Savoniassa on toteutettu satelliittikoulutusmallia jo vuodesta 2014 lähtien. Silloin Kotkassa ja Lappeenrannassa aloittivat bioanalyytikko- ja röntgenhoitajaopiskelijaryhmät integroituina Kuopion päivätoteutusryhmiin. Satelliittikoulutukset ovat saanet alkunsa alueen osaamistarpeesta ja työvoimapulasta. Savonian satelliittikoulutusmallissa opetusta toteutetaan sopimusperustaisessa työelämäyhteistyössä kampuskaupungin ulkopuolella. Savonian strategian yhtenä tavoitteena on kouluttaa joustavasti ja käytännön läheisesti viemällä satelliittikoulutusmallia eri puolille Suomea alueiden koulutustarpeiden mukaan (Savonian strategia 2025–2028, 8, 15).

Helmikuussa 2024 tehdyllä kyselyllä kartoitettiin Savonian sosiaali- ja terveysalan satelliittiopiskelijoiden kokemuksia satelliittiopinnoista. Savonian satelliittiopiskelijoiden kokemuksia on selvitetty myös aiemmin (mm. Kolehmainen 2022; Huovinen 2019; Kolehmainen & Tikka 2019; Halimaa & Kopeli 2016). Koronapandemian aikana ja sen jälkeen on myös tehty runsaasti tutkimuksia etäopiskelusta.

Kysely lähetettiin opinnoissa oleville bioanalyytikko-, fysioterapeutti-, röntgenhoitaja-, sosionomi- ja suuhygienisti -satelliittiryhmille. Kyselyyn vastasi yhteensä 53 satelliittiopinnoissa opiskelevaa opiskelijaa. Kysymyksiin vastattiin pääosin viisiportaisella Likert-asteikolla: 5= täysin samaa mieltä 4= jokseenkin samaa mieltä 3 = en samaa enkä eri mieltä 2= jokseenkin eri mieltä 1= täysin eri mieltä.

Suurin osa vastaajista (64 %) oli käynyt ammatillisen koulutuksen ja toiseksi eniten oli lukion käyneitä (21 %). Vastaajista 13 %:lla oli ammattikorkeakoulu- tai muu korkeakoulututkinto ja 2 %:lla peruskoulututkinto. Suurimalla osalla ei ollut aiempaa kokemusta etäopiskelusta (74 %). Koulutukseen hakeutumisen syitä olivat kiinnostus alasta (81 %), mahdollisuus opiskella omalla paikkakunnalla (79 %) sekä työllistymismahdollisuuksien paraneminen koulutuksen jälkeen (72 %). Muita syitä koulutukseen hakeutumiseen oli mm. terveydelliset syyt, kuntoutus, halu vaihtaa alaa ja mahdollisuus opiskella työn ohessa. Suurin osa vastaajista (68 %) ei olisi hakenut kyseiseen koulutukseen, mikäli etäopiskelumahdollisuutta ei olisi ollut.

Vastaajista 58 % kertoi työskentelevänsä koko- tai osapäiväisesti opintojen ohessa ja 38 % kertoi työskentelevänsä satelliittikoulutuksen yhteistyöorganisaatiossa. Lähes kaikki vastaajat toivovat työllistyvänsä opiskelemalleen alalle omalle paikkakunnalle koulutuksen jälkeen (91 %).

Etäopiskeluvälineiden tekninen toimivuus

Vastaajien mielestä etäopiskeluyhteydet toimivat riittävän hyvin (86 %). Hybridiopetuksessa luokan taustahäly ei häirinnyt osaa opiskelijoista (37 %), mutta vastaajista 34 % oli erimieltä. Vastaajien mielestä etäyhteyttä oli helppo käyttää, ja heillä oli toimivat välineet etäopiskeluun. Opettajien tekniset taidot koettiin riittäviksi etäopetuksen toteutuksessa (kuva 1).

Opintojen ohjaus ja tuki satelliittiopinnoissa opiskeluun

Satelliittiopintoihin saatiin riittävästi ohjausta niin opintojen alussa kuin opintojen aikanakin. Eniten tukea satelliittiopinnoissa opiskeluun oli saatu muilta satelliittiryhmän opiskelijoilta (89 %), opettajatuutorilta (70 %), opintojakson opettajalta (60 %) sekä DigiAvain opintojaksolta (51 %) (kuva 2).

Yhteydenpitoon opettajan kanssa käytettiin pääsääntöisesti sähköpostia (89 %). Lähes kaikki kyselyyn vastaajista olivat osallistuneet henkilökohtaiseen HOPS-keskusteluun (96 %) ja opettajatuutorin pitämille HOPS-tunneille (89 %). Noin puolella vastaajista (55 %) oli tukena satelliittiryhmän opiskelijatuutori ja suurin osa (71 %) koki sen hyödylliseksi.

