Tulostinystävällinen opetussuunnitelma

EK21SP Konetekniikan tutkinto-ohjelma

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Pasi Liimatainen

Koulutuksen lähtökohdat

Konetekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on insinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.

Konetekniikan insinöörin varsin laaja tehtäväkenttä muodostuu pääosin suunnittelu- ja tuotekehitystehtävistä, tuotantoon liittyvistä kehitys- ja ohjaustehtävistä sekä tutkimus-, ja opetustehtävistä. Myös projektien johtamiseen sekä markkinointiin, laatuasioihin, huoltoon ja myyntiin liittyvät tehtävät ovat yleisiä. Konetekniikan insinööri toimii yleensä uransa alkutaipaleella tiimitehtävissä ja siirtyy ammattivuosien karttuessa esimiestehtäviin. Nykyään yrityksissä insinöörit toimivat monialaisissa tiimeissä, jotka koostuvat eri alojen ammattilaista ja asiantuntijoista.

Koulutuksen lähtökohta on matemaattis-luonnontieteellinen. Konetekniikan insinööri osaa hyödyntää työssään nykyaikaisia tietokonepohjaisia menetelmiä mukaan lukien 3D-suunnittelujärjestelmät, simulointi ja etäohjelmointi. Tuotekehitysprosessi, tuotteen arkkitehtuuri, tuoterakenne ja modulointi samoin kuin verkostoituneet tuotantojärjestelmät ovat koneinsinöörille tuttuja. Lisäksi koneiden ja laitteiden elinkaariajattelu ja palveluliiketoiminta tulee tutuksi opiskelun aikana. Konetekniikan insinööri tuntee myös tuotannossa ja tuotteessa hyödynnettävän automaation menetelmät ja järjestelmät. Toimiminen kotimaisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä edellyttää konetekniikan insinööriltä kykyä ryhmätyöhön, kirjallista ja suullista esitystaitoa sekä riittävää vieraiden kielien taitoa.

Konetekniikan opinnoissa suuntaudutaan tuotekehitykseen tai tuotantotekniikkaan. Suuntautumisen valinta tapahtuu toisen lukuvuoden aikana ja suuntaavat opinnot alkavat kolmannen lukuvuoden keväällä.

Tuotekehitysinsinööri toimii yrityksessä tuotteen asiakkaan toiveiden täyttäjänä. Toiveet tulee täyttää siten, että asiakas on tyytyväinen ja saa tuotteensa sovitussa aikataulussa, mutta myös niin, että tuote voidaan valmistaa kaupallisesti järkevillä menetelmillä. Tuotekehitysinsinöörien varaan rakentuu valtaosa teollisten yritysten menestyksestä

Tuotantotekniikasta valmistunut konetekniikan insinööri vastaa koneiden ja laitteiden tuotannon johtamisesta. Opinnoissa perehdytään erilaisiin valmistusmenetelmiin, tuotantoprosesseihin, tuotannon simulointiin ja kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun. Valtaosa ammattiopinnoista on yhdistetty projektimaiseen työskentelyyn (yritysprojektit).

Osaamistavoitteet

Insinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6 (Kansallinen viitekehys).

Insinöörin osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.

Opintojen rakenne

Insinöörin opinnot ovat 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Asiantuntijuuden kehittyminen

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.

Koneinsinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
• tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
• koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.

Opiskelija
• laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan (sisältää vähintään 5 opintopistettä opiskelua vieraalla kielellä)
• vastaa opintojensa etenemisestä.

Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.
Opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ja urakehityksen rakentamista tukevat sekä opettajat että vertaisryhmät. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen ammatillisen kasvun ohjaajaopettaja eli opettajatuutori koko koulutuksen ajan. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja seuraavat sen toteutumista opettajatuutorin kanssa.

Opiskelijan ammatillisen kasvun sisällöllistä etenemistä kuvataan opintovuosien tavoitteilla ja lukukausien teemoilla. Opintovuosien tavoitteet auttavat opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia hahmottamaan, millaisten vaiheitten kautta ammatillisen osaamisen ajatellaan rakentuvan.

Opintojen teemat on esitetty taulukossa. Ensimmäinen, toinen ja osin lukuvuosi ovat yhteisiä kaikille konealan opiskelijoille. Tämän jälkeen opiskelija erikoistuu tuotekehitykseen tai tuotantotekniikkaan.

Koulutuksen toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on Open Innovation Space (OIS 2.0) -malli. Se yhdistää laadukkaan koulutuksen sekä työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä edistetään erilaisissa oppimisympäristöissä, mahdollistamalla monimuotoinen, aikaan ja paikkaan sitomaton ympärivuotinen opiskelu sekä hyödyntämällä laajasti työn opinnollistamista. Opiskelijoiden kokonaisvaltainen ohjaus sekä aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat osa opiskelijoiden henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Konetekniikan tutkinto-ohjelman pedagogiset ratkaisut perustuvat projektiopetusmalliin (CDIO), jossa pyritään kehittämään opiskelijan kokonaisvaltaista ajattelua vaiheittain: tehtävänanto ja vaatimusmäärittelyt, suunnittelu, toteutus ja käyttö. Projektiopetus aloitetaan orientoivalla projektilla ensimmäisenä opiskeluvuotena ja projekteja jatketaan läpi opintojen päätyen laajoihin erikoistumisprojekteihin opintojen loppuvaiheessa. Erikoistumisprojektit voidaan toteuttaa myös opinnollistamisen periaatteella ja yleensä ne tehdään yritysten antamista tai oppilaitoksen yritysten kanssa yhdessä toteuttamien TKI-hankkeisiin liittyvistä aiheista. Kaikki projektiopinnot on kytketty opiskeltaviin teoriaopintokokonaisuuksiin. Projektiopetuksen avulla opiskelijalle muodostuu havainnollinen ja kokonaisvaltainen käsitys konetekniikan liiketoiminnan eri vaiheista, ideoinnista ja suunnittelusta aina tuotantoon saakka.

