Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on kuluneina vuosikymmeninä panostettu ja saatu merkittäviä tuloksia. Nykyisellään kehittämistyötä ovat varjostaneet globaalit ongelmat, jatkuva muutos sekä monisektorinen henkilöstöpula. Korona kasvatti perusterveydenhuollossa hoitovelkaa. Globaalit konfliktit ovat tuoneet epävarmuutta arkeemme, ja ylipäätään kaikenlaiset muutokset horjuttavat ihmisten hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Yhteiskunnan tuen tarve kasvaa ja usein haitalliset vaikutukset kohdistuvat eniten haavoittuviin ihmisryhmiin. Ikääntyvien ja monisairaiden määrä kasvaa, ja siksi palveluita olisi pystyttävä kehittämään ja tarjoamaan käyttäjien tarpeiden mukaisesti.

Valtakunnalliset hankkeet ja ohjelmat ohjaavat (hyte) hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, ja työlle luodaan pohjaa moniammatillisella ja monitieteisessä yhteistyössä. Hyte-työtä tehdäänkin jokaisella sektorilla niin yhdistys- ja järjestötyössä, kunnissa kuin hyvinvointialueellakin.

Terveydenhuollossa ei voida tuottaa palveluita enää nykyisillä ratkaisuilla ja uudenlaisia ratkaisuja on kehitettävä vaikuttavan terveysvalmennuksen toteuttamiseksi. Terveydenhoitoalan ammattilaisille terveysvalmentaminen ja ohjaaminen voivat olla vierasta. Aiemmin terveyden edistämistyö on vahvasti mielletty terveydenhoitajien vastuulle. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta on muuttunut merkittävästi lähivastaanottojen vähentymisen myötä, ja etäpalvelut ovat nykypäivää. Tällöin odotuksena on, että sairaanhoitajat pystyvät ohjaamaan ja valmentamaan asiakkaita etänä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Terveysriskissä olevilla ihmisillä on omat haasteensa arjessa selviytymisessä. Ammattilaisilla olisi oltava valmiudet kohdata asiakkaat vuorovaikutuksellisen keinoin, koska asiakkaalle kuulluksi tuleminen ja omien ajatusten esiintuominen on tärkeitä. Ammattilainen voi omalla positiiviselle toiminnallaan luoda keskusteluun tunnelman, että asiakasta arvostetaan ja häneen luotetaan. Hyviä työmenetelmiä ovat motivoiva haastattelu ja vaikuttava viestintä. Toimintatavan on oltava selkeä, toiminnallinen ja helposti sovellettavissa, jotta sitä käytettäisiin ammattilaisten keskuudessa. Hyvä hoitokohtaamisen malli voi nopeuttaa keskustelua ja helpottaa työskentelyä. Lisäksi asiakkaan sitoutuminen omahoitoonsa sekä asettamiensa tavoitteiden saavuttaminen paranee luottamuksellisen hoitosuhteen myötä.  

Verkostoituminen ja ajatusten vaihto tuo mukaan kehittämiseen uutta intoa

Koulutuksilla, työpajatyöskentelyllä ja vertaistuella voidaan vahvistaa ammattilaisten osaamista ja mahdollistaa toimintojen kehittäminen työyhteisöissä. Ammattilaisten olisi päästävä vaihtamaan ajatuksia onnistuneista ja epäonnistuneista kokeiluista ja toimintatavoista moniammatillisissa työryhmissä. Erilaiset toimintamallit kuten puhelimitse tapahtuva terveysvalmentaminen vaati ammattilaisilta valtavasti tietotaitoa. Tällöin erilaiset valmiit mallipohjat voivat tukea puhelimitse tapahtuvaa valmentamista. Lisäksi ajantasainen ja monipuolinen tieto työn tueksi olisi löydyttävä yhdestä paikasta.

Poikkisektoriseen yhteistyöhön on annettava riittävät resurssit sekä mahdollisuudet tavata muita toimijoita erilaisissa koulutuksissa tai tapahtumissa, koska käytännön toiminta ja kokemukset mahdollistavat toiminnan viemisen oikeaan suuntaan. Ammattilaisten osaamiseen panostamalla voidaan taata koko hyvinvointialueella laadukkaat, turvalliset, tasa-arvoiset ja vaikuttavat palvelut.

Kirjoittaja:

Tanja Pesonen, Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Absetz, Pilvikki 2020. Vahvuuslähtöisen ohjauksen työvälineitä HELPOMPI TAPA -elintapamuutoksen tukemiseen. Tuki- ja liikuntaelinliitto, Tule Ry. Pdf-tiedosto. https://suomentule.fi/wp-content/uploads/2020/08/Ammattilaisten-ohjeistus-helpompi-tapa.pdf. Viitattu 14.11.2023

Lenzen, Stephanie Anna, Daniëls, Ramon, Van Bokhoven, Marloes Amantia, Van der Weijden, Trudy & Beurkens, Anna 2018. What makes its os difficult for nurses to coach patients in shared decision making? A prosess evaluation. International Journal of Nursing Studies 80, 1–11. https://www-sciencedirect-com.ezproxy.savonia.fi/science/article/pii/S0020748917302808. Viitattu 24.11.2023

Miller W. R., & Rollnick S. 2013. Motivational interviewing. Helping people change. New York: Guil-ford Press.Nimmagadda, J., & Murphy, J. I. (2014). Using simulations to enhance interpersonal competences for social work and nursing students. Social Work Education, 33(4), 539–548. Viitattu 24.11.2023.

Köhler, Harry 2019. Hoitava viestintä–lääkärin vaikuttavaa viestintä potilaskohtaamisessa. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja – Publications of the Faculty of Social Sciences 2019:124. Helsinki: Helsingin yliopisto. Viitattu 14.11.2023

Oksanen, Jukka 2014. Motivointi työvälineenä. Jyväskylä: PS-kustannus. Viitattu 14.11.2023.

Pietilä, Anna-Maija & Terkamo-Moisio, Anja 2019. Johdantoa keskeisiin teemoihin. Teoksessa Pietilä, Anna-Maija & Terkamo-Moisio, Anja ( toim.) Näkökulmia terveyteen ja sen edistämiseen. Kuopio: Publivcation of the Eastern Finland. General Series  No. 26. 15-17. Viitattu 4.11.2023

THL 2022. Hyvinvointi. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi. Julkaistu 4.5.2022. Viitattu 4.11.2023.