille pakotettua eikä vapaaehtoista. Onkin tutkittu, että työntekijöillä, joilla työnimu oli jo ennestään korkea, se säilyi tai kohosi etätyön aikana. Taustatekijöiden lisäksi työn imun lisääntymistä tai säilymistä selittivät kodin toimivuus, työyhteisön etätyölle tarjoama tuki, työn oma-aloitteinen kehittäminen ja pystyvyysusko. (Mäkikangas, Juutinen, Oksanen & Melin 2020.)

Webinaarin lomassa opiskelijat miettivät moniammatillisissa ryhmissä yhteisöllisyyden ja työn imun merkitystä työhyvinvoinnille (Kuva 1). Keskusteluissa kävi ilmi, että johtamisella on suuri merkitys työn imuun ja sitä kautta työhyvinvointiin. Esimiehiltä ja työkavereilta saatu kannustus ja tuki nousi yhdeksi tärkeäksi työhyvinvoinnin tekijäksi. Muutenkin työkaverit ja hyvä työpaikan ilmapiiri lisäävät opiskelijoiden mielestä työn imua. Hyvä työilmapiiri syntyy muun muassa siitä, että työntekijät kokevat tulevansa kuulluksi, saavat myös positiivista palautetta ja työpaikalla noudatetaan yhteisiä sääntöjä.

Yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvoinnille

Yhteisöllisyyden tunteen saavuttamisen keskeisinä tekijöinä pidetään ihmissuhteita ja näiden luomisessa korostetaan luottamusta, kunnioittamista ja kommunikaatiota. Yhteisöön kuulumisen tunne on tärkeää. Osallisuus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin (THL, 2022). Tulevassa hyvinvointialueessa on nostettu osallisuus eri ikäisten palveluiden periaatteeksi, koska sen merkitys on tärkeä jokaisen ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle (THL, 2022). Työroolin selkeys, työasioissa auttavat tutut, tyytyväisyys työaikajärjestelyihin ja työtehtävien monipuolisuus edistävät yhteisöllisyyttä työpaikalla ja lisäävät työhyvinvointia. Yhteisöllisyyden tunne työyhteisössä vaikuttaa myönteisesti sekä organisaation toimintakykyyn että organisaation jäsenten hyvinvointiin. (Lampinen, Viitanen & Konu 2013: 82–83.) Yhteisöllisyydellä on positiivinen vaikutus myös oppimiseen ja tuloksellisuuteen. Työyhteisön yhteisöllisyys on henkinen tila, joka luo yhteenkuuluvuutta, tarjoaa turvaa ja auttaa hahmottamaan ympäristöä. Sen perustana on erilaisuuden hyväksyminen, mikä edellyttää erilaisten käsitysten ja ajattelutapojen sietämistä. Hyvä työilmapiiri näkyy luottamuksena ja aitona auttamishaluna ja toisten huomioon ottamisena sekä avoimuutena ja yhteishenkenä. Jokaisella on mahdollisuus olla oma itsensä ja toimia yksilöllisesti myös verkostossa. (Salakari 2021.)

Verkosto on liima

Webinaarissa annettiin tehtäväksi tuottaa yhteiskehittelynä kuvaus siitä, mitä on työhyvinvointia edistävä toiminta verkostossa. Yhteiskehittelyä voidaan käyttää verkostossa työkaluna, jolla etsitään yhteisiä kehittämisen kohteita. Yhteiskehittelyssä toimivalla vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys. (Alasoini 2011, 104.)

Kymmenen ryhmää lähti kokeilemaan yhteiskehittelyä ja työstämään omaa kuvaustaan huomioiden tuotoksessaan työhyvinvointia edistävät keskeiset tekijät eli työn merkityksellisyyden, yhdessä oppimisen ja toiminnan kehittämisen. Opiskelijat miettivät pienryhmissä, mitä on työhyvinvointia edistävä toiminta verkostossa. Ryhmätöistä koostettiin yhteenveto Sari Heleniuksen johdolla (Kuva 2).

Kirjoittajat:
Leena Hartikainen, ft, kuntoutuksen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Tiina Helkiö, sh, kuntoutuksen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Sirpa Pitkäniemi, ft/sh, kuntoutuksen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Mari Rosenqvist, ft, kuntoutuksen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Leena Uhlbäck, sosionomi, kuntoutuksen YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Maria Luojus, FT, kuntoutuksen tuntiopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Alasoini, Tuomo 2011. Hyvinvointia työstä. Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä
tavalla? Raportteja 76. Helsinki: Tykes

Hakanen, Jari & Perhoniemi, Riku 2012. Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen. Työterveyslaitos, Helsinki 2012. Saatavilla verkossa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134953/Ty%c3%b6n%20imun%20ja%20ty%c3%b6uupumuksen%20kehityskulu.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Korpisalo, Emmi 2020. Työn tuunaamisen vaikutukset työnimuun. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto. Saatavilla verkossa. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/11918/UniVaasa_2020_Korpisalo_Emmi.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Lampinen, Mai-Stiina, Viitanen, Elina & Konu, Anne 2013. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus yhteisöllisyydestä työelämässä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2013: 50, 71–86. Saatavilla verkossa. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/100821/systemaattinen_kirjallisuuskatsaus.pdf?sequence=1

Martela, Frank, Jarenko, Karoliina 2014. Sisäinen motivaatio, tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014.

Mäkikangas, Anne, Juutinen, Soile, Oksanen, Atte & Melin, Harri 2020. Etätyön ja työn imun muutokset kevään 2020 koronakriisin aikana korkeakouluhenkilöstöllä. Psykologia 55(06), 2020. Saatavilla verkossa. https://www.researchgate.net/profile/Anne-Maekikangas/publication/348407623_Etatyo_ja_tyon_imun_muutokset_kevaan_2020_koronakriisin_aikana_korkeakouluhenkilostolla/links/5ffd60ae45851553a03a1c82/Etaetyoe-ja-tyoen-imun-muutokset-kevaeaen-2020-koronakriisin-aikana-korkeakouluhenkiloestoellae.pdf.

Salakari Minna 2021. Yhdessä onnistumme – yhteisöllisyys on työn voimavara. Talk, Turun amk julkaisu. Saatavilla verkossa. https://talk.turkuamk.fi/puheenvuoroja/yhdessa-onnistumme-yhteisollisyys-on-tyon-voimavara/

THL julkaisuaika tuntematon. Osallisuus -verkkosivut. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus. Viitattu 1.11.2022