Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

Luonnonvara-alalla on ollut perinteenä tehdä opintomatka Ruotsiin 3. vuoden ruotsin kurssin yhteydessä. Muutaman vuoden tauon jälkeen se päätettiin taas herätellä henkiin. Onhan autenttisessa ympäristössä tapahtuva oppiminen aina ihan erilaista kuin luokassa tai ruudun välityksellä opiskeleminen.

Opintomatkan tarkoituksena oli tutustua Ruotsin maatalouteen, kieleen ja kulttuuriin sekä opetella samalla matkan järjestämistä. Opiskelijat vastasivat matkan kaikista järjestelyistä opettajien ohjauksessa. Matkaan tarvittavaa rahoitusta saatiin eri lähteistä, joita olivat mm. agrologiopiskelijoiden Meidän Luvalla -lehden mainosmyyntitulot, Pohjois-Savon maatalouden edistämissäätiön avustus ja Savonia-ammattikorkeakoulun avustus. Matkaa tarjottiin kaikille halukkaille 3. ja 4. vuosikurssin opiskelijoille, joista lopulta matkaan lähti 22 opiskelijaa. Suurin osa oli 3. vuosikurssin päivä- ja monimuotoryhmistä, mutta myös 4. vuosikurssin opiskelijoita oli mukana. Opettajia matkalla oli mukana kaksi.

Yrityskulttuuria ja ystävällisyyttä

Ensimmäinen kohteemme Ruotsissa oli Hamra Gård Tumbassa, joka sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Hamra Gård toimii tuote-esittelymaatilana DeLaval-yrityksen tuotteille ja järjestelmille. DeLaval valmistaa erilaisia maidontuotantoon tarvittavia laitteita kuten lypsyrobotteja ja lannanpoistojärjestelmiä. Maatilan museossa on myös nähtävissä DeLavalin ja Hamra Gårdin historiaa.

Olimme iloisen yllättyneitä siitä, miten ystävällisesti meidät otettiin vastaan tilalla. Suomen lippu liehui salossa, kun parkkeerasimme bussimme tilan pihaan. Suomen myyntijohtaja Tuomas Kuusinen oli matkustanut Suomesta paikan päälle ihan vain meitä varten, ja häneltä saimmekin todella asiantuntevan esittelyn maatilan ja tehtaan toiminnasta sekä opastetun kiertokävelyn maatilan kohteissa. Vierailumme kruunasi lounas maatilan ravintolassa, jossa kokki henkilökuntineen otti meidät vastaan Maamme-laululla, ja sen jälkeen saimme ruokailla mm. Lordin, Käärijän ja PMMP:n musiikin soidessa taustalla.

Historian havinaa ja hevoskulttuuria

Vielä samana päivänä ajoimme Ekeröhön Menhammarin hevossiittolaan, jossa näimme upeita maailmanluokan siitosoreja (mm. Readily Express, Nuncio, Maharajah, Who is Who ja From Above). Tutustuimme vastarakennettuun siittolaan, sen yhteydessä olevaan laboratorioon ja oritalliin. Varsomistallin siisteihin, tilaviin ja osin valvontakameralla varustettuihin karsinoihin syntyy vuosittain noin 70 varsaa, joista suurin osa myydään hevoshuutokaupassa. Kahvitarjoilu meille järjestettiin Hall of Fame -oleskelutilassa, jonne oli koottu valtava määrä siittolan historiaa: menestyshevosten kuvia, maalauksia ja varusteita. Esittelystä huokui kunnioitus jo edesmenneiden perheyrityksen perustajajäsenten Olof Walleniuksen ja Margareta Wallenius-Klebergin tekemälle työlle.

Kuvateksti: Menhammar Stuterissa näimme upean kylmäverisen siitosoriin Tangen Borgin.

Elämyksiä tehdasalueella – Väderstad

Tiistaiaamuna suuntasimme Väderstadin tehtaille, jossa jo tuttuun tapaan liehui Suomen lippu salossa. Oppaanamme koko päivän toimi yhtiön Suomen vastaava Sebastian Baarman. Hän oli matkustanut Ruotsiin varta vasten meitä tapaamaan eli kyllä täälläkin osattiin arvostaa suomalaisten agrologiopiskelijoiden vierailua. Väderstad valmistaa erilaisia maanmuokkaukseen ja kylvöön liittyviä maatalouskoneita, ja tämä tuntuikin olevan monelle opiskelijalle matkan odotetuin kohde.

