Luonnonvara-ala on jatkuvasti kehittyvä koulutusala, joka pyrkii vastaamaan maataloudessa, puutarhataloudessa, metsätaloudessa sekä viheralalla tapahtuviin muutoksiin tarjoamalla opiskelijoille monipuolisia koulutusmahdollisuuksia. Savonia-ammattikorkeakoulussa agrologiopinnoissa paneudutaan erityisesti kasvintuotantoon, kotieläintalouteen, teknologiaan, bio- ja kiertotalouteen sekä maaseutuyrittäjyyteen. Savonialta agrologiksi valmistuvat ovat ennen kaikkea ruoantuotannon, maaseutuelinkeinojen ja maatalousteknologian osaajia ja asiantuntijoita. Koska luonnontuotteet ovat kasvava trendi ja ala kaipaisi innovatiivisia tekijöitä kehittyäkseen, lisäisi agrologiopintoihin sisällytetty luonnontuoteosaaminen Pohjois-Savon ja samalla koko Suomen kehitystä aihepiirin parissa.

Luonnonvara-alan opiskelijoille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli selvittää agrologiopiskelijoiden tietämystä luonnontuotteista ja luonnontuotealasta sekä kiinnostusta aihepiirin opiskeluun. Kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2024 ja se lähetettiin sähköpostitse kaikille Savonialla kirjoilla oleville luonnonvara-alan AMK- ja YAMK-opiskelijoille. Kyselyn vastauksia hyödynnetään agrologikoulutuksen kehittämisessä sekä luonnontuotteisiin liittyvien jatkuvan oppimisen kokonaisuuksien suunnittelussa.

Ikä, tutkinto ja opintojen aloitusvuosi

Kysely lähetettiin kaikkiaan 296 opiskelijalle. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 55 opiskelijaa, mikä tarkoittaa 18,6 % vastauskattavuutta. Vastaajista 40 % sijoittui ikähaarukkaan 25–35 vuotta, ja toiseksi eniten vastaajia 27 % edustuksella oli ikäluokassa 35–45 vuotta.

Vastanneista 95 % suoritti agrologi AMK-tutkintoa. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat vuonna 2021 opintonsa aloittaneet (36 %). Tämän ryhmän opiskelijat olivat aktiivisimpia myös opiskelijamäärään nähden, sillä vuonna 2021 opintonsa aloittaneista yli neljännes vastasi kyselyyn. Toiseksi eniten vastauksia kertyi tuoreilta savonialaisilta eli vuonna 2023 opintonsa aloittaneilta (27 %). Kyselyssä ei eroteltu päivä- ja monimuotoryhmän opiskelijoita.

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 42 % (23 henkilöä) oli metsänomistajia. Metsien luomusertifiointi oli tuttua 76 % vastaajista.

Luonnontuotteiden ja erikoisluonnontuotteiden keruu

Kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden halukkuutta kerätä luonnontuotteita. Luonnontuotteet oli ryhmitelty jokaisenoikeudella kerättäviin ja erikoisluonnontuotteisiin eli ei-jokaisenoikeudella kerättäviin luonnontuotteisiin. Jokaisenoikeudella kerättävistä luonnontuotteista suosituimmaksi nousivat marjat 85 % osuudella. Sienten kerääminen kiinnosti 73 % ja villiyrtit 53 % vastaajista. Vain 9 % vastasi, ettei ole kiinnostunut keräämisestä. Erikoisluonnontuotteista mahla ja kuusenkerkkä kiinnostivat molemmat 65 % vastaajista. Pihkaa halusi kerätä 49 %, pakuria 27 % ja lakkakääpää 6 % vastaajista. 18 % vastasi, ettei ole kiinnostunut erikoisluonnontuotteiden keruusta.

Kiinnostus luonnontuotealaa kohtaan

Kyselyn kautta nousi selkeä kiinnostus luonnontuotteita kohtaan, sillä 61 % opiskelijoista vastasi olevansa kiinnostunut oppimaan enemmän luonnontuotealasta. Vastaajista 11 % ei ollut kiinnostunut ja 28 % ei osannut sanoa. Kyselyssä sai valita, mikä osaamisala kiinnosti vastaajaa eniten. Kyselyssä nousi esiin kiinnostus hyödyntää luonnontuotteita eläinten hoidossa, sillä 58 % vastanneista oli kiinnostunut luonnontuotteiden käytöstä eläinten ruokinnassa ja hyvinvoinnissa. Luonnontuotteiden keruu ja käsittely herätti mielenkiintoa 56 % vastaajista, luonnontuotteiden raaka-aineet ja kasvien tunnistus 50 % sekä tuotteistaminen ja markkinointi 40 % vastaajista.

Kaavio osaamisalakysymyksen vastauksista havainnollistaa, että eniten opiskelijoita kiinnostavat luonnontuotteiden käyttö eläinten ruokinnassa ja hyvinvoinnissa sekä luonnontuotteiden keruu ja käsittely.

Luonnontuotteet osana agrologiopintoja

73 % opiskelijoista ilmoitti kyselyssä, että luonnontuotteet eivät ole nousseet esiin agrologiopintojen aikana. Jopa 62 % oli kuitenkin sitä mieltä, että luonnontuotteet ja niihin liittyvän osaamisen tulisi näkyä nykyistä enemmän agrologiopinnoissa. Lopuksi kysyttiin vielä, kuinka luonnontuoteosaamista voitaisiin lisätä agrologiopinnoissa. Suurin osa vastaajista eli 62 % ilmoitti, että aihepiirin ympärille voitaisiin luoda oma opintojakso. 24 % vastasi, että aihepiiri voitaisiin sisällyttää perusopetukseen jo olemassa oleville kursseille. Vain 9 % oli sitä mieltä, että luonnontuotteita ei tarvitse sisällyttää agrologiopintoihin.

Johtopäätökset

Yhteenvetona kyselyn vastauksista voidaan todeta, että luonnontuotteet ja niiden sisällyttäminen Savonian agrologiopintoihin kiinnostaa opiskelijoita. Erityisesti opiskelijat haluaisivat oppia hyödyntämään luonnontuotteita eläinten ruokinnasta ja hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Lisäksi luonnontuotteiden ja kasvien tunnistus, keruu ja käsittely herättävät kiinnostusta. Agrologiopiskelijoissa on mukana myös metsänomistajia, joita vaihtoehtoiset tulonlähteet puuntuotannon rinnalla kiinnostavat.

Kysely toteutettiin osana Metsistä ja luonnontuotteista liiketoimintaa (MELLI) -hanketta, jonka päätavoitteena on edistää luonnontuotealan osaamista Pohjois-Savossa sekä kehittää luonnontuotealan liiketoimintaa osana kokonaiskestävää ja kannattavaa metsätaloutta.

Kirjoittaja: Janina Sivonen, projektityöntekijä
Metsistä ja luonnontuotteista liiketoimintaa (MELLI)-hanke