Konetekniikan tutkinto-ohjelma toteuttaa myös mittavaa TKI-hanketoimintaa. Tyypillisesti hankkeissa toteutetaan tutkimus- ja kehitystyötä paikallisten yritysten kanssa ja luotu uusi tieto tuodaan päivittäiseen opetukseen. Opiskelijoiden tekemät erikoistumisprojektit ja opinnäytetyöt muodostavat yhden tutkimuksen ja kehityksen tukijalan. Opinnäytetyöt tehdään valtaosin teknologiateollisuuteen. Konetekniikan laboratoriot, joissa tehdään myös opetusta palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, tarjoavat monipuolisen oppimisympäristön myös opiskelijoille.

Kansainvälistymiseen annetaan perusvalmiuksia kielten opintojaksoissa. Kielten opintoja integroidaan myös ammattiaineisiin. Konetekniikan opetukseen sisältyy kieliopintojen lisäksi vähintään yksi pakollinen viiden opintopisteen laajuinen englanninkielinen opintojakso (TKI-projekti, RDI-project), joka toteutetaan yhdessä Mechanical Engineering -tutkinto-ohjelman kanssa. Opiskelija voi halutessaan sisällyttää opintoihinsa myös laajempia osia (60 op asti) Mechanical Engineering -tutkinto-ohjelmasta. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ja/tai harjoittelusta ulkomaisissa yhteistyöammattikorkeakouluissa ilman, että tämä jatkaa opiskeluaikaa.

Windesheim University of Applied Sciences (Hollanti)- ja Shanghai Polytechic University (Kiina)- ammattikorkeakoulujen kanssa voit suorittaa kaksoistutkinnon opiskelemalla kolmannen opiskeluvuoden yhteistyöyliopistossa ulkomailla.

Pakollisia kieliopintoja opetussuunnitelmaan sisältyy seuraavasti:
• Ruotsin kielen ja viestinnän opintoja siinä laajuudessa että opiskelija saavuttaa vähintään ammattikorkeakouluasetuksen 7§:n mukaisen kielitaidon, joka arvioidaan kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaisesti.
• Englannin kielen ja viestinnän opintoja siinä laajuudessa että opiskelija saavuttaa vähintään opiskelun, ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta tarpeellisen kielitaidon (taso B2).
• Suomen kielen ja viestinnän opintoja siinä laajuudessa, että opiskelija saavuttaa vähintään opiskelun, ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen sekä jatko-opintojen kannalta tarpeelliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot.
• Pakollisten kieliopintojen ohella opiskelija voi sisällyttää vapaasti valittavia kieliopintoja henkilökohtaiseen opiskelu-ja urasuunnitelmaansa (HOPS).

Koulutuksen toteutussuunnittelu ja opiskelijapalaute

Konetekniikan koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan toteutussuunnitelma. Toteutussuunnitelmassa huomioidaan lukuvuositeemaan/ alateemaan linkittyvät osaamistavoitteet.

Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta. Palaute on mahdollista antaa omalla nimellä tai anonyymisti. Opettaja voi tämän lisäksi tarpeen tullen kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta soveltuvalla menetelmällä. Kuvaus opintojaksopalautteen keräämisestä ja käsittelystä sisällytetään opintojakson toteutussuunnitelmaan.

Opetussuunnitelman opinnot voidaan toteuttaa joko kokonaan tai osittain verkko-opintoina. Osa opinnoista järjestetään verkko-opintoina ympärivuotisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti. Opintojakso voi myös sisältää osasuorituksia, joiden opiskelua ja suorittamista ohjataan ja tuetaan verkossa. Verkkototeutus voi olla myös opintojakson vaihtoehtoinen suoritustapa. Opiskelijoita kannustetaan myös suorittamaan kesälukukauden aikana valinnaisia opintoja, jotka voi suorittaa pääosin verkossa.

Opintojaksoista osa on joko kokonaan tai osittain englanninkielisiä, koska kielitaito on oleellinen osa insinöörin ammattitaitoa. Englanninkielisillä toteutuksilla mahdollistetaan myös vaihto-opiskelijoiden osallistuminen opintojaksoille, jolloin samalla edistetään kaikkien opiskelijoiden kansainvälisten taitojen kasvua. Englanninkielisten opintojaksojen toteutusten yhteydessä varmistetaan tarvittaessa oppiminen muun muassa suomenkielisellä tukimateriaalilla ja ammattisanastolla.

Opinnollistaminen on joustava tapa opiskella erityisesti opintojen loppuvaiheen opintojaksoja. Tutkintoon kuuluvaa osaamista hankitaan osin tekemällä työtä sekä suorittamalla sovitut tehtävät. Opinnollistaminen ei ole työkokemuksen automaattista hyväksilukemista. Joissakin tapauksissa myös opiskelijan vapaa-ajan aktiviteetit ja harrastustoiminta voivat kehittää hänen ammatillista osaamistaan siten, että opinnollistaminen on mahdollista.

Opinnollistaminen alkaa opiskelijan aloitteesta ja siihen liittyvä suunnitelma tehdään ja hyväksytetään opintojakson opettajalla etukäteen. Jos opiskelijan työtehtävät sopivat opintojakson osaamistavoitteisiin, opinnollistaminen on mahdollista. Opetussuunnitelmassa voi olla myös erityisesti opinnollistamista ajatellen muodostettu opintojakso (esim. projektiopinnot).

Työpaikalla tai harrastustoiminnassa tapahtuva oppiminen suunnitellaan opintojakson osaamistavoitteiden perusteella yhteistyössä opintojakson opettajan kanssa. Opiskelijan esittämistä työtehtävistä arvioidaan, tuottavatko ne sinällään riittävää osaamista suhteessa tavoitteisiin vai tarvitaanko osaamisen saavuttamiseksi lisäsuorituksia. Osaamista voidaan täydentää esimerkiksi esityksellä tai raportilla.

