AIVOT20 Aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutus

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Maritta Pitkänen

Koulutuksen lähtökohdat

Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaan kliinisen asiantuntijuuden syventäminen tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa edellyttää yhtenäisten kliinisten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä kansallisesti tärkeille painoalueille (2012). Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan verkoston kautta tehtiin 2015-2016 OKM:n rahoittama työelämälähtöinen selvitys sosiaali-, terveys, kauneudenhoito- ja liikunta-alalla tulevaisuudessa tarvittavasta erikoisosaamisesta. Selvityksessä esille nousi aivoterveyteen liittyvän osaamisen tarve laaja-alaisesti eri sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien osaamista lisäävänä. Erikoistumiskoulutuksen suunnittelussa on lisäksi huomioitu mukana olevien ammattikorkeakoulujen pedagogisten strategioiden linjaukset, työelämän ja alueiden kehittämistä koskevat linjaukset.

Aivoterveydellä tarkoitetaan laaja-alaisesti aivojen hyvinvointia. Se on ihmisen toimintakykyisyyden perusta, joka vaatii kaikkein monimutkaisinta eri aivojen osien yhteistoimintaa. Tarve aivoterveyden edistämisen, hoidon ja kuntoutuksen monialaisille osaajille lisääntyy elämänkaaren eri vaiheissa, erityisesti väestön ikääntyessä ja sydän- ja verisuonisairauksien sekä muistisairauksien esiintyvyyden kasvaessa. Aivoterveyden edistäminen elämänkaaren eri vaiheissa on tärkeää jatkuen koko elämän ajan. Jokaisen tulisi osata itse johtaa omaa työskentelyään aivojen tehokkaan toiminnan kannalta järkevästi. Elämän loppuvaiheeseen painottuvat sairaudet, jotka eivät tyypillisesti aiheuta niin nopeaa menehtymistä kuin sepelvaltimotauti ja syöpä, aiheuttavat pitkäaikaista haittaa ja vammautumista. Sairastuminen aiheuttaa kärsimystä henkilölle itselleen ja sen lisäksi sen vaikutus ulottu laajsti koko lähipiirille. Esimerkiksi jopa 46 % mielenterveyttä sairastavien lähiomaisista on vaarassa sairastua itse.

Asiakaslähtöisten hoito- ja palveluprosessien kehittäminen perustuu syvälliseen asiakasymmärrykseen. Sen kautta palveluiden tuottaja tietää, miten voi auttaa asiakkaita saavuttamaan paras mahdollinen terveys, toimintakyky ja hyvinvointi. Aivoterveyttä edistävät hoito- ja palveluprosessit vaativat onnistunutta monialaista yhteistyötä. Asiakkaat ovat hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa vielä hyödyntämätön resurssi. Aivoterveysosaaminen vaatii yhä moniulotteisempaa osaamista ja palvelurakenteiden tuntemista. Suomalaisessa Finger-tutkimuksessa on todettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä niiden riskitekijöitä tehostetulla elintapaneuvonnalla. Tähän implementointiin tarvitaan uusia ja innovatiivisia työkaluja. Myös teknologian hyödyntämisessä aivosairauksien kuntoutumisen tukemisessa tarvitaan lisää osaamista.

Lisäksi tarvitaan neurotieteen tutkimuksesta saadun uusimman tiedon ja osaamisen implementointia. Työn luonne muuttuu alasta riippumatta enemmän aivotyöksi, jossa tiedolla työskentely ja kognitiiviset vaatimukset kasvavat, joten kognitiivinen ergonomia on tulevaisuudessa osa työprosesseja. Erikoistumiskoulutuksessa hyödynnetään myös kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuuksia aivoterveyden edistämisessä uudella tavalla. Kulttuurihyvinvointi kytkeytyy tässä henkilökohtaisiin kulttuurisiin tarpeisiin ja niiden täyttymiseen yhdistyvään kokonaishyvinvointiin. Jokaisella on kulttuurisia oikeuksia elämäntilanteestaan, iästään tai voinnistaan riippumatta, ja niiden toteutuminen on myös osa aivojen hyvinvointia.