Tehtaan edustustiloissa nautitun aamukahvin jälkeen meille esiteltiin Väderstadin historiaa. Matka valtavalle, katetulle tehdasalueelle tehtiin junassa, jossa jokainen sai itselleen kuulokkeet, jotta esittely kuului melun keskellä. Kierros oli hyvä päättää Väderstadin tehtaanmyymälään, josta saimme ostaa mm. yrityksen logolla varustettuja asusteita, tietenkin alennettuun hintaan. Kierroksen jälkeen pääsimme lounaalle syömään perinteisiä ruotsalaisia lihapullia, ja vielä ennen lähtöämme opiskelijat saivat kuulla luennon maanmuokkauksesta.

Kuvateksti: Junamatka Väderstadin tehdasalueelle

Tutkimusta sekä maidon ja biokaasun tuotantoa

Viimeisenä päivänä Ruotsissa vierailimme SLU maatalouden tutkimuskeskuksessa. Se sijaitsee Lövstassa, 20 minuutin ajomatkan päässä Uppsalasta ja on monipuolinen kohde lukuisine siipikarjan, lypsylehmien ja sikojen tutkimukseen tarkoitettuine rakennuksineen. Meille esiteltiin ajankohtaisia tutkimuksia mm. emakoiden luuston terveyteen ja nautojen RS-virukseen liittyen.

Tutkimuskeskuksessa on meneillään noin 10 erilaista tutkimusta koko ajan ja lisäksi SLU:n eli Ruotsin maatalousyliopiston opiskelijat käyvät siellä oppimisjaksolla. Tutkimuksista ja laitoksen toiminnasta kertovan luennon lisäksi pääsimme tutustumaan navettaan.

Viimeinen vierailukohteemme oli maitotila Äspetorp, joka sijaitsee pienessä Stjärnhovin kylässä 86 km Tukholmasta länteen. Tilan omistavat Per Andersson ja Suomesta kotoisin oleva Paula Pönniäinen. Modernissa navetassa märehtii 360 lypsylehmää ja 280 hiehoa, ja maito lypsetään seitsemällä GEA-robotilla. Tilalla on myös uudenkarhea biokaasulaitos, jonka energiantuotannossa hyödynnetään lantaa ja säilörehun jäänteitä. Tilan työkielenä on englanti, sillä kaikki työntekijät ovat kotoisin Aasian maista. Tila tarjoaa mielellään harjoittelupaikan myös suomalaisille opiskelijoille.

Takaisin kotiin

Kotimatkalla pysähdyimme vielä Valtran tehtailla Suolahdessa, jossa kehitetään, valmistetaan, markkinoidaan ja huolletaan Valtra-traktoreita. Esittelyssä kuulimme, että traktorit tunnetaan nimenomaan niiden helppokäyttöisyydestä ja luotettavuudesta ja että jokainen traktori on suunniteltu erityisesti asiakkaan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Myös Valtralla pääsimme tehdaskierrokselle katsomaan traktoreiden valmistusta käytännössä.

Matkan kulttuurianti

Yritysten ja maatilojen lisäksi käväisimme myös Suomen maatalouden historiaa ja kehitystä esittelevässä Sarka-museossa Loimaalla sekä Ruotsin kuninkaan kotipihalla Drottningholmin linnan puutarhassa. Tiukasta aikataulusta johtuen yöpymispaikkojemme Linköpingin ja Uppsalan kulttuurikohteet jäivät näkemättä, mutta tässä on kehityskohde tulevia matkoja ajatellen.

Kuvateksti: Työtoveruuden vahvistaminen, yhdessä kokeminen ja uuden oppiminen lisää opettajien työhyvinvointia!

Positiivista matkapalautetta

Muutama viikko opintomatkan jälkeen pidimme opiskelijoiden kanssa matkaseminaarin, jossa he esittelivät matkakohteita ryhmittäin ruotsiksi. Jokaisen esityksen jälkeen keskustelimme siitä, mitä tuosta kohteesta oli jäänyt mieleen ja mitä olimme siellä oppineet. Opiskelijat saivat antaa myös palautetta matkan onnistumisesta. Oli ilo kuulla, että kaikki matkalle osallistuneet opiskelijat olivat tyytyväisiä matkan antiin. Vaikka ohjelma oli tiukka eikä lepotaukoja juuri ollut, kaikkien mieliala oli silti positiivinen. Onkin tärkeää, että opiskelijat saavat itse vaikuttaa käyntikohteisiin ja suunnitella matkaohjelman mieleisekseen. Vaikka matkalla oli mukana erilaisista maatalouden aloista kiinnostuneita opiskelijoita, matka tarjosi kaikille jotakin, ja monet opiskelijat kertoivat oppineensa paljon uutta myös sellaisesta alasta, joka ei ole heille itselleen niin tuttua.

