Virikkeettömässä tilanteessa puhelimen käteen ottaminen on monella aikuisella automaatio. Sosiaalisessa mediassa jatkuvasti saatavilla olo voi heikentää vuorovaikutuksen ennustettavuutta (Korja 2019). Tämä voi puolestaan johtaa lapsen psyykkisen kehityksen häiriintymiseen ja kiintymyssuhteen muodostumisen vaikeutumiseen. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ovat tutkitusti turvattomasti kiintyneitä, heillä on traumaattisia kokemuksia lapsuudessa ja heillä on puutteellinen kyky tunnistaa ja peilata tunteita (Keinänen 2013).

Terveydenhoitajan ammattiopintoihin kuuluu kehittämistyön tekeminen. Kehittämistyön tarkoituksena on syventää asiantuntijuutta soveltaen eri ohjausmenetelmiä kehittämistarpeen mukaan (Savonia julkaisuaika tuntematon). Kehittämistyöllä pyritään uusimman tutkimus- ja/tai kokemuksen kautta saadun tiedon kautta luomaan uusia tuotteita, menetelmiä tai palveluita (Tilastokeskus julkaisuaika tuntematon).

Kehittämistyönä toteutimme Pohjois-Savon hyvinvointialueen Siilinjärven neuvolaan opetusvideon perhevalmennusmessuille. Opetusvideon tavoitteena on tuoda etenkin ensimmäistä lastaan odottaville tietoa varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä sekä vuorovaikutusta heikentävästä tekijästä — ruutuajasta.

Mitä varhainen vuorovaikutus oikein on?

Varhainen vuorovaikutus on vauvan ja vanhempien välistä kommunikointia. Varhaisen vuorovaikutuksen katsotaan alkavan jo raskauden aikana ja kestävän lapsen toiseen ikävuoteen saakka (Puura, Sannisto & Riihonen 2018.). Etenkin ensimmäiset elinvuodet ovat aikaa, jolloin ympäristö ja vuorovaikutustilanteet muovaavat aivoja erityisen paljon (Korja 2019).

Vuorovaikutusta tapahtuu tavallisissa arkiaskareissa, niin vauvaa hoitaessa kuin leikkiessä. (Puura ym. 2018). Hyvässä vuorovaikutussuhteessa lapsi saa perustan hyvälle itsetunnolle, oppii ymmärtämään muiden ihmisten tunteita ja saa edellytykset terveelle minäkuvalle (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2023b). Vanhempien mentalisaatiokyky kehittyy vauvan kasvaessa. Tämä tarkoittaa, että vanhemmat oppivat ymmärtämään vauvan ajatuksia, tunteita ja kokemuksia paremmin oppimalla tulkitsemaan vauvan viestejä ja signaaleja (Puura ym. 2018), esimerkiksi milloin vauvalla on nälkä tai väsymys. Mentalisaatiokyky on tärkeä osa vanhemmuutta, sillä se auttaa vanhempia vastaamaan lapsen tarpeisiin ja tukemaan lapsen kehitystä (Puura ym. 2018).

Vauvat ruutujen äärellä

Vanhempien ruutuaika altistaa myös vauvat ruudun ääreen. World Health Organization (2019) ohjeistaa, ettei ruutuaikaa suositella ollenkaan alle 2-vuotiaalle. Ruutujen välkkyvät valot ja kovat äänet saattavat olla vauvan mielestä pelottavia ja saada ymmärtämättömän vauvan keskittymään turhan suureen aistiärsykkeeseen (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2023a).

Peruskouluikäisille tehty tutkimus on osoittanut, että vauva-ajan liiallinen ruutuaika vaikuttaa lapsen aivojen toimintaan, keskittymiskykyyn sekä impulssi- ja tunnesäätelyyn (Fliesler 2023). Silmät voivat alkaa myös oireilla kuivuudesta ja näön kehitys häiriintyä (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2022; Malik 2021). Samalla ruutuaika vie pienokaiselta aikaa muilta tärkeiltä asioilta, kuten vanhemman kanssa vuorovaikutuksesta tai motoristen taitojen harjoittamisesta (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2022).

Jatkuvasti saatavilla olo esimerkiksi puhelimen välityksellä tekee herkästi vuorovaikutustilanteista ennalta arvaamattomia ja katkonaisia. Turvallinen kiintymyssuhde vauvan ja vanhemman välillä muodostuu, kun vanhempi vastaa vauvan viesteihin ennalta arvattavasti. (Sinkkonen 2021.) Turvallisen kiintymyssuhteen on todettu parantavan lapsen tunne- ja toimintasäätelyä (Korja 2019). Tämä tarkoittaa lapsen kykyä tunnistaa, säädellä ja ilmaista tunteitaan ja toimintaansa niiden pohjalta.

Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen

Terveydenhoitajan työhön kuuluvat terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy. Suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tulee hyödyntää näyttöön perustuvia menetelmiä. (Haarala 2022.) Terveydenhoitajia koulutetaan tukemaan varhaista vuorovaikutusta jo raskausaikana. Tähän on käytössä strukturoituja menetelmiä kuten varhaisen vuorovaikutuksen haastattelu. Varhaista vuorovaikutusta voidaan neuvolakäyntien lisäksi tukea myös perhevalmennusmessuilla ja varhaisen vuorovaikutuksen haastattelun avulla. (Puura ym. 2018.)

Kehittämistyöllämme pääsimme vaikuttamaan Siilinjärven perhevalmennusmessuihin luomalla opetusmateriaalia lasta odottavien perheiden tueksi. Opetusvideolla näytetään konkreettisia esimerkkejä heikoista ja paremmista vuorovaikutustilanteista vauvan ja vanhemman välillä, ja näin lisätään vanhempien tietoisuutta varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä ennaltaehkäisemään lasten terveyshaittoja. Tiedon lisääminen varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä turvallisesta kiintymyssuhteesta ja näiden merkityksestä psyykkiselle kehitykselle, voivat jopa leikata yhteiskunnan tulevia terveydenhoitokustannuksia.

Koemme kehittämistyömme aiheen ajankohtaisena. Kehittämistyömme on koulutuksemme lisäksi antanut meille ohjauksen keinoja työelämään varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseksi.

Kirjoittajat:

Ella Ipatti,

Terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK,

ella.ipatti@edu.savonia.fi

Anni Korhonen,

Terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK,

anni.korhonen3@edu.savonia.fi

Riikka Tuovinen,

Terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK,

riikka.tuovinen@edu.savonia.fi

Pauliina Rissanen,

Lehtori, Savonia AMK

pauliina.rissanen@savonia.fi

Lähteet

Fliesler, Nancy 2023. Babies and screen time: New research calls for caution. Boston Children’s Hospital. https://answers.childrenshospital.org/screen-time-infants/. Viitattu 4.2.2024

Haarala, Päivi 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Metropolian ammattikorkeakoulun julkaisuja. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/744761/2022%20TAITO%2092%20Terveydenhoitajan%20ammatilliset%20osaamisvaatimukset.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 4.2.2024.

Keinänen, Matti 2013. Epävakaan persoonallisuuden psykososiaaliset riskitekijät. Lääketieteellinen aikakausikirja duodecim 2013; 129(11):1167-71 https://www.duodecimlehti.fi/duo11011. Viitattu 14.2.2024

Korja, Riikka 2019. Katkeilemattomat vuorovaikutustilanteet tukevat lapsen itsesäätelyn kehitystä. Turun yliopisto. Mediatiedote. 13.8.2019. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/katkeilemattomat-vuorovaikutustilanteet-tukevat-lapsen-itsesaatelyn-kehitysta. Viitattu 5.1.2024.

Malik, Ayesha OD, 2021. How Too Much Screen Time Affects Kids’ Eyes: Tips to Prevent Eye Strain. Children´s Hospital of Philadelphia. https://www.chop.edu/news/health-tip/how-too-much-screen-time-affects-kids-eyes. Viitattu 8.2.2024.

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2022. Merkkejä liiallisesta ruutuajasta. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/merkkeja-liiallisesta-ruutuajasta/. Viitattu 8.2.2024.

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2023a. Vauva ja median käyttö. https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/vauva-ja-median-kaytto/. Päivitetty 14.11.2023.

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2023b. Vauva kehittyy vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. Päivitetty. 14.11.2023. https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/vauva-kehittyy-vuorovaikutuksessa-vanhempien-kanssa/#vanhemman-ja-lapsen-erilaiset-temperamentit-haastavat. Viitattu 5.1.2024

Puura Kaija, Sannisto Tuire & Riihonen Riikka 2018. Mitä vauva haluaa? Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolassa. Lääkärilehti Lehti 21: Katsausartikkeli. 25.5.2018, 21/2018 vsk 73, s.1345-–1350. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/mita-vauva-haluaa-varhaisen-vuorovaikutuksen-tukeminen-neuvolassa/?public=651c21f2876587a7b15d1deb4b0bdc52. Viitattu 6.1.2024.

Sinkkonen, Jari 2021. Lapsen varhaiset ihmissuhteet. Pulassa lapsen kanssa. Duodecim Terveyskirjasto. Päivitetty 26.11.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/pla00003. Viitattu 6.1.2024.

Savonia julkaisuaika tuntematon. Opinto-opas. Terveydenhoitajatyön kehittäminen Laajuus (5 op). https://opinto-opas.peppi.savonia.fi/15594/fi/10887/56988/876/0/16319 Viitattu 4.2.2024.

Tilastokeskus julkaisuaika tuntematon. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarvioissa. Verkkojulkaisu. https://www.stat.fi/til/tkker/kas.html. Viitattu 4.2.2024.

World Health Organization 2019. To grow up healthy, children need to sit less and play more. New WHO guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age. Päivitetty 24.4.2019. https://www.who.int/news/item/24-04-2019-to-grow-up-healthy-children-need-to-sit-less-and-play-more. Viitattu 6.1.2024.