Kuvituskuva: maassa kasvaa kasvin verso ja sen ympärillä on lapsen sekä aikuisen kämmenet.

Savonia-artikkeli: Vanhempien osallisuuden edistäminen perhekuntoutuksessa

#savoniaAMK

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa tehdyn tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena nousi viisi kehittämisehdotusta vanhempien osallisuuden edistämiseen perhekuntoutuksessa.

Jo vuonna 2002 kuntoutuksen selonteossa nostettiin esille kuntoutujan osallisuuden tärkeys omaan kuntoutusprosessiinsa. (Kuntoutuksen selonteko 2002.) Edelleen osallisuutta painotetaan paljon kuntoutusalalla ja pidetään jopa kuntoutuksen edellytyksenä. Perhekuntoutuksessa perheiden osallisuus on kuntoutuksen perusta ja lasten ja nuorten kuntoutuksessa tavoitellaan lapsi- ja perhekeskeistä ajattelua. Kuntoutuksessa huomioidaan lapsen lisäksi perhe sekä lähiympäristö (Koivikko & Sipari 2020, 38).

Lasten ja nuorten kuntoutuksessa on tunnustettu tarve perhekeskeiselle työotteelle. (Bailey, Raspa & Fox 2012, 219; Lotze, Bellin & Oswald 2010, 100; Autti-Rämö, Mikkelsson, Lappalainen & Leino 2016, 60.) Tämä nähdään oleellisena osana lapsen ja nuoren hoidossa ja kuntoutuksessa. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa aloitettiin uutena palveluna perhekuntoutus keväällä 2021. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen perhekuntoutuksen tarkoituksena on osallistaa vanhemmat lapsen tai nuoren kuntoutukseen. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa perhekuntoutuksen keskiössä on lapsi tai nuori, jonka tarpeiden ympärille perhekuntoutus rakennetaan. Perhekuntoutukseen voidaan tulla hyvin erilaisista syistä. Perhekuntoutus voi ajoittua eri ajankohtiin lapsen tai nuoren yksilöllistä kuntoutusjaksoa.

Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli saada tietoa perhekuntoutukseen osallistuvilta vanhemmilta osallisuuden toteutumisesta perhekuntoutuksessa. Vanhemmilta saatua tietoa hyödynnettiin Vaalijalan perhekuntoutuksen työntekijöiden työpajassa, jossa pohdittiin sitä, miten perhekuntoutusta voitaisiin kehittää vanhempien osallisuutta edistäväksi.

Vanhempien haastattelujen tulosten mukaan perhekuntoutuksessa toteutui vanhempien osallisuutta tukevia ja sitä heikentäviä elementtejä. Vanhempien osallisuuden toteutumista tarkasteltaessa haastateltavien vanhempien osallisuus toteutui mahdollisuutena tehdä valintoja kuntoutuksen sisältöihin ja mielipiteiden huomioon ottamisena sekä mahdollisuutena osallistua kuntoutusprosessiin. Vanhemmat kokivat saavansa tietoa tarpeeksi, mutta ohjausta arjen tilanteisiin sekä tuen saamista tulisi lisätä. Perhekuntoutuksen tavoitteiden mukaisia toimintoja tulisi lisätä perhekuntoutuksessa. Kaikki vanhemmat kokivat hyötyneensä perhekuntoutuksesta.

Yhteenveto tutkimuksellisessa kehittämistyössä nousseista kehittämisehdotuksista. Tutkimuksellisen kehittämistyön aineistojen pohjalta nousi kehittämisehdotukset vanhempien osallisuuden edistämiseen perhekuntoutuksessa.