Opintojaksotaulukko

Koodi	Nimi	1 S	1 K	2 S	2 K	3 S	3 K	4 S	4 K

Perusopinnot
4 EXX8000	Tekniikan opiskelijan työvälineet	5
4 EXX8010	Matematiikka 1	5
4 EKP8000	Valmistustekniikka 1	5
4 EKP8010	Tekninen piirtäminen	5
4 EKP8020	3D-mallinnus	5
4 EKP8030	Materiaalitekniikka 1	5
4 EXX8040	Tekniikan fysiikka		5
4 EXX8020	Matematiikka 2		5
4 EKP8040	Valmistustekniikka 2		5
4 EKP8050	Orientaatioprojekti		5
4 ECH4100	Harjoittelu 1		5
4 EKP8060	Materiaalitekniikka 2				5

Ammattiopinnot
4 EKA8030	Tuotantoyrityksen ympäristönhallinta		5
4 EXX8030	Matematiikka 3			5
4 EKA8000	Konetekniikan fysiikka			5
4 EKA8010	Yrittäjyys ja liiketoiminta			5
4 EKA8020	Mekaniikka			5
4 EKA8040	Sähkötekniikka			5
4 EXX8050	Engineering English				5
4 EKA8060	Lujuusopin perusteet				5
4 EKA8070	Koneautomaatiojärjestelmät				5
4 EKA8080	TKI-projekti				5
4 ECH4210	Harjoittelu 2a			5
4 ECH4220	Harjoittelu 2b				5
Osaamisen syventävät opinnot
	Konealan yhteiset syventävät opinnot
4 EXX8060	Teknisk svenska						5
4 EKS8000	Laatu ja tuottavuus					5
4 EKS8010	Valmistettavuus					5
4 EKS8020	Koneenosien suunnittelu					5
4 EKS8030	Johtaminen ja esimiestoiminta					5
4 EKS8040	Hitsaustuotanto					5
4 ECH4310	Harjoittelu 3a					5
4 ECH4320	Harjoittelu 3b						5
4 ECH4330	Harjoittelu 3c						5
	Tuotantotekniikan syventävät opinnot
4 EKS8100	Koneistustekniikat						5
4 EKS8110	Tuotantoautomaatio						5
4 EKS8120	Toimitusketjun hallinta						5
	Tuotekehityksen syventävät opinnot
4 EKS8130	Kestoikälaskenta						5
4 EKS8140	Koneensuunnittelu 1						5
4 EKS8150	FEM ja simulointi						5
Osaamisen soveltavat opinnot
	Konealan yhteiset soveltavat opinnot
4 EKS8200	Erikoistumisprojekti 1							5
4 EKS8210	Erikoistumisprojekti 2								5
	Tuotantotekniikan soveltavat opinnot
4 EKX8000	Teollisuuden palveluliiketoiminta							5
4 EKS8310	Tuotantotekniikka							5
4 EKS8320	Tuotannon johtaminen							5
4 EKS8330	Tuotantojärjestelmät							5
	Tuotekehityksen soveltavat opinnot
4 EKS8340	Tuotekehitys							5
4 EKS8350	Koneensuunnittelu 2							5
4 EKS8360	Koneautomaatiojärjestelmän suunnittelu							5
4 EKS8370	Teräsrakenteet							5

Valinnaiset opinnot
Valinnaiset opinnot
4 EKV4000	Työelämätaidot			5
4 LLX1600	Myynnin verkkokurssi	5 (NonStop)

Opinnäytetyö
Opinnäytetyö
4 SAVONT1	Opinnäytetyö								15
5 ECONT10	Opinnäytetyön suunnittelu								5
5 ECONT20	Opinnäytetyön toteutus								5
5 ECONT30	Opinnäytetyön viimeistely								5
5 ECONT40	Kypsyysnäyte
4 SAVONT2	Opinnäytetyö								15
5 ECONT50	Opinnäytetyö, projekti 1								5
5 ECONT60	Opinnäytetyö, projekti 2								5
5 ECONT70	Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen								5
5 ECONT80	Kypsyysnäyte

Opintojaksokuvaukset

4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa niitä perustaitoja ja työvälineitä (IT-taidot, viestintä, englanti), joita amk-opinnoissa tarvitaan. Opiskelija osaa suunnitella opintonsa sekä käyttää opiskelijalle tarjottavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Opiskelija osaa arvioida voimavarojaan ja hakea tarvittaessa tukea edetäkseen opinnoissa. Opiskelija osaa kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan. Opiskelija osaa hahmottaa ammattialansa tarjoamia vaihtoehtoja ja työmahdollisuuksia, ja osaa aloittaa laatimaan työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja (osaamisportfolio/ PLE).
Keskeiset sisällöt	Opiskelu Savoniassa, opiskelutaidot ja opintojen sujuva eteneminen. Opintojen aikana ja työelämässä tarvittavat kirjallisen ja suullisen viestinnän taidot erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä viestiessä. Työnhakuasiakirjat ja osaamista kuvaavat aineistot (viestintä). Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien IT-sovellusten tehokas käyttö (DigiAvain, IT-taidot ja digikyvykkyys). Lähtötasokokeet. Kielten opiskelu Savoniassa. Kielten opiskelutekniikat.
Suoritustavat	Suoritustapa 1: Aktiivinen osallistuminen aloituspäiviin ja opintojakson opetukseen, tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin (SavoniaStart). HOPS-keskustelu. Lähitunnit ja verkkotyöskentely harjoituksineen, palautettavat tehtävät ja itsenäinen työskentely annettujen ohjeiden ja aikataulujen mukaan. Suoritustapa 2: verkkotyöskentely, sovittava erikseen opettajatuutorin kanssa. (aikaisintaan syksyllä 2019)
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Reppu-sivujen ja Wilman aineistot, Moodlessa jaettavat materiaalit, muu opettajan jakama aineisto
Muuta huomioitavaa	Opiskelijan työmäärä jakautuu seuraavasti: Orientaatio tekniikan opintoihin 1 op IT-taidot ja digikyvykkyys 2 op Viestintä 2 op
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu, Kähkönen Olli-Pekka, Lahti Sami

