Kaksi opiskelijaa katsoo puhelinta.

Savonia-artikkeli: Työelämän muutos

#SavoniaAMK
#SavoniaUAS

Maailma muuttuu ja monimutkaistuu ja työn luonne on muuttumassa entistä enemmän kohti luovaa ongelmanratkaisua ja uuden oppimista. Sen vuoksi muutos vaatii yrityksiltä ja muilta organisaatioilta ja niiden työntekijöiltä jatkuvaa osaamisen kehittämistä.

Yhteiskunnan tärkein investointi tulevaisuuteen on panostus koulutukseen, oppimiseen ja uudenlaisten taitojen hankkimiseen. Yhteiskunnallisena tavoitteena on ollut myös työurien pidentäminen, työllisyysasteen nostaminen ja eläkkeelle jäämisen myöhentäminen.

Opinnäytetyö ikääntyvien työnhakijoiden ammatillisen osaamisen tunnistamisesta ja kehittämisestä

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ikääntyvien työnhakijoiden käsityksiä ammatillisesta osaamisestaan, minkä pohjalta esitetään keinoja osaamisen kehittämiseksi. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja aineiston keruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastateltavat olivat 51–60-vuotiaita työttömiä työnhakijoita. Haastatteluaineisto käsiteltiin teemoittelulla ja tyypittelyllä. Tyypittelyn tuloksena löytyivät aktiiviset oppijat, varovaiset kannustettavat ja passiiviset luovuttajat. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu osaamisen ja ammatillisen osaamisen teoreettisesta tarkastelusta. Keskeisenä aineiston analyysia ohjaavana teoriapohjana ovat olleet ammatillisen osaamisen käsimalli (Otala 2008) ja osaamisen jäävuorimalli (Hätönen 2011).

Työyhteisön timantti

Ikääntyvillä työntekijöillä on kokemuksen kautta kertynyttä hiljaista tietoa ja halua siirtää sitä eteenpäin, taitoa soveltaa tietoa, kykyä kokonaisuuksien hallintaan ja olennaisten asioiden tunnistamiseen. Kokeneet suoriutuvat vastoinkäymisistä paremmin sen vuoksi, että he ovat törmänneet vastaavanlaisiin tilanteisiin ja testanneet erilaisia toimintatapoja ja ratkaisuja. Lisäksi kokemus tuo kykyä kyseenalaistaa asioita ja hahmottaa asioita niin omassa työssään kuin yhteiskunnallisessa kontekstissa. Ikääntyvillä työntekijöillä on usein alhaisempi vaihtuvuus, vähemmän poissaoloja, korkeampi työtyytyväisyys ja sitoutuminen työhön. Lisäksi he ovat ammattitaitoisia, näkemyksellisiä, pitkäjänteisiä ja vastuuntuntoisia. Merkitystä annetaan myös joustavuudelle, sopeutumiskyvylle ja myönteiselle asenteelle. Yli 50-vuotiailla työntekijöillä on vielä monta vuotta eläkkeelle ja harva haaveilee eläkeiästä. Kokenut työntekijä on työyhteisön timantti, jolle on tarttunut elämänsä aikana hyvien ihmissuhdetaitojen lisäksi paljon annettavaa. (Huhtanen 2019; Kadefors ym. 2020; Kalliokoski 2023; Sarkkinen 2020.)

Tutkimustulokset

Tutkimushaastattelujen tuloksena voi todeta, että ikääntyvät ovat ahkeria, tunnollisia ja työtä arvostavia. Heille ovat tyypillisiä käsillä tekemisen taidot ja tekemällä oppiminen ja heillä on paljon hiljaista tietoa. Kehitettävää on etenkin digitaitojen osalta. Tulevaisuuden vaatimuksia ajatellen ja työurien pidentymisen takia olennaista on oman osaamisen tunnistaminen ja arviointi. Yli puolet haastateltavista ovat halukkaita oppimaan ja kehittämään osaamistaan.

Tulevaisuuden työelämätaitoja ovat esimerkiksi digitaidot, ratkaisukeskeisyys, itsensä johtaminen, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Keinoja osaamisen kehittämiseksi ovat esimerkiksi ammatillinen työvoimakoulutus, digitaidot-kurssit, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu. Samoin projektit, oppisopimuskoulutus, valmentava koulutus ja palkkatuki voivat olla työttömille työnhakijoille sopivia tapoja kehittää ammatillista osaamista.

Kirjoittajat:

Teija Glad-Hiltunen, palveluliiketoiminnan (YAMK) opiskelija

Hilkka Lassila, lehtori

Lähteet:

Huhtanen, Akseli 2019. Miten oppimista tuetaan 2020-luvun työpaikalla? Työn tuuli 1/2019. Jatkuva oppiminen ja tulevaisuuden osaamiset. https://www.henry.fi/ajankohtaista/tyon-tuuli/2019/tyon-tuuli-12019.html. Viitattu 12.5.2023.
Kadefors, Roland, Wikström Ewa & Arman Rebecka 2020. The capability of organizations to manage delayed retirement. Journal of Organizational Effectiveness: People and Performance. Vol. 7 No. 1, 2020, pp. 38-51. Viitattu 1.8.2023.
Kalliokoski, Jaana 2023. Ikäsyrjintääkö? – yli 50-vuotiaat ovat työmarkkinoiden sivuutettu voimavara. Ammattiliitto Pro. ProStoori. https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/ikasyrjintaako-yli-50-vuotiaat-ovat-tyomarkkinoiden-sivuutettu-voimavara. Viitattu 26.3.2023.
Sarkkinen, Marja (toimittaja) 2023. Työn merkityksellisyys kannattelee, mutta työn ei tarvitse olla elämää suurempaa. Työterveyslaitos Työpiste verkkolehti. https://www.ttl.fi/tyopiste/tyon-merkityksellisyys-kannattelee-mutta-tyon-ei-tarvitse-olla-elamaa-suurempaa. Viitattu 23.8.2023.