Viime vuosikymmeninä kansanterveyden kokonaiskuva on muuttunut Suomessa paljon. Ihmisten fyysinen terveys ja odote elinajasta ovat parantuneet, mutta mielenterveyden osalta samanlaista suotuisaa kehitystä ei ole nähtävissä. Erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat edelleen suuria kansanterveydellisiä haasteita. (STM 2020.)

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 sisältää viisi mielenterveyteen liittyvää linjausta, jotka ovat mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys, mielenterveysoikeudet, tarpeenmukaiset laaja-alaiset palvelut sekä mielenterveysjohtaminen. (STM 2020.)

Strategian tueksi perustettiin Mielenterveys­osaamisen vahvistaminen kunnissa- hankerahoitus. Rahoitusta myönnettiin 15 hankkeelle, ja Arjen yhteisöllisyyttä mielen hyvinvoinnin tukena (ARMI-hanke) on yksi niistä. (THL 2022.)

ARMI-hanketta vetää Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ja hankkeen osatoteuttajina on Kotikartanoyhdistys ry ja Siun sote. Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi Armi-hanketta rahoitti Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto avusti Janen toiminnan osalta vuonna 2021. (THL 2022.)

ARMI-hankkeen (2021–2022) tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä ja lisätä yhteisöllisyyttä. Samalla lisätään myös mielen hyvinvointia ja kohtaamisia arkiympäristöissä. Lisäksi hankkeessa on tavoitteena lisätä yhteistyötä Pohjois-Karjalan alueen kuntien, Siun soten ja järjestöjen yhteistyötä, jotta alueella asuvien kansalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä saadaan vahvistettua sekä yksinäisyyden kokemusta vähennettyä. Hanke kokoaa sote-ammattilaiset, yhdistykset ja kuntalaiset lähemmäksi toisiaan. Menetelminä hankkeessa käytetään jalkautuvaa työtä, matalan kynnyksen neuvontaa ja koulutusta. (THL 2022)

Anu Huusko on toteuttanut ARMI-hankkeeseen liittyvän opinnäytetyön, jossa hän kuvaa verkostojen, yhteisöllisyyden ja mielen hyvinvoinnin edistämisen tärkeyttä sekä niiden vaikutusta järjestökenttään. Tutkimuksessa kartoitetaan, mitkä asiat verkoston toiminnassa pohjoiskarjalaisissa paikallisissa järjestöasiainneuvottelukunnissa (Paikallis-Jane) edistävät yhteisöllisyyttä. Tämän opinnäytetyön tuloksien avulla voidaan mahdollistaa paremmin yhteistä toimintaa ja luoda vahvemmat yhteisöllisyyttä tukevat tavat Paikallis-Janen rakenteisiin.

Miten yhteistyötä voidaan edistää

Keskinäinen kunnioitus ja luottamus ovat pohjana yhteistyötä rakentavassa toimintakulttuurissa. Näiden nähdään edistävän kokeilevan työkulttuurin syntyä, joissa myös sallitaan epäonnistuminen (Jurmu 2021). Paikallis-Janen kehittämistä varten tarvitaan toisensa tuntemista ja yhteisen tavoitteen löytämistä. Willis ym. (2016) loivat kuusikohtaisen mallin, jolla helpottaa yhteisen oppimis- ja parantamisstrategian avulla verkostojen kehittämistä. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään tavoitteet, jonka jälkeen käsitteellistetään tavoitteet ja päätetään, millaisia yhteistyömenetelmiä tarvitaan. Kolmannessa vaiheessa tunnistetaan millaisia menetelmiä ja välineitä tarvitaan tietojen keräämiseksi. Tämän jälkeen toteutetaan tähän mennessä suunnitellut asiat. Viidennessä vaiheessa kerätään palaute prosessista ja arvioidaan mitä tulisi muuttaa. Viimeisenä vaiheena on prosessin analysointi ja johtopäätösten teko.

Eri toimijoiden vuoropuhelun mahdollistaminen ja osallisuuden edistäminen rakenteiden avulla ovat prioriteetteina toteutettaessa paikalliset olosuhteet ja tarpeet tunnistavaa, paikkaperustaista, hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä (Kattilakoski& Halonen 2018). Paikallisten olosuhteiden tunnistaminen on merkittävää, sillä hyvinvointipalveluiden saatavuus on riippuvainen paikallisesta tarjonnasta (Andreotti & Mingione 2013).

Opinnäytetyön viitekehys antaa mahdollisuuden tehdä päätelmiä odotetuista hyödyistä, mikäli yhteisöllisyyttä vahvistetaan osana Paikallis-Janejen toimintaa. Instituutiona Paikallis-Janet voivat kehittää toimintaansa ja erityisesti verkostomaisen toiminnan parantamista osana kestävää kehitystä. Yhteisöllisyyttä tukevilla keinoilla voidaan pyrkiä lisäämään verkoston toimivuutta. Verkoston oppimis- ja parannusstrategialla voidaan kiinnittää huomiota yksilöiden kokemiin merkityksiin sekä yhteisesti sovittuihin asioihin. Verkostossa on tärkeää ylläpitää luottamusta ja erimielisyyksiä on opittava sietämään.