4 EXX8010 Matematiikka 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.
Keskeiset sisällöt	- lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EKP8000 Valmistustekniikka 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tyypillisimmät kone- ja metalliteollisuudessa käytetyt valmistusmenetelmät, niiden periaatteet ja tuotantolaitteistot. Opiskelija ymmärtää valmistusmenetelmien käyttötarkoituksen ja tuntee niillä valmistettavat tuotteet sekä keskeisimmät työturvallisuuteen liittyvät asiat. Opiskelija tietää eri valmistusmenetelmillä saavutettavat tarkkuudet ja pinnankarheudet sekä ymmärtää valmistusmenetelmän valintaan liittyvät tekijät.
Keskeiset sisällöt	- Valaminen - Muovaavat menetelmät - Lastuaminen - Mittaustekniikka - Ainetta lisäävä valmistus
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoitustöistä. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja aihealueen kirjallisuus
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami, Mäkinen Mika

4 EKP8010 Tekninen piirtäminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee teknisten piirtämisen perusteet, koneenpiirustuksessa käytettävät projisoinnit, merkinnät ja symbolit, osa- ja kokoonpanopiirustukset, osaluettelot, toleranssimerkinnät, koneen osien ja kokoonpanojen mallinnus- ja piirtämisprosessit. Opiskelijalle tulee myös käsitys erilaisista koneenrakennusalan dokumenteista: osien valmistuspiirustukset, kokoonpanopiirustukset, PI-kaaviot, putkistopiirustukset ja layout piirustukset. Parametrisen, kolmiulotteisen suunnittelutyökalun perusteet, kokoonpano- ja osapiirustusten tuottaminen. Taso- ja avaruusgeometrian perusteet.
Keskeiset sisällöt	Tekninen piirtäminen Mittakaavat, projektiot, leikkaukset, viivaleveydet, tekstit, mitoitustavat, toleranssit, sovitteet, pinta- ja hitsausmerkinnät, kaaviot, osaluettelot Osa- ja kokoonpanopiirustusten laatiminen sekä kokoonpanon yhteys tuotteen tuoterakenteeseen. Valmistuksen huomioiminen piirustuksen laadinnassa (hitsaus- ja koneistuskokoonpanot) Koneenpiirustusten laatiminen CAD ohjelmalla Teknisen piirtämisen standardit Teknillinen geometria Taso- ja avaruusgeometrian perusteet
Suoritustavat	Opintojakson suorituksen edellytyksenä on teemaharjoitusten sekä harjoitustyön tekeminen hyväksytysti. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Harjoitustyöt arvioidaan myös vertaisarviointina.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Pere Aimo, Koneenpiirustus 1&2, 11.painos Hietikko E.: SolidWorks 2016 Tietokoneavusteinen suunnittelu. Tuomenlehto et. al, Insinöörin matematiikka, 2014, Edita Moodlen kautta jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Suhonen Anssi, Ipatti Sami

4 EKP8020 3D-mallinnus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee koneen osien ja kokoonpanojen mallinnus- ja piirtämisprosessin, parametrisen, kolmiulotteisen suunnittelutyökalun käytön perusteet, kappaleen kestävyyden, valmistettavuuden ja kustannusten arvioinnin menetelmät, konfiguraatioiden ja modulaarisen kokoonpanon hallinnan, osaa laatia hitsauskokoonpanot ja -piirrokset, sekä mallintaa ohutlevyosan tehdä sen levityksen sekä työpiirustuksen ja osaa käyttää tuotetiedon hallintajärjestelmää.
Keskeiset sisällöt	Parametrisen piirremallinnuksen tehokas hyödyntäminen koneensuunnittelutiimissä. Tuotetiedon hallinnan perusteet, SolidWorks WorkGroup PDM sekä SolidWorks Enterprise PDM käyttö dokumenttien hallinnassa ja jakamisessa. Parametrointi, konfiguraatiot ja modulaarisen kokoonpanon hallinta. Design Table. Kokoonpanopiirteet. 3D-sketsaus. Hitsauskokooonpano, hitsatut palkkirakenteet ja hitsauspiirrokset. Ohutlevyosan mallintaminen. Levitys. Ohutlevykappaleen työpiirustus. SimulationXpress, staattiset analyysit. Osan valmistettavuuden ja kustannusten arviointi käyttäen DFMXpress ja SolidWorks Costing -sovelluksia.
Suoritustavat	Opintojakson suorituksen edellytyksenä on teemaharjoitusten sekä harjoitustyön tekeminen hyväksytysti. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Harjoitustyöt arvioidaan myös vertaisarviointina. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Hietikko E.: SolidWorks 2016 Tietokoneavusteinen suunnittelu. Moodlen kautta jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Suhonen Anssi, Urpilainen Arto