Avoimissa vastauksissa toivottiin satelliittiryhmille omia aloituspäiviä, joissa voisi mm. harjoitella etäyhteyksien käyttöä. Osalle oli jäänyt kokemus, että ensimmäisinä päivinä satelliittiryhmä jäi vähemmälle huomiolle. Satelliittiryhmälle toivottiin omia HOPS-tunteja tutoropettajien kanssa. Lisäksi toivottiin mm. selkeämpiä ohjeita opintojen etenemisestä, tehtävien tekemisestä ja tenteistä, sekä mistä tuntien nauhoitteet löytyvät. Osaan opettajista ei myöskään saanut yhteyttä sähköpostilla. Toisaalta useissa vastauksissa tuotiin esiin, että apua ei ole tarvittu tai sitä on saatu kysymällä.

Vuorovaikutus satelliittikoulutuksessa

Vastaajat kokivat, että ryhmäytyminen oman satelliittiryhmän kanssa oli ollut helppoa (83 %) ja sitä oli ollut riittävästi (71 %). Vastaajista 33 % koki, että vuorovaikutusta koko tutkinto-ohjelmaryhmän kanssa oli ollut riittävästi. Aktiivisesti keskusteluun ja kommentointiin etäyhteydellä osallistui 45 % vastaajista ja 68 % kertoi uskaltavansa esittää kommentteja ja kysymyksiä etäyhteydellä. Vastaajista 68 % kertoi osallistuvansa pääsääntöisesti etätunneille. Vastausten mukaan etäyhteydellä toteutuvaa pienryhmätyöskentelyä (76 %) sekä läsnäolovelvollisia lähitunteja oppilaitoksella (87 %) oli ollut riittävästi.

Vastaajista 58 % oli sitä mieltä, että opettaja huomioi hyvin satelliittiopiskelijat etäyhteydellä, mutta 31 % vastaajista oli eri mieltä. Puolet vastaajista (51 %) koki olevansa tasavertainen opiskelija lähiryhmässä opiskelevien kanssa, mutta 36 % oli jokseenkin eri mieltä tai eri mieltä asiasta. Vastaukset jakaantuivat myös, kysyttäessä oliko yhteistyötä työelämän satelliittikumppanin kanssa ollut riittävästi (43 %). Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyö yhteistyökumppanin kanssa oli sujunut hyvin (49 %), kolmasosa (33 %) vastaajista ei ollut samaa eikä eri mieltä.

Opiskelumotivaatio ja opintojen toteutus

Lähes kaikki vastaajat (98 %) olivat kiinnostuneita opiskeltavasta alasta ja opiskelu satelliittikoulutuksessa oli vastannut odotuksia (77 %). Vastaajista 73 % koki opiskelun etäyhteydellä helpoksi ja 60 % koki, että heillä oli riittävästi aikaa opintojen suorittamiseen. Lähes kaikki (98 %) vastaajat olivat tyytyväisiä siihen, että he pystyivät opiskelemaan kotoa käsin (kuva 3).

Vastausten mukaan satelliittiopinnot mahdollistavat teoriaopintojen opiskelun ajasta (93 %) ja paikasta (97 %) riippumattomasti sekä luentojen ja teoriatuntien nauhoitus helpottaa opiskelua (96 %). Oppilaitoksella toteutetut lähipäivät koettiin tärkeiksi oppimisen kannalta (77 %). Lähes kaikki vastaajat tekivät opintojaksoihin liittyvät tehtävät niille annetussa ajassa (95 %) ja olivat suorittaneet vähintään opetussuunnitelman mukaiset opinnot (95 %).

Kyselyyn vastanneista 63 % koki olevansa osa työelämää jo koulutuksen aikana ja puolet (56 %) oli sitä mieltä, että opiskelu satelliittikoulutuksessa kehittää työelämävalmiuksia paremmin, kuin perinteinen lähiopiskelu. Vastaajista 66 %:lla oli ollut realistinen käsitys ensimmäisen vuoden polkuopintojen toteutuksesta. Kaikilla vastaajilla opintoihin kuului läsnäolovelvollisia opintoja oppilaitoksella (100 %). Suurimmalla osalla opintoihin kuului myös opettajan pitämää opetusta tai ohjausta satelliittipaikkakunnilla (75 %) sekä työelämäohjauksessa tapahtuvia lähitunteja (64 %).

Vastaajista 30 % oli harkinnut opintojen keskeyttämistä. Syiksi mainittiin ajanpuute, opintojen kuormittavuus, kasaantuneet tehtävät, oma jaksaminen, vieraalla kielellä opiskelu sekä taloudelliset haasteet. Taloudellisista haasteista mainittiin Kuopion ja harjoitteluviikoista aiheutuvat kustannukset sekä uhka aikuiskoulutustuen loppumisesta. Opintojen aikainen työssäkäynti aiheutti ongelmia jaksamiseen. Haasteita aiheutti myös harjoittelupaikkojen saaminen ja paineet saada polkuopinnoissa vaadittavat 60 op ensimmäisen vuoden aikana.

