Savonia-artikkeli Pro: Mindfulness-menetelmien myönteiset vaikutukset työuupumukseen

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0

Mitä on Mindfulness? Mieleesi saattaa tulla ehkä jotain uskonnollisuuteen viittaavaa tai mielen hallintaa. Mindfulness eli tietoisuustaidoilla tarkoitetaan keskittymistä meneillään olevaan hetkeen, sen kokemiseen ja havainnointiin (Wihuri 2014, 45–47). Mindfulnessia voisi siis kuvailla pysähtymisellä tähän hetkeen. Miten se sitten liittyy työuupumukseen? Mindfulness-menetelmistä voi olla hyötyä erilaisiin tilanteisiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja työuupumukseen. Sen avulla voi oppia elämään joustavammin elämän haasteissa ja itsetutkiskelun avulla voi oppia muuttamaan omia elämäntapoja (Silverton 2013, 8–9).

Opinnäytetyössäni tarkastelin aiempien tutkimusten avulla Mindfulness-menetelmien vaikutuksia työuupumuksen kuntoutuskeinona. Kirjallisuuskatsauksen tulokset antoivat tietoa niiden myönteisistä vaikutuksista. Itsemyötätunnon koettiin lisääntyneen ja tunteiden tunnistamista ja niiden parempaa hallintaa opittiin. Tietoisuustaitojen lisääntyminen puolestaan näkyi kyvyssä kuunnella ja olla paremmin läsnä työssä. Stressin koettiin myös vähenevän ja työelämän olevan kurssin jälkeen vähemmän stressaavaa. Mindfulness-harjoittelun tiedetään aktivoivan aivoissa alueita, jotka liittyvät empatiaan ja kykyyn tunnistaa omia psyykkisiä tiloja. Mindfulness-harjoittelu säätelee aivoissa alueita tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyen. Kun toimintakeskus säätelee ja rauhoittaa aivojen toimintaa, se aikaansaa myönteisempää mielialaa ja vähentää ahdistusta (Manka 2023, 218). Säännölliset Mindfulness-harjoitukset voivat olla tehokkaita uupumuksen kuntoutuksessa. Tietoisuustaitojen oppiminen saattaa myös lievittää stressin oireita. Lisäksi ne voivat auttaa kaiken kiireen keskellä henkilökohtaisessa rauhoittumisessa. Ne voivat myös kehittää taitoja, joiden avulla voi hallita omaa käyttäytymistä vaikeissa tilanteissa, vuorovaikutuksessa ja suhtautumisessa mielekkäämmin omaan työhön (Manka 2015, 207).

Mindfulness eli tietoisuustaidot

Elämänhallinnan apuvälineitä on erilaisia ja Mindfulnessia voidaan myös kuvata yksinkertaiseksi elämänhallinnan menetelmäksi. Sen juuret ovat lähtöisin itämaisesta filosofiasta ja sitä on harjoitettu jo yli 2500 vuotta (Silverton 2023, 14). Sen suosio on lisääntynyt länsimaissa parin viime vuosikymmenen aikana. Näytöt Mindfulnessin myönteisistä vaikutuksista aikuisten terveyteen ovat lisääntyneet (Karjalainen 2018, 109). Tänä päivänä Mindfulness-harjoitteiden sisältö on muuttunut perinteisistä uskonnollisista tulkinnoista, ja siitä on tullutkin menetelmä ilman uskollista taustaa (Silverton 2023,14).

Mindfulnessin perusajatuksena on, että huomio suunnataan tähän hetkeen avoimena ja vastaanottavaisena. Mindfulness-harjoittelulla tavoitellaan siis tietoisen läsnäolon avulla huomion kiinnittämistä tähän hetkeen. Näin ollen, tietoisuustaidot vahvistavat kykyä elää tässä hetkessä. Tietoisuus on voimavara, joka meillä jokaisella on. Mindfulnessia harjoittamalla voimme kehittää jo meissä olemassa olevaa voimavaraa (Kabat-Zinn 2017, 32). Toisin sanoen Mindfulnessin avulla, voimme ehkä siis vapauttaa enemmän voimavaroja ja energiaa käyttöömme.

Työelämän näkökulmaa työuupumuksesta ja Mindfulness-menetelmistä

Työuupumus on tärkeä aihe nostaa työelämään liittyvään keskusteluun. Suomessa työuupumus on lisääntynyt ja noin joka neljäs työikäisistä kuuluu uupumuksen riskiryhmään (Suutala, Kaltiainen & Hakanen 2023). On tärkeätä tunnistaa uupumisoireet ajoissa ja hakee tarvittaessa apua. Työuupumuksesta voi seurata työelämässä runsaasti sekä lyhyitä että pitkiä sairauspoissaoloja, ja siten se aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Työuupumus pitkittyessään voi johtaa jopa pysyvään työkyvyttömyyteen (Manka 2015, 69–70).

Työuupumus on nyt tulossa ensi kertaa mukaan uusiin ICD-11 tautiluokituksiin (WHO 2022). Tämä saattaa muuttaa jollain tapaa suhtautumista uupumuksen kuntoutukseen. Työuupumuksen osalta kuntoutuksen kehittäminen ja ennaltaehkäiseminen saattaa nousta uuteen tarkasteluun ja on hyvä saada uusia näkökulmia ja keinoja. Mindfulness-menetelmät voisivat toimia vaihtoehtoisena kuntoutuskeinona ja uupumusta ennaltaehkäisevänä työkaluna, ja ne voisivat soveltua työelämään. Opinnäytetyön tulokset antoivat tietoa siitä, että tietoisuustaitojen säännöllinen harjoittaminen voi olla kannattavaa. Erilaisten vaihtoehtojen tutkiminen on aina myös hyödyllistä.

Kirjoittajat:

Marita Kolehmainen, Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET

Kabat-Zinn, Jon 2017. Mindfulness Tietoisen läsnäolon perusteet. 2. uudistettu painos. Helsinki: Viisas Elämä Oy.

Karjalainen, Mira 2018. Mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25–1/2018. Uushenkinen työ – pdf (journal.fi). Viitattu 9.5.2024.

Manka, Marja-Liisa & Manka, Marjut 2023. Työhyvinvointi. 3. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.Wihuri Antti-Juhani 2014. Tietoinen läsnäolo vapauttaa onnistumaan. Mindfulness työssä. Helsinki: Talentum Media Oy.

Manka, Marja-Liisa 2015. Stressikirja. Mistä virtaa? Helsinki: Talentum.

Silverton, Sarah 2018. Mindfulness Tietoisen läsnäolon läpimurto. Vallankumouksellinen tapa kohdata kiire, stressi, ahdistus ja masennus. Painopaikka Tanska: kustantamo sets.fi.

Suutala, Sampo, Kaltiainen, Janne & Hakanen Jari 2023. THL:n seurantatutkimus. Miten Suomi voi -tutkimus. Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja kesän 2023 välillä. Suomen kestävän kasvun ohjelma. Työterveyslaitos. Verkkojulkaisu. Miten Suomi voi -tulosjulkistus 9.3.2023_työterveyslaitos_ (6).pdf. Viitattu 8.5.2024.

Wihuri Antti-Juhani 2014. Tietoinen läsnäolo vapauttaa onnistumaan. Mindfulness työssä. Helsinki: Talentum Media Oy.

World Health Organization WHO 2022. ICD-11 2022 release. ICD-11 2022 release (who.int). Viitattu 8.5.2024.