4 EKP8030 Materiaalitekniikka 1

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee konetekniikassa käytettävät tärkeimmät materiaalit, erityisesti eri teräkset. Terästen lisäksi opintojaksolla käsitellään valuraudat ja ei-rautametallit. Erilaisten rakennemateriaalien lisäksi tutustutaan metallien ominaisuuksien, valmistusmenetelmien ja käyttöolosuhteiden riippuvuuteen koostumuksesta ja metallin sisäisestä rakenteesta, johon vaikuttavat seosaineiden lisäksi lämpökäsittelyt sekä muokkausaste että valmistusmenetelmät. Opintojaksolla käsitellään materiaalien korroosiota, johon liittyy oleellisesti hapettumis- ja pelkistymisreaktiot sekä sähkökemia. Opintojaksoon kuuluu materiaalitekniikan laboratoriossa tehtävät käytännön läheiset harjoitukset. Opintojaksoon kuuluu myös yritysvierailut.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson keskeisenä sisältönä ovat eri materiaaliryhmät ja metallien valmistus sekä materiaalien sisäisen rakenteen vaikutus materiaalien ominaisuuksiin Mekaanisten ominaisuuksien määrittäminen eri menetelmin sekä kimmoinen ja plastinen muodonmuutos että jännitys-venymäpiirros (ReL, ReH, Rp0,2, Rm) Lämpökäsittelyiden ja ympäristötekijöiden vaikutus mekaanisiin ominaisuuksiin Teräslajit, niiden mekaaniset sekä hitsattavuus Korroosiotekniikan perusteet materiaalien näkökulmasta
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan luennoilla läsnäolon lisäksi oman osaamisen ja aktiivisuuden sekä osakokeiden tai tentin perusteella. Arviointi on 0 - 5. Hyväksymisraja on 40 % maksimipistemäärästä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Esko Laitinen ym. Konetekniikan materiaalit Juha Lukkari ym. Hitsauksen materiaalioppi osat 1 ja 2 Teräskirja soveltuvin osin (verkkoversio) Moodlen kautta jaettava materiaali. Anna-Maija Antila ym. Tekniikan kemia.
Yhteyshenkilö	Mäkinen Mika

4 EXX8040 Tekniikan fysiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija osaa yksi- ja kaksiulotteisen liikkeen matemaattisen kuvailun. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä.
Keskeiset sisällöt	SI-järjestelmä Lämpölaajeneminen Lämpöenergia Ideaalikaasun tilanyhtälö Lämmönsiirtymistavat Kinematiikka Newtonin lait Kitka Työ, energia ja teho Liikemäärä Ympyräliike
Suoritustavat	Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero

4 EXX8020 Matematiikka 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa.
Keskeiset sisällöt	- raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EKP8040 Valmistustekniikka 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hitsaustekniikkaan ja levytyötekniikkaan liittyvät perusteet. Opiskelija tuntee hitsaustekniikkaan liittyvät keskeiset käsitteet ja yleisimpien hitsausprosessien ominaispiirteet. Opiskelija tuntee yleisimmät hitsattavat materiaalit ja osavalmistuksen railonvalmistusmenetelmät sekä laitetekniikan perusteet. Opiskelija tuntee ohutlevytuotteiden valmistukseen liittyvät perusteet, materiaalit, valmistusmenetelmät sekä niiden erityispiirteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää hitsauksen ja levytyötekniikan valmistusmenetelmien valintaan liittyvät tekijät ja työturvallisuusnäkökohdat.
Keskeiset sisällöt	Hitsaustekniikan peruskäsitteet ja terminologia Hitsausprosessit Hitsattavat materiaalit Osavalmistus Ohutlevytuotteiden valmistusmenetelmät Ohutlevymateriaalit, ominaisuudet ja käyttöalueet Työturvallisuus
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoitustöistä. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja aihealueen kirjallisuus
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami

4 EKP8050 Orientaatioprojekti

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kuinka yleisten opintojen aiheet, kuten fysiikka, kemia ja viestintä liittyvät käytännön työhön konetekniikassa. Opiskelijalle tulee myös käsitys millaista projektimainen opiskelu on. Opiskelija oppii toimimaan itsenäisesti ja osana projektiryhmää. Opiskelijoille muodostuu konkreettinen käsitys tuotekehitys/tuotantoprosessin läpiviennistä, ideasta fyysiseksi prototyypiksi. Opiskelija osaa vektorilaskennan perusteet.
Keskeiset sisällöt	Projektin hallinta ja projektidokumentointi. Ideointi, projektisuunnitelma sovitun tuotteen tuotekehitys/tuotantoprosessista ja käytännön toteutukset integroituna 3D-mallinnus ja valmistustekniikan opintojaksoihin. Tietotekniikan käyttö. Projektitiimissä toimiminen, projektin esittely, raportointi, tiedottaminen. Vektoreiden peruslaskutoimitukset. Skalaari- ja vektoritulo. Sovelluksia mekaniikasta.
Suoritustavat	Osakokonaisuuksien kirjallinen ja suullinen raportointi sekä loppuraportti, projektitöiden toteutus käytännössä. Opintojakson arviointi muodostuu opettajien arvioinneista, itsearvioinnista, vertaisarvioinneista ja projektin tuloksesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tunneilla ja Moodlessa jaettava materiaali.
Muuta huomioitavaa	Vektorioppi 2 op Viestintä 1 op Projektinhallinta 2 op
Yhteyshenkilö	Suhonen Anssi, Westerholm Tatu

4 ECH4100 Harjoittelu 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Keskeiset sisällöt	- Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä.
Suoritustavat	Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx
Edeltävät opinnot	Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu
Muuta huomioitavaa	Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä.
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 EKP8060 Materiaalitekniikka 2

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tuntee tribologian ja murtumisen mekanismit, niiden merkityksen rakenteiden kestävyyteen. Opiskelija tuntee materiaalien käyttäytymisen ääriolosuhteissa, saa käsityksen uusimmista materiaaleista ja niiden sovellutuksista. Opintojakson käytyään tulevat tutuiksi myös rakennetutkimus ja yleisimmät ainetta rikkomattomat tutkimusmenetelmät (NDT). Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija materiaalin valinnan periaatteisiin käyttöympäristön ja -tarkoituksen mukaan sekä kuinka materiaalien ominaisuuksien ja valmistusmenetelmien ja toisaalta tuotteen käyttöolot vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Opiskelija tutustuu materiaaliopin, hitsaustekniikan sekä lisäävän valmistuksen kokeellisiin tutkimusmenetelmiin käytännönläheisissä laboratoriotutkimuksissa sekä oppii laatimaan tutkimustuloksista raportin. Opintojaksoon kuuluu myös harjoitustyö sekä excursio.
Keskeiset sisällöt	Murtumismekaniikka ja vaurioanalyysi Materiaalien käyttäytyminen ääriolosuhteissa Säteilyn vaikutus materiaaleihin esim. ydinvoimaloissa Materiaalin valinta Nanotiede, -tekniikka ja -teknologia Hitsauksen ja ainetta lisäävän valmistuksen vaikutus materiaalien ominaisuuksiin Laboratoriotutkimustyö
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoitustöistä. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5) ja harjoitustöiden (asteikko hyväksytty/hylätty) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Konetekniikan materiaalioppi (Koivisto ym.) Edita kustannus Hitsauksen materiaalioppi (Lukkari Juha ym.) SHY ry. Moodlen kautta jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Mäkinen Mika