Yhteisöllisyyden edistäminen tapahtuu kolmella tasolla. Ensimmäisenä on mahdollistava taso, joka pitää sisällään mahdollisuudet ja yhdessä toimimisen keinot. Toinen taso on toiminnan taso, jolla yksilöt tavoittelevat yhdessä jotain jaettua hyvää. Kolmas taso on kokemuksen taso, jossa yksilöiden kokemukset voivat erota tilanteesta, esimerkiksi yksi kokee yhdessä toimimisen rikkovan omia perushyviä ja toinen puolestaan tuntee yhteenkuuluvuutta. (Kalliokoski 2020.)

Tutkimuksen mukaan pohjoiskarjalaisten Paikallis-Janejen toiminnassa on yhteisöllisyyttä edistäviä elementtejä. Ensimmäisellä mahdollistavalla tasolla havaitaan toiminnan pitävän sisällään yhteisesti sovitut pelisäännöt, osallistaminen osana toimintaa ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Paikallis-Janen yhteisöllisyyden edistämisessä on toiminnan tasolla huomioitu merkityksellisyyden vahvistaminen, yhteisen toiminnan kehittäminen ja viestintä osaaminen. Paikallis-Janen yhteisöllisyyden edistämisessä on kokemuksen tasolla positiivinen kokemus yhteistyöstä, toiminnan keinon tärkeänä pitäminen ja joukkoon kuuluminen.

Pohjois-Karjalan paikalliset järjestöasiainneuvottelukunnat muodostavat yhteisöllisyyttä edistävän ja hyvinvointia tukevan verkostomaisen rakenteen, jota vahvistamalla edistämme kestävää kehitystä. Kun arvoverkon kulttuurista ja toiminnallista kyvykkyyttä kehitetään, voidaan levittää parhaita olemassa olevia käytäntöjä ja omaksua uusia käytäntöjä paremmin (Lappalainen 2015).

Blogi perustuu Anu Huuskon YAMK-opinnäytetyöhön.

Kirjoittajat:
Anu Huusko, Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), suuhygienisti (YAMK)
Liisa Klemola, Lehtori, FT, Savonia ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio, liisa.klemola@savonia.fi

Lähteet:
Andreotti Alberta & Mingione Enzo 2013. The City as a Local Welfare System. Verkkojulkaisu https://www.researchgate.net/publication/259077713_The_City_as_a_Local_Welfare_System.

Kalliokoski Taina 2020. Yhteisöllisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien näkökulmasta. Väitöskirja. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314726/YHTEIS%C3%96L.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Kattilakoski Mari & Halonen Maija 2018. Kuntien, maakunnallisen sote-organisaation ja järjestöjen paikkaperustainen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä – case Pohjois-Karjala. Focus Localis 2/2018. Verkkojulkaisu. https://www.researchgate.net/publication/327646522_Kuntien_maakunnallisen_sote-organisaation_ja_jarjestojen_paikkaperustainen_yhteistyo_hyvinvoinnin_ja_terveyden_edistamisessa_-_case_Pohjois-Karjala/link/6000757c299bf14088940518/download.

Lappalainen Kari 2015. Sosiaali‐ ja terveydenhuollon alueiden luova hallinta innovatiivisten arvoverkkojen systeemisellä koordinaatiolla. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 7(4), 221–236. Verkkoartikkeli. https://journal.fi/finjehew/article/view/53521

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry 2020. ARMI-hankkeelle rahoitus. Verkkojulkaisu, päivitetty 22.12.2020. https://www.pksotu.fi/2020/12/22/armi-hankkeelle-rahoitus/

STM 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2020:6. Verkkojulkaisu. Saatavissa osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162053/STM_2020_6.pdf?sequence=4&isAllowed=y. Luettu 2.3.2022.

THL 2022. Mielenterveys¬osaamisen vahvistaminen kunnissa -hankkeet. Verkkojulkaisu. Saatavissa osoitteesta https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-mielenterveysstrategia/rahoituksen-saaneet-strategiahankkeet/mielenterveysosaamisen-vahvistaminen-kunnissa-hankkeet. Luettu 2.3.2022.

Wahlbeck Kristian, Hannukkala Marjo, Parkkonen Johannes, Valkonen Jukka ja Solantaus Tytti 2017. Mielenterveyden edistäminen kansanterveystyön ytimessä. Verkkojulkaisu. https://www.duodecimlehti.fi/duo13731.

Willis C.D., Greene J.K., Abramowicz A., Riley B.L. 2016. Strengthening the evidence and action on multi-sectoral partnerships in public health: an action research initiative. Health Promot Chronic Dis Prev Can. 2016 Jun; 36(6): 101–111. Verkkoartikkeli. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4910446/.