Musiikin käytöstä on tutkimustietoa osana hoito- ja kuntoutumisprosesseja ja se nähdään osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä, joka Suomessa on sidottu kansanterveyslakiin. Kulttuurihyvinvointiosaaminen tuo mukaan myös muut taiteenalat kuten musiikin, osallistavan taidetoiminnan ja tanssin, joista on saatu innostavia tuloksia.

Osaamistavoitteet

Erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteena on vahvistaa eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien aivoterveyteen liittyvää osaamista ja löytää ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutumiseen uusia innovatiivisia keinoja ja ratkaisuja. Erikoistumiskoulutus vastaa työelämän tarpeeseen ja kansallisesti asetettuja NQF:n 6-7 mukaisia tasokuvauksia.

Koulutus on suunniteltu yhteistyössä työelämän kanssa. Koulutus koostuu yhteisistä opinnoista, joiden sisällä opiskelija syventää osaamistaan. Opintojen alussa tehdään henkilökohtainen työelämälähtöinen oppimissuunnitelma. Oppiminen integroidaan opiskelijan työyksiköön ja alueellisten verkostojen toimintaan, millä lisätään opiskelijan ja työyhteisön osaamista sekä vahvistetaan alueellista ja kansallista vaikuttamista. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija
- osaa arvioida asiakaslähtöisesti aivojen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä toimintakykyä ja voimavaroja
- ymmärtää ennaltaehkäisyn ja osaa soveltaa tietoa asiakkaan ja hänen omaisensa hoidossa ja ohjaamisessa
- osaa hyödyntää lääkkeettömiä interventioita aivoterveyden edistämisessä, kuten liikuntaa, ravitsemusta, kulttuuria, taidetta ja musiikkia
- osaa kehittää työn kognitiivista ergonomiaa
- toteuttaa näyttöön perustuen asiakaslähtöistä monialaista ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutumista
- toimii aivoterveyden asiantuntijana monialaisessa työyhteisössä ja verkostoissa
- osallistuu asiakaslähtöisten, aivoterveyttä edistävien palveluprosessien suunnitteluun, toteutukseen ja palvelun kehittämiseen.
Tarkemmat tavoitteet on kuvattu opetussuunnitelman opintokokonaisuuksien yhteydessä.

Ammattikorkeakoulujen koulutus- ja opetussuunnittelutyö noudattaa eurooppalaisia ja kansallisia korkeakoulutusta koskevia säädöksiä ja linjauksia:
- Bolognan julistus eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentumisesta
- European Qualification Framework
- Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys (NQF)
- Ammattikorkeakoululainsäädäntö
- Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalojen erikoistumiskoulutustarpeet (2016)
- Osaaminen ratkaisee. Viitekehyksen laajentamistyöryhmän loppuraportti (OKM 2019:3)

Opetussuunnitelmatyön lähtökohtana käytetään European Qualification Framework (EQF) ja kansallisen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen (NQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia. Erikoistumiskoulutuksen tuottama osaaminen on AMK-tutkinnon jälkeistä osaamista, jonka tavoiteltu osaamisen taso on välillä 6 - 7. (OKM 2019). Erikoiskoulutuksessa voi olla elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, jotka ovat sijoitettu viitekehykseen tutkinnon tai osaamiskokonaisuuden edellyttämän osaamisen perusteella sille tasolle, johon ne kokonaisuutena parhaiten sopivat (ns. best fit -periaate).

Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta
- kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella
- saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallinnan
- osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin
- kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana.

Osaamistavoitteet ja arviointikriteerit on laadittu tämän tavoitetason mukaisesti. Koulutuksen suunnittelu ja opetussuunnitelman laadinta on toteutettu valtakunnallisessa ammattikorkeakouluverkostossa. Osaamistavoitteista sopiminen varmistaa eri korkeakoulujen järjestämän erikoistumiskoulutuksen yhdenmukaisuutta ja toisaalta toimii erikoistumiskoulutusten laadunvarmistajana. Erikoistumiskoulutusten yleiset osaamistavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella (1438/2014).