Satelliittikoulutuksen kehittämiskohteita

Avoimissa vastauksissa toivottiin satelliittiryhmän parempaa huomioimista. Ohjeiden tulisi olla selkeitä ja kirjallisia eikä tieto muutoksista voi olla vain nauhoitteissa. Tiedot lähiviikoista, läsnäolovelvollisista tunneista, lukujärjestyksestä ja muista aikatauluista tulee ilmoittaa opiskelijoille mahdollisimman aikaisin ja selkeästi. Osaa opiskelijoista luokasta kuuluvat äänet häiritsivät ja vaikeuttivat opiskelua. Satelliittiryhmille myös ehdotettiin omaa opetusta ilman lähiryhmää. Opintoihin toivottiin enemmän itseopiskelumahdollisuuksia esimerkiksi kesäaikaan. Avoimissa vastauksissa ryhmätöitä koettiin olevan liikaa ja niihin liittyvät läsnäolopakolliset palautetunnit koettiin turhiksi. Läsnäolovelvollisten seminaarien ja tuntien toivottiin myös alkavan myöhemmin työpäivän jälkeen. Ryhmän omasta satelliittituutorista koettiin olevan suuri apu erityisesti opintojen alussa.

Avointen vastausten mukaan lähipäiviä pidettiin tärkeinä. Osa vastaajista toivoi, että lähipäivät toteutuisivat useammin omalla satelliittipaikkakunnalla, kuin oppilaitoksella ja osa toivoi, että lähipäiviä olisi enemmän oppilaitoksella. Lisäksi toivottiin, että lähiviikolla olisi vain harjoitustöitä eikä muita opintoja ja silloin voisi olla myös yhteistyöstä lähiryhmän kanssa. Yhteistyön työelämäkumppanin kanssa tulisi olla tiiviimpää ja sitä tulisi hyödyntää enemmän. Koulutuksen mainonnassa tulisi myös kuvata selkeästi, kenelle koulutus on tarkoitettu sekä missä ja miten koulutus toteutuu.

Useissa vastauksissa tuotiin esiin tyytyväisyys satelliittikoulutuksen toteutukseen. Opiskelu omalla paikkakunnalla koettiin ainoaksi mahdollisuudeksi opiskella uusi ammatti. Lisäksi satelliittikoulutus nähtiin mahdollisuutena saada työntekijöitä alueelle. Vastauksissa tuotiin esiin myös opiskelijan oman motivaation ja panostuksen tärkeys opintojen etenemisessä.

Lopuksi

Kyselyn perusteella opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä opiskeluun satelliittiopinnoissa. He olivat kiinnostuneita opiskeltavasta alasta ja koulutus vastasi opiskelijoiden odotuksia. Etäopiskeluyhteydet toimivat hyvin ja satelliittiopintoihin saatiin riittävästi tukea sekä ohjausta. Satelliittiopiskelijoiden tausta ja elämäntilanne kuitenkin vaihtelee ja vaikuttaa kokemukseen opiskelumotivaatiosta ja ajan riittävyydestä sekä taloudellisista asioista. Vastaajista suurin osa myös työskenteli opintojen aikana ja se lisäsi haasteita jaksamiseen. Vastaajista kolmasosa oli harkinnut opintojen keskeyttämistä ja tiedossa on, että osa satelliittiryhmän opiskelijoista keskeyttää opinnot erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Koulutuksen mainonnassa tuleekin kuvata selkeästi koulutuksen toteutus ja vaatimukset.

Vastauksissa nousi esiin joidenkin opiskelijoiden kokemus epätasa-arvoisuudesta lähiryhmän kanssa. Hybriditoteutuksessa luokasta kuuluvat äänet vaikeuttivat joidenkin etäopiskelijoiden opiskelua eikä lähi- ja etäryhmän huomioiminen ollut samanlaista. Ohjeet, aikataulut ja mahdolliset muutokset tulee ilmoittaa kirjallisesti esim. Moodle-alustalla, koska nauhoitteet katsotaan myöhemmin tai ei ollenkaan. Moodle-opintojaksolla tulee kuvata selkeästi, mistä nauhoitteet löytyvät ja kauanko ne ovat katsottavissa. Useilla opintojaksoilla asiat toteutuvat jo nyt hyvin.

Opiskelijoiden toiveisiin on jo osittain vastattu. Satelliittiryhmille on sovittu opintojen alkuun omia aloituspäiviä ja HOPS-tunteja on lisätty lukujärjestykseen. Aiemmilla korkeakouluopinnoilla sekä työkokemuksella on jo nyt ollut mahdollista saada hyväksilukuja ja näin nopeuttaa valmistumista. Lisäksi opintojaksojen kuormituksia on tarkasteltu tutkinto-ohjelmissa. Saman aikaisten harjoittelupaikkojen saaminen voi olla haastavaa ja siihen tarvitaan myös yhteistyötä yhteistyökumppanin kanssa.

Kirjoittaja:

Sanna Kolehmainen, bioanalytiikan lehtori Savonia AMK