Perhekuntoutuksen kehittäminen vaiheittaiseksi muokkaisi perhekuntoutusta kokonaisuudeksi, johon kuuluisi kolme vaihetta. Perheeseen tutustuminen mahdollistuisi jo ennen perhekuntoutusta tutustumisvaiheessa ja tällöin voitaisiin myös suunnitella perhekuntoutuksen sisällöllisiä toimintoja sekä tällöin selviäisi myös tarkemmin kuntoutukseen tulossa olevien perheiden tarpeet. Palvelujen saatavuus varmistuisi ja moniammatillinen työskentely varmistuisi perhekuntoutuksen ajalle myös entistä paremmin, kun tarvittavat palvelut ja toiminnot olisivat etukäteen suunniteltu. Perhekuntoutukseen kuuluvalla seurantavaiheella olisi mahdollista varmistaa, että perhekuntoutuksen jälkeenkin perhe saa edelleen tukea.

Vaihtuvuus henkilöstössä hankaloittaa selkeää työn- ja vastuun jakoa töistä. Perhekuntoutuksen oma työryhmä mahdollistaisi samojen työntekijöiden työskentelyn perheen kanssa kaikkien vaiheiden ajaa, joka tukisi luottamuksellisen yhteistyön syntymistä perheeseen. Pysyvä työryhmä mahdollistaisi työntekijöiden tiiviin työskentelyn perhekuntoutuksen aikana, jolloin vanhempien kuulluksi tuleminen ja tukeminen asioissa mahdollistuisi paremmin sekä arjen toimintojen sekä toimintamallien harjoittelu onnistuisi paremmin. Perhekuntoutuksen oma työryhmä mahdollistaisi, että perhekuntoutukseen olisi mahdollista tulla ilman tarvetta yksilökuntoutukseen, tällöin perhekuntoutus toimisi enemmän myös ennaltaehkäisevänä tukimuotona sekä tällöin perhekuntoutusta voitaisiin tarjota lasten ja nuorten kuntoutuksesta erillisenä kuntoutusmuotona.

Kehittämisehdotukset laadittiin Vaalijalan perhekuntoutukseen, mutta kehittämisehdotusten sisältöjä voidaan kuitenkin hyödyntää myös vanhempien osallisuuden edistämisessä muissa organisaatioissa ja perheiden kanssa työskennellessä. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään perhekuntoutuksen kehittämisessä.

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa perhekuntoutuksen kehittäminen jatkuu edelleen Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskushankkeessa, jossa Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus toimii osatoteuttajan roolissa. Lue OT-hankkeesta lisää: https://etela-savo.fi/lasten-nuorten-ja-perheiden-osaamis-ja-tukikeskushanke-ot/.

Kirjoittajat:

Minna Moilanen, sosionomi (AMK), kuntoutuksen YAMK opiskelija, terveysala
Maria Luojus, lehtori FT, terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Autti-Rämö, Ilona, Mikkelsson, Marja, Lappalainen, Tiina & Leino, Eeva 2016. Kuntoutumisen prosessi. Teoksessa Autti- Rämö, Ilona, Salminen, Anna-Liisa, Rajavaara, Marketta & Ylinen, Aarne (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 56–73.

Bailey, Donald B., Raspa, Melissa & Fox, Leslie C. 2012. What is the Future of Family Outcomes and Family- Centered Services? Topics in Early Childhood Special Education 31(4): 216–223. https://doi.org/10.1177%2F0271121411427077. Viitattu 20.3.2022.

Koivikko, Matti & Sipari, Salla 2020. Lasten ja nuorten kuntoutuksen yhdyspinnat. Kuntoutus 43 (2): 38-44. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.97305. Viitattu 20.3.2022.

Kuntoutuksen selonteko 2002. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:6. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236178. Viitattu 20.3.2022.

Lotze, Geri M., Bellin, Melissa H. & Oswald, Donald P. 2010. Family- Centerd Care for Children with Special Needs: Are we Moving Forward? Journal of family social Work 13: 100–113. http://web.b.ebscohost.com.ezproxy.savonia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=5&sid=b4412756-de98-4fa6-af0e-7c718498c24f%40sessionmgr103. Viitattu 20.3.2021.