4 EKA8030 Tuotantoyrityksen ympäristönhallinta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tutustuu lämpökemiaan, kemialliseen tasapainoon, protolyysireaktioihin, redox-reaktioihin, sähkökemiaan ja orgaanisen kemian perusteisiin. Opiskelija tutustuu eri energiantuotantomuotoihin ja niiden aiheuttamiin päästöihin. Hän tuntee keskeisimmät savukaasujen puhdistusmenetelmät, joilla päästöjen määrää voidaan teollisuudessa pienentää. Opiskelija ymmärtää tuotteen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten analysointia karkealla tasolla ja niiden merkityksen raaka-aineiden valmistuksesta valmiin tuotteen käyttöön ja käytöstä poistamiseen ja kierrättämiseen asti. Tulevissa tehtävissään opiskelija pyrkii suunnitteluun, valmistukseen ja sovellutuksiin siten, että haitallisten aineiden käyttö ja muodostuminen on mahdollisimman vähäistä.
Keskeiset sisällöt	Ympäristönhallinnan osuudessa (3 op) Johdanto: kestävä kehitys, ekologian perusteita (aineiden suuret kierrot) Luonnonvarat Kierrätys ja jätehuolto Energiantuotantomuodot ja niiden ympäristövaikutukset Savukaasujen puhdistus Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristövaikutus Yrityksen ympäristöasioiden hoito: ympäristölupa sekä ISO 14001 ympäristönhallintajärjestelmä Ympäristönhallinnan kemian osuudessa (2 op) Hapot, emäkset, suolat Reaktiolämpö ja kemiallinen tasapaino Sähkökemiaa Orgaanisen kemian perusteet Vaaralliset aineet ja kemiallinen työturvallisuus
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja harjoitustöiden perusteella. Tentissä hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Kokeen painoarvo on 60 % ja harjoitustöiden 40 %. Myös harjoitustyöt on suoritettava hyväksyttävästi. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Luentodiat ja syventävät materiaalit Moodlen kautta, opiskelijoiden harjoitustehtävät. Tekniikan kemia. Anttila, Karppinen, Leskelä, Pohjakallio. (EDITA, 2010, tai uudempi painos).
Edeltävät opinnot	EXX8000 Insinööriopintojen työvälineet
Yhteyshenkilö	Jääskeläinen Ari, Mäkinen Mika

4 EXX8030 Matematiikka 3

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.
Keskeiset sisällöt	- separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1, Matematiikka 2
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EKA8000 Konetekniikan fysiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson päätyttyä opiskelija tuntee pyörimisliikkeen kinematiikan sekä dynamiikan suureet ja säännöt. Hän hallitsee hitausmomentin ja massakeskipisteen määrityksen taulukoiden ja Steinerin säännön avulla. Opiskelija osaa nesteiden ja kaasujen statiikkaa sekä laminaaristen virtausten fysiikkaa. Opiskelija ymmärtää atomin ja atomiytimen rakenteen ja ilmiöitä. Opiskelija ymmärtää säteilyn käytännön sovellusten fysikaalisen taustan. Opiskelija osaa fysikaalisten mittausten teon, tulosten analysoinnin sekä virheanalyysin teon. Opiskelija hallitsee mittausten raportoinnin.
Keskeiset sisällöt	Pyörimisliikkeen kinematiikka ja dynamiikka Massakeskipisteen ja hitausmomentin määrittäminen Nesteiden ja kaasujen statiikka ja laminaarivirtaukset Atomin ja atomiytimen rakenteen perusteita Radioaktiivinen säteily Säteilyn sovelluksia Fysikaalisten mittausten teko ja tulosten analyysi Fysikaalisen mittauksen raportointi
Suoritustavat	Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Laboratoriotöihin osallistuminen ja töistä laadittavat työselostukset ovat pakollinen osa opintojaksoa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) opettajan jakamat laboratoriotyöohjeet muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Edeltävät opinnot	Tekniikan fysiikka
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero

4 EKA8010 Yrittäjyys ja liiketoiminta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yrityksen perustoimintamallin. Hän osaa arvioida, miten yritystoiminta kannattaa käynnistää ja mitä yrittäminen vaatii. Opiskelija tietää, mitkä asiat vaikuttavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumiseen sekä miten ko. tietoa hyödynnetään työelämässä operatiivisella tasolla. Hän ymmärtää työnantajana toimimiseen liittyvät velvoitteet ja osaa huomioida todelliset henkilökustannukset. Opiskelija pystyy tulkitsemaan tilinpäätöksestä yrityksen kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät kohdat. Opiskelija ymmärtää myynnin ja markkinoinnin merkityksen.
Keskeiset sisällöt	Yrittäjyys, kuka on yrittäjä, Suomen yritysrakenne, mistä yrityksen perustaja saa apua Omien yrittäjävalmiuksien arviointi Tuet yrittämisen aloittamiseen, yrittäminen ilman yritystä Yrityksen ostaminen, ketjut, franchising Yritysmuodot ja niiden vertailu Yrityksen talousprosessi, kannattavuus, maksuvalmius ja omavaraisuus Budjetointi, myynti- ja kannattavuuslaskelmat, toimialatilastot Työnantajana toimiminen, palkat ja palkkojen sivukulut Maksuvalmius, rahoitus Kirjanpito ja yrityksen taloushallinnon järjestäminen Yritysverotus, arvonlisävero, käänteinen arvonlisävero Markkinoinnin keskeiset kilpailukeinot, kysyntä- ja kilpailuympäristön analysointi Liiketoimintasuunnitelma
Suoritustavat	Opintojaksolla tehdään luentoihin liittyvät harjoitukset yksilö- sekä ryhmätyönä ja opintojakson kokonaisuus koostuu näistä luennoista sekä niihin liittyvistä keskeisistä harjoituksista. Opiskelijat esittävät osan harjoitustöistään tunneilla. Opintojakson arviointi suoritetaan prosessiarviointina, joka koostuu tuntiaktiivisuudesta, oppimis- ja ryhmätehtävistä. Tuntiaktiivisuudella on positiivinen merkitys.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlessa olevat luentomateriaalit, harjoitustehtävät, linkit ja artikkelit. Oheismateriaaliksi löytyy paljon hyviä yrittäjyyden ja liiketoiminnan kirjoja, joita kannattaa käyttää soveltuvin osin: Pyykkö: Minustako yrittäjä? Talentum. ekirja Viitala, Jylhä: Liiketoimintaosaaminen: menestyvän yritystoiminnan perusta. Edita. ekirja Koivumäki, Lindfors: Pk-yrityksen taloushallinto käytännönläheisesti. Kauppakamari Järvenpää, Länsiluoto, Partanen, Pellinen: Talousohjaus ja ku Tomperi: Yrityksen taloushallinto 3, Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita Bergström, Leppänen: Yrityksen asiakasmarkkinointi. Edita. ekirja Filenius: Digitaalinen asiakaskokemus : menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Docendo. ekirja Hesso: Hyvä liiketoimintasuunnitelma. Kauppakamari. ekirja
Yhteyshenkilö	Varis Pertti

4 EKA8020 Mekaniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee statiikan perusteet ja erityisesti ymmärtää tukisuureiden ja rasitusten muodostumisen. Opiskelija osaa määrittää jäykän kappaleen tukireaktiot. Opiskelija osaa määrittää suoran palkin sisäiset rasitukset ja rasituskuviot. Opiskelija tietää dynamiikan perustermistön ja periaatteet. Osaa kirjoittaa systeemin liikeyhtälön sekä ratkaista sen yksinkertaisissa tapauksissa.
Keskeiset sisällöt	Mekaniikan peruskäsitteet ja –lait Statiikka - Partikkelin statiikkaa, tasovoimasysteemi - Jäykän kappaleen tasostatiikkaa, voimasysteemien yhdistäminen, tasapaino - Vapaakappalekuva - Painopiste - Sisäiset kuormitukset Normaalivoima Vääntömomentti Leikkausvoima Taivutusmomentti Dynamiikka - Yhden vapausasteen värähtely - Vaimennettu värähtely - Pakotettu värähtely
Suoritustavat	Kaksi välikoetta tai vaihtoehtoisesti tentti statiikan osuudessa, sekä tentti dynamiikan osuudessa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja Outinen, Statiikka 1 ja 2, harjoituskirjat 1 ja 2, sekä Moodlen kautta jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EKA8040 Sähkötekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson fysiikan 2 op:n osuudessa opiskellaan sähkömagnetismin perusasioita. Opiskelija ymmärtää sähkökentän, potentiaalin ja jännitteen käsitteet ja osaa soveltaa näitä yksinkertaisten tasavirtapiirien laskentaan. Opiskelija tuntee vastuksen, kondensaattorin ja jännitelähteen toiminnan osana virtapiiriä. Opiskelija ymmärtää magneettikentän käsitteen ja osaa soveltaa magneettista voimaa magneettikentässä olevaan johtimeen ja virtasilmukkaan. Opiskelija ymmärtää magneettisen induktion periaatteen ja ymmärtää generaattorin ja sähkömoottorin toimintaperiaatteen. Suoritettuaan opintojakson 3 op:n sähkötekniikan osuuden opiskelija osaa vaihtosähkötekniikkaan liittyvän peruslaskennan. Hän tietää sähköturvallisuuden perusteet ja hallitsee sähkölaitteiden turvallisen käytön. Opiskelija tuntee myös muuntajan sekä tavallisimpien sähkömoottoreiden toimintaperiaatteet ja ymmärtää sähkölaitteiden mitoituksen periaatteet sekä osaa valita moottorin suojalaitteet. Tietoja syvennetään laboratoriotöillä.
Keskeiset sisällöt	Fysiikan osuuden (2 op) keskeiset sisällöt Sähkökenttä Potentiaali Tasavirtapiirit Magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikan osuuden (3 op) keskeiset sisällöt Sähköturvallisuuden perusteet Konedirektiivi, sähköjärjestelmä koneen osana Tavalliselle sähkönkäyttäjälle sallitut työt Sähköpätevyydet ja erillistä lupaa edellyttävät työt Vaihtosähkötekniikan perusteet ja laskentaperiaatteet Jännitteen ja virran ajallinen vaihtelu, vaihe-ero Pätö-, lois- ja näennäisteho, tehokerroin 3-vaihejärjestelmän perusteet Muuntajat Sähkömoottorit Sähkölaitteiden mitoitusperusteet ja suojaus Taajuusmuuttaja Sähkölaboraatiot
Suoritustavat	Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään sähköfysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitustehtävien ratkaisemisesta. Opintojakson suoritus edellyttää sekä fysiikan että sähkötekniikan osuuden hyväksyttyä suorittamista. Arvosana muodostuu pidettävien kokeiden perusteella fysiikan ja sähkötekniikan osuuksien opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 – 5. Opintojakson läpäiseminen arvosanalla 1/5 edellyttää 40 %:n keskimääräistä suoritustasoa kokeissa. Kokeissa hyvitettäviä lisäpisteitä voidaan mahdollisesti antaa palautettavista etätehtävistä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Erikseen jaettava opintomateriaali Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset) Sähkötekniikkaa sivuaineopiskelijoille, E. Ruppa, T. Lilja (Tammertekniikka)
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Niilo