Opintojen rakenne

Koulutus sisältää kaikille yhteiset neljä osaamis-/teemakokonaisuutta, joiden sisällä opiskelija voi syventää osaamistaan oman asiantuntijuutensa mukaisesti. Opintojen alussa opiskelija tekee ohjatusti oman henkilökohtaisen työelämälähtöisen oppimissuunnitelman. Opiskelija eriyttää oppimistehtävien kautta osaamistaan työ- ja toimintaympäristöihin. Opintojen aikana opiskelija kokoaa omaa näyteportfoliotaan.

Osaamiskokonaisuudet
1) Aivoterveys hyvinvoinnin perustana lapsuudesta vanhuuteen 6 op
2) Aivoterveyden monialainen arviointi ja edistäminen eri toimintaympäristöissä 8 op
3) Toimintakyvyn, kuntoutumisen ja elämänlaadun tukeminen 9 op
4) Asiakaslähtöisen palveluosaamisen kehittäminen aivoterveyden edistämisessä 7 op

Asiantuntijuuden kehittyminen

Koulutuksen aikana osaamista arvioidaan kehittävän arvioinnin periaatteella niin, että opiskelija ja vertainen eli opiskelijakollega ja ohjaava opettaja käyvät dialogia opiskelijan osaamisesta ja sen kehittymisestä suhteessa tavoitteisiin. Oppimistehtävien avulla opiskelija syventää omaa aivoterveyden edistämisen osaamistaan ja verkostoituu monialaisesti aivoterveyden tiimoilta.

Koulutuksen alussa opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman. Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma toimii reflektion perustana oppimiselle ja avulla opiskelija työstää osaamisensa kehittymistä kuvaavaa portfoliota. Opintojen lopussa opiskelija arvioi asettamiensa tavoitteiden saavuttamisen suhteessa koulutuksen osaamistavoitteisiin.

Osaamisen kehittymistä tuetaan opintojaksojen oppimistehtävillä, jotka kytketään opiskelijan omaan työ- ja toimintaympäristöön sekä opintojen osaamistavoitteisiin. Lähiopetuspäivissä täydennetään tehtävien ratkaisua hyödyntäen asiantuntijaluentoja ja vertaisoppijoiden osaamista ja tukea. Opettaja auttaa opiskelijaa teorian ja käytännön integroinnissa. Opiskelijat vievät oppimistaan työyhteisöönsä ja hakevat näkökulmia oppimistehtäviin työyhteisössään.

Osaamisen arvioinnissa hyödynnetään oppimistehtäviä sekä reflektiivistä portfoliota. Arvioinnissa käytetään NQF/ EQF-tason 6-7 pohjalta laadittuja näytön yleisiä arviointikriteerejä. Lisäksi kussakin näytössä käytetään yksityiskohtaisia osaamiskuvauksiin pohjautuvia kriteereitä.

Ammattikorkeakoulut antavat erikoistumiskoulutuksesta todistuksen, jossa näkyy opiskelijan suorittamat osaamiskokonaisuudet ja kehittämistehtävän aihe. Koulutusta toteuttava ammattikorkeakoulu antaa todistuksen jokaiselle opintonsa hyväksytysti suorittaneelle henkilölle. Osasuorituksista ei anneta erillisiä todistuksia.

Koulutuksen toteutus

Koulutuksen pedagogiset ratkaisut perustuvat sosiokonstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. Opetusmetodit ovat oppijalähtöisiä ja opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ja refleksiivisyyttä painottavia ryhmäoppimistilanteita. Opiskelijan osaamisen kehittymiseen kytketään tiiviisti myös opiskelijan työyhteisön kehittäminen. Vuorovaikutus ja yhteistyö vertaisoppijoiden välillä mahdollistuvat sekä lähiopetuspäivissä että sähköisessä oppimisympäristössä. Lisäksi opiskelussa voi hyödyntää työpaikalla tapahtuvaa mentorointia.