Oppia ja pohdintaa

Eniten keskustelua herätti se, miten meillä suomalaisilla on vielä paljon opittavaa läntiseltä naapuriltamme vieraanvaraisuudessa ja työpaikan hengen luomisessa. Lähes poikkeuksetta ruotsalaisissa yrityksissä pidettiin hyvää huolta vieraista, ja oli ilmiselvää, että agrologiopiskelijoita kohdeltiin potentiaalisina asiakkaina. Yrityksen tärkeissäkin asemissa olevilla henkilöillä tuntui olevan meille aikaa, ja he olivat selkeästi kiinnostuneita kuulemaan opiskelijoiden ajatuksia ja kysymyksiä. Oli myös virkistävää, kun yrityksen työntekijät tervehtivät meitä iloisesti aina vastaan tullessaan tai oman työnsä keskeltä. Nämä hymyt ja tervehdykset olivat tärkeä osa sitä positiivista tunnelmaa, joka yrityksistä välittyi.

Ruotsissa myös yritysten perustajia kunnioitetaan paljon, ja heidän tekemänsä työ tuodaan vahvasti esille. Tämäkin piirre saa aikaan tunteen, että yritys on kuin yhtä suurta perhettä eikä pelkkä työpaikka. Muutenkin työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan paljon, sillä yrityksissä on tarjolla mm. aamupalaa pikkurahalla, edullisia asuntoja tai kuntoilumahdollisuuksia.

Myös ympäristökysymykset ovat yrityksille tärkeitä, ja kestävään kehitykseen panostetaan paljon. Tämä ei näy pelkästään yrityksen liiketoiminnassa vaan ihan pieninäkin tekoina jokapäiväisessä elämässä. Meitä ihastutti erityisesti Väderstadin tehtaan tehokas roskien lajittelu, sillä jokaisessa tilassa oli iso kaappi erilaisille roskille tarkoitettuine lokeroineen. Ei ollut puhettakaan, että kaikki roskat laitettaisiin yhteen isoon roskakoriin, mitä paljon vielä näkee Suomessa.

Yhteisöllisyyttä ja pokkaruotsia

Loppupalautteessa opiskelijat olivat yksimielisiä siitä, että tällainen vastaava matka kannattaa tehdä tulevinakin vuosina. Ainoana korjausehdotuksena he sanoivat sen, että ohjelma voisi olla hieman väljempi, niin että vapaamuotoisempaan yhdessäoloon jäisi myös aikaa. Luonnonvara-alan monimuotoryhmä opiskelee suuren osan opinnoistaan etäyhteyksien kautta, ja siksi opiskelukaverit saattavat jäädä vieraiksi. Myös päiväryhmä ja monimuotoryhmä tapaavat vain harvoin. Matkan jälkeen kysyimme opiskelijoilta tärkeän kysymyksen: ”Jatkoon vai ei?” Vastaus oli selkeä: ”Ehdottomasti jatkoon!” Toivottavasti siis saamme nauttia samanlaisesta matkasta vielä tulevinakin vuosina.

On tärkeää, että opiskelijat pääsevät oikeasti näkemään, että ruotsia on tärkeä osata, ja sillä on merkittävä asema pohjoismaisessa yrityskulttuurissa. Vaikka joissakin yrityksissä virallinen työkieli onkin englanti, niin kaikki epävirallinen viestintä tapahtuu ruotsiksi. Kaikissa yrityksissä maitotilaa lukuun ottamatta korostettiinkin sitä, että ruotsin kieli on tärkeä osa yrityksen henkeä eikä sen merkitystä sovi väheksyä. Olisikin upeaa, jos täällä Suomessa pakkoruotsin käsitteen voisi muuttaa pokkaruotsiksi. Pokkana vain puhumaan, ei niillä virheillä niin väliä!

Kirjoittajat

Terhi Lehto, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi. terhi.lehto@savonia.fi

Katriina Pylkkänen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi. katriina.pylkkanen@savonia.fi