Savonia-artikkeli: Traumainformoitu lähestymistapa kansalaistaidoksi

Onko työyhteisössänne koskaan pohdittu, kuinka aiemmat yksilön tai työyhteisön haavoittavat kokemukset vaikuttavat nykyhetkeen ja vuorovaikutukseen?

Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hanke alkoi Savonian osalta 1.1.2024. Tärkeimpänä toteutettavana sisältönä tulee olemaan traumatietoisen lähestymistavan koulutukset, joita toteutetaan erikseen esihenkilöille ja työntekijöille. Koulutus on suunnattu työssäkäyville pohjoissavolaisille työyhteisöille. Tämä traumatietoisen kohtaamisen koulutus tarjoaa välineitä tunnistaa haavoittavien kokemusten vaikutuksia ja keinoja tukea toisiamme sekä rakentaa vahvempia, tukevampia ja kestävämpiä työyhteisöjä.

Miksi traumatietoisuutta tulisi lisätä?

Traumatietoinen kohtaaminen lisää ymmärrystä ja myötätuntoa itseä ja toisia kohtaan, vahvistaa turvaa työntekijöiden, asiakkaiden, esihenkilöiden ja organisaatioiden tasolla ja näin ollen luo haavoittavia kokemuksia ennaltaehkäisevän, kannattelevan työyhteisön. Traumatietoinen kohtaaminen mahdollistaa osaltaan toipumista tukevan yhteiskunnan syntyä.

Lisäämme koulutuksen avulla työntekijöiden, johtajien ja lähiesihenkilöiden ymmärrystä haavoittavista kokemuksista, niiden vaikutuksista heihin itseensä, työntekijöihin, työyhteisöön sekä asiakkaisiin. Haavoittavat kokemukset ovat yleisiä ja koskettavat lähes jokaista. Haavoittavalla kokemuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen sietokyky ylittyy, tämä voi aiheutua esimerkiksi koulukiusaamisesta, läheisen menettämisestä tai sairastumisesta, onnettomuuteen joutumisesta tai irtisanotuksi tulemisesta. Ihminen kantaa kehossaan jälkiä tapahtumista, joita hän on kokenut elämänsä aikana. Kokemukset eivät välttämättä näy päällepäin.

Haavoittavat kokemukset voivat jättää jälkensä mieleen ja kehoon, etenkin hermostoon. Haavoittavat kokemukset voivat näkyä esimerkiksi vireystilansäätelyn haasteina tai stressin sietokyvyn alentumisena. Hermoston terveydelle edulliset reagointitavat sisältävät paljon joustavuutta ja palauttavat kehon turvan tilaan stressaavan tilanteen jälkeen. Näitä säätelytaitoja on mahdollista kehittää ja harjoitella. Koulutus tarjoaa harjoitteita vireystilansäätelyyn. Koulutus lisää myös työyhteisöjen osaamista traumatietoisesta johtamisesta sekä siitä, kuinka esihenkilönä on mahdollista yhdistää traumatietoinen toimintatapa osaksi organisaation tai työyhteisön toimintakulttuuria. Toipumista tukeva ympäristö ja korjaavat ihmissuhteet mahdollistavat haavoittavista kokemuksista eheytymistä ja näin ollen lisää hyvinvointia ja työssäjaksamista.

Traumatietoisen lähestymistavan hyödyt työyhteisölle

Kouluttamalla työyhteisöjä traumatietoiseen kohtaamiseen saadaan hyödyt ulotettua laajalle. Koulutus parantaa yksilön hyvinvointia, mutta vahvistaa myös organisaatiota. Ymmärtämällä haavoittavien kokemusten vaikutuksia, työntekijät osaavat paremmin tukea toisiaan ja kokevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Tämä vahvistaa työyhteisöjen vuorovaikutustaitoja ja konfliktien ratkaisutaitoja. Tukemalla työyhteisöjen hyvinvointia voidaan vähentää työntekijöiden stressiä ja ehkäistä uupumusta, mikä voi vähentää sairaspoissaoloja. Kouluttamalla työyhteisöjä traumatietoiseen työotteeseen voidaan lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja parantaa työilmapiiriä, mikä voi sitouttaa työntekijöitä. Koulutus antaa työntekijöille valmiuksia kohdata asiakkaat traumatietoisesti, joka lisää asiakkaiden turvan ja ymmärretyksi tulemisen kokemusta ja näin ollen voi parantaa asiakaskokemusta ja tyytyväisyyttä palveluun.

Työ ja mielen hyvinvointi -hankkeen traumatietoinen koulutus

Tavoitteemme on lisätä työntekijöiden, esihenkilöiden ja työyhteisöjen traumatietoisuutta ja tarjota keinoja ja menetelmiä traumatietoiseen kohtaamiseen. Tämä vahvistaa työyhteisön valmiuksia luoda turvallinen, tukeva ja empaattinen työympäristö kaikille. Järjestämme esihenkilöille ja työntekijöille omat koulutuskokonaisuudet traumatietoisesta työotteesta. Koulutussisällöt on kuvattu alla.

Koulutus työntekijöille

Ensimmäiset koulutukset pilotoidaan huhti-toukokuussa 2024.

Osio 1: Trauman perusteet ja traumainformoidun lähestymistavan ymmärtäminen

Osio 2: ACE-pisteet ja niiden merkityksen reflektointi

Osio 3: Asiakkaan kohtaaminen traumatietoisen lähestymistavan mukaisesti

Osio 4: Traumainformoidun lähestymistavan vaikutus työyhteisöön

Osio 5: Traumatietoinen lähestymistapa osaksi omaa työtä ja työyhteisöä

Koulutus esihenkilöille

Ensimmäiset valmennukset esihenkilöille aloitetaan elo-syyskuussa 2024.

Osio 1: Trauman ymmärtäminen omasta, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta

Osio 2: ACE-pisteiden merkitys työyhteisössä

Osio 3: Traumatietoinen johtaminen

Osio 4: Traumatietoisen lähestymistavan vaikutus organisaation toimintakulttuuriin

Osio 5: Traumatietoisen johtamisen ja toimintakulttuurin jalkauttaminen ja arviointi

Aiheen ajankohtaisuus

Muuttunut maailman tilanne korostaa traumatietoisen kohtaamisen merkitystä ja tärkeyttä. Haavoittavat kokemukset koskettavat suoraan tai välillisesti meistä jokaista ja haluamme osaltamme olla edistämässä turvaa ja ymmärrystä toisiamme kohtaan.

Kirjoittajat:

Hanna Seppänen, Lehtori, traumatietoisen lähestymistavan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Katariina Moilanen, projektipäällikkö, Monialainen TKI, Savonia-ammattikorkeakoulu

Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hanke alkoi Savonian osalta 1.1.2024.