Yritysten toimintaa haastaa tällä hetkellä markkinoilla vallitseva epävarmuus, joka näkyy konkreettisesti ennätyksellisenä korkojen nousuna ja inflaationa eli hintojen nousuna. Meneillään oleva Ukrainan sota heikentää kasvua ja kiihdyttää inflaatiota. Eurostatin (2022) mukaan syyskuussa 2022 Suomen inflaatio oli 8,4 %, josta Suomen Pankin (2022a) mukaan energian hinnannousu selittää noin puolet.

Yrityksille inflaatio aiheuttaa haasteita, kun kasvavat kustannukset tulisi kyetä siirtämään tuotteiden ja palveluiden hintoihin eli toisin sanoen asiakkaiden maksettavaksi. Yrityksen myynti saattaa laskea asiakkaiden maksukyvyn heikentyessä. Yritys voi yrittää sopeuttaa myyntiään ja kustannuksiaan tilanteen mukaisesti, mutta kaikkien yritysten kohdalla tämä ei ole mahdollista.

Elinkeinoelämän keskusliiton (2022) suhdannebarometrin mukaan Suomi on jo nyt talouden taantumassa, jonka myötä yritysten kannattavuus laskee kustannusten noustessa ja kysynnän hiipuessa. Osa yrityksistä suunnittelee lomautuksia ja teollisuudessa tilauskirjat ohentuvat. Suomalaisten yritysten suhdannenäkymät ovat laskeneet finanssi- ja koronakriisien tasolle. Suomen Pankki (2022b) toteaakin Suomen taloudellisen toimintaympäristön olevan yhtä suuressa muutoksessa kuin 1990-luvun alussa.

Myös Pohjois-Savon alueen yritykset näkevät tulevaisuuden epävarmana. Yritysten mielikuvia suhdannekehityksestä ja näkemyksiä oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä selvittävä Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön (2022) pk-yritysbarometri julkaistiin syyskuussa 2022. Barometrin mukaan pohjoissavolaisten yritysten näkymät tulevasta 12 kuukaudesta ovat synkentyneet aiempaan pk-yritysbarometriin verrattuna. Positiivista on pohjoissavolaisten yritysten kasvuhakuisuus, joka on muuta maata vahvempaa, vaikka toisaalta vientiä ja kv-liiketoimintaa tekevien yritysten osuudessa alueella ollaan kansallista tasoa jäljessä.

Muutos on mahdollisuus

Markkinat ovat aina muutoksessa ja yritysrakenteiden muutos eli luova tuho (engl. Creative destruction) kuuluu Malirannan (2014) mukaan talouteen. Luovan tuhon määritelmän esitteli taloustieteilijä Joseph Schumpeter vuonna 1942. Luovassa tuhossa markkinoille tulee uusia yrityksiä, jotkut yritykset kasvavat ja toiset taas supistavat toimintaansa tai lopettavat toimintansa kokonaan. Markkinoilta poistuvien yritysten tuottavuus on markkinoilla jatkavien yritysten tuottavuutta matalampaa. Luovan tuhon voidaan siten nähdä olevan ”toimialan tuottavuutta vahvistavaa yritysrakenteiden muutosta”.

Yritystoiminnan pyörittäminen on yleensä helpompaa, kun markkinat ovat nousujohteisia. Markkinoita on haastavaa muuttaa, mutta niihin voi sopeutua. Yritys voi yrittää löytää tai jopa luoda uusia markkinoita. Markkinoiden muutoksessa on ratkaisevaa erottautua kilpailijoista ja tuoda esiin tekijöitä, joiden takia asiakkaan pitäisi ostaa juuri sinun yritykseltäsi. Asiakkaalle on kyettävä tuottamaan lisäarvoa ja mitä lähempänä olet asiakkaan ydinliiketoimintaa, sitä tärkeämpi olet asiakkaallesi. Tyytyväiset asiakkaat tuottavat enemmän kassavirtaa, joten on tärkeätä mitata asiakastyytyväisyyttä. Vanhan asiakkaan tyytyväisenä pitäminen ja säilyttäminen on edullisempaa kuin uuden hankkiminen.

Tässä markkinatilanteessa yrityksen on tarpeellista analysoida nykyistä liiketoimintaa, panostaa sen kehittämiseen ja suorituskyvyn optimointiin sekä keskittyä kannattavimpiin toimintoihin. Yksi tärkeä kehittämiskohde on vastuullisuus, johon panostaminen on lyhyellä aikavälillä kuluerä, mutta pitkällä aikavälillä edellytys liiketoiminnalle. Suomen Pankin (2022b) mukaan 1990-luvun lamasta noustiin tukeutumalla tutkimukseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä yrittäjyyteen. Vahvuuksiemme avulla selviämme tästäkin taantumasta.

Kirjoittaja:
Juhamatti Huusko, TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
p. 050 537 0525
juhamatti.huusko@savonia.fi

Tämä artikkeli on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (S22173) -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista erityisesti sään ääri-ilmiöiden suhteen.