Opintojen alussa opiskelija tekee oman henkilökohtaisen työelämälähtöisen oppimissuunnitelman. Opiskelu liittyy tiiviisti opiskelijan oman osaamistarpeen ja työtehtävän edellyttämän moniammatillisen osaamisen kehittämiseen. Kehittämisosaaminen linkitetään sekä työelämän että alueen aivoterveyden edistämisen kehittämiseen ja näin se lisää sekä opiskelijan että hänen työyhteisönsä osaamista sekä alueellista ja kansallista.

Erikoistumiskoulutus toteutetaan yhden vuoden aikana monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy 10 lähiopetuspäivää, verkkotyöskentelyä, työssä oppimista, vertaisryhmätyöskentelyä ja välitehtäviä. Mikäli opiskelija keskeyttää opintonsa, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti koulutuksen järjestäjälle. Saadakseen todistuksen opiskelijan on osallistuttava lähipäiviin ja suoritettava annetut tehtävät niin, että hän saavuttaa niille asetetut tavoitteet.

Mikäli opiskelijalla on jo osaamista, joka on erikoistumiskoulutuksessa tavoitteena, opiskelija voi osoittaa aiemmin hankitun osaamisensa ja suunnata siten oppimistaan niihin osa-alueisiin, joissa hänellä ei ole riittävää osaamista. Osaaminen arvioidaan opiskelijakohtaisesti ja aikaisemman osaamisen tunnistaminen (AHOT) räätälöidään opiskelijakohtaisesti niin että osaamisen arvioinnin perustana on erikoistumiskoulutuksessa määritelty osaaminen. AHOT-käytänteet kirjataan ja kootaan yhteiseen tietovarastoon siitä mitä AHOT-käytänteitä on koulutuksessa käytetty.

Koulutuksen suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Oppiminen integroidaan työyhteisöön, jolloin dialogi työyhteisön kanssa on koulutuksen aikana jatkuvaa. Ohjausryhmä mahdollistaa myös omalta osaltaan vaikutusten seurantaa työvoiman osaamisen kehittymiseen. Koulutuksen aikana rakentuva uudenlainen yhteistyöverkosto mahdollistaa myös osaavan työvoiman saatavuuden. Koulutuksen aikana arvioidaan systemaattisesti osaamisen kehittymistä ja koulutuksen toteutusta sekä pedagogia ratkaisuja verkkokyselyjen avulla. Kyselyiden avulla kerätään palautetta työelämältä koulutuksen hyödyllisyydestä sekä sen vaikutuksista työtehtäviin ja työllistymiseen. Opiskelijoiden osaamista arvioidaan koulutuksen alussa ja lopussa. Koulutuksen toteutumisesta kysytään opiskelijoilta palautetta koulutuksen toteutuksesta ja pedagogisista ratkaisuista. Koulutuksen toteuttajilta kerätään palautetta yhteistyön toimivuudesta ammattikorkeakoulujen verkoston kesken ja työelämän ja ammattikorkeakoulun toimijoiden kesken. Yhteistyö mahdollistaa työelämän osaamisen kehittymisen aivoterveyden osalta.

Työelämän edustajat ovat mukana kehittämistehtävien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, joka mahdollistaa myös uuden osaamisen tunnistamisen työelämälle. Hankkeessa tuotetaan uudenlaista erikoisosaamista aivoterveyteen, joka vastaa muuttuviin osaamistarpeisiin ja siten edistää ammattilaisten työllistymistä ja uramahdollisuuksia. Koulutukseen osallistuvien ja heidän työyhteisönsä aivoterveysosaamisen myötä hyvinvointi (mm. kognitiivinen ergonomia) lisääntyy, joka osaltaan vaikuttaa työssäjaksamiseen ja työtyytyväisyyteen. Hankkeessa kehitettävän aivoterveysosaamisen kautta väestön työkykyisyys parantuu ja tällä voidaan vaikuttaa osaltaan työurien pidentymiseen.

Opintojaksotaulukko

Opintojaksokuvaukset

4 AIHYV01 Aivoterveys hyvinvoinnin perustana lapsuudesta vanhuuteen