4 EXX8050 Engineering English

Credits	5 cr
Credits in Foreign Language	5 cr
Objectives	Opiskelija osaa viestiä oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa englannin kielellä. Hän osaa huomioida kulttuurien välisen viestinnän erityispiirteet ja sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston ja viestintätilanteet. Opiskelija osaa laatia työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja, sekä kertoa omasta osaamisestaan suullisesti.
Content	Puhelinviestintä, raportointi, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, neuvottelut ja palaverit, ammatti-alan keskeiset käsitteet ja ajankohtaiset aiheet, esityksen laadinta ja esiintymistaidot, työnhaku.
Requirements	Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu.
Grading Scale	0 - 5
Course material	Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014, artikkelit, sähköinen materiaali
Other considerations	Opintojakso on valittava opiskelijan oman tutkinto-ohjelman tarjonnasta, jotta hän kehittää englannin taitojaan juuri omaan ammattialaansa liittyen.
Contact	Huusari Satu

4 EKA8060 Lujuusopin perusteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija ymmärtää lujuusopin peruskäsitteitä sekä osaa ratkaista yksinkertaisia lujuusopillisia ongelmia kuten sauvan veto ja puristus, nurjahdus, vääntö sekä palkin taivutus. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia poikkipintasuureita, sekä tietää matemaattisen teorian niiden takana.
Keskeiset sisällöt	Lujuusopin peruskäsitteet ja materiaalien mekaaniset ominaisuudet Sauvan veto ja puristus sekä venymäkäsite Sallitut jännitykset, varmuuskertoimen määrittäminen Leikkausjännitys ja liukuma Palkin taivutusjännitys ja taipuma Vääntöjännitys Nurjahdus, Eulerin perustapaukset Yleinen jännitystila ja lujuushypoteesit Poikkipintasuureet, pintaintegraalit
Suoritustavat	Välikokeet/tentti ja harjoitustyö
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Lujuusopin perusteet (Salmi, Pajunen) sekä Moodlen kautta jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	Mekaniikka
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EKA8070 Koneautomaatiojärjestelmät

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee koneautomaatioon liittyvät peruskäsitteet. Millaisista osista tyypilliset koneet koostuvat, mitkä ovat niiden vaihtoehtoiset ohjaustavat, niiden periaatteet sekä turvallisuusvaatimukset. Opintojakson jälkeen opiskelija ymmärtää automaation ja robotiikan ohjauksen perusteet. Loogiset operaatiot, tehot, teoriaa sähkötekniikan, automaatiotekniikan termistö. Mistä kone koostuu. Komponentit, toimilaitteet, loogiset funktiot, väylät. Tekemisen ja labrojen kautta alkuun, sitten teoriaa. Virtaustekniikan perusteet, sähköohjauksen peruskomponentit, PLC, sähkökomponentit, piirustukset ja dokumentointi, suojaukset Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kytkentäalgebran perusteet.
Keskeiset sisällöt	Sähköohjauksen peruskomponentit ja dokumentointi. Virtaustekniikan perusteet, (nesteet öljyt, komponentit). Koneautomaation peruskäsitteet. Koneautomaation laitteiden toiminta ja ohjauksen perusteet, robotiikka ja turvallisuus. Boolen algebra.
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Tuunainen Aku

4 EKA8080 TKI-projekti

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tuotekehitysprosessin kulun. Opiskelijalle muodostuu käsitys tuotekehityksen ja tuotannon välisestä yhteydestä. Opiskelija osaa toimia osana monialaisessa tuotekehitystyhmässä. Opiskelijalla on käsitys mitä tietokoneavusteisia järjestelmiä yritysten tuotekehityksessä ja tuotannossa käytetään. Opiskelija osaa tuottaa projektidokumentaatiota englannin kielellä. Opiskelijat osaavat palaverikäytänteet ja niihin liittyvän dokumentaation tuottamisen. Opiskelijat osaavat esitellä projektin tavoitteet, väliraportit ja lopputulokset hyödyntäen monipuolisia esitystekniikoita ja työkaluja. Opiskelijat osaavat projektiraportoinnin.
Keskeiset sisällöt	Tuotekehitysprosessi, koulutuskohtaisten opintojen soveltaminen käytännössä, projektit monialaisessa työskentely-ympäristössä, tuotekehityksen työkalut, tuotetiedonhallinnan ja toiminnanohjausjärjestelmän perusteet, valmistustekniikka, materiaalien hankinta, tuotantomenetelmät. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot tiimityöskentelyssä, projektidokumentaatio, palaverointitaidot, esitystekniikat. Projektiin liittyvä ammattisanasto, raportointi kirjallisesti ja suullisesti englannin kielellä.
Suoritustavat	TKI-projektiin kuuluu yksi intensiiviviikko, joka toteutetaan yhdessä liiketalouden ja muotoilun sekä Savonia AMK:n kansainvälisen partnerikoulun kanssa. Projektiin kuuluu myös luokassa tapahtuvaa teoriaopetusta. Suurin osa suorituksesta tehdään ryhmätöinä sekä itsenäisinä tehtävinä. Seuraavat osa-alueet kuuluvat tki-projektin suoritukseen: Projektin aikataulun ja resurssien suunnittelu Projektin raportoiminen (muistiot, väli- ja loppuraportit, esitysmateriaali) Projektin lopputuloksen esittely Projektin kohteena olevan tuotteen suunnitteluprosessin läpivienti Tuotteen valmistusmenetelmien ja valmistettavuuden tarkastelu Ryhmäpalavereihin osallistuminen. Monialaisissa palavereissa 80% ja ohjatuilla tunneilla 60% läsnäolopakko.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlen kautta jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	Orientaatioprojekti
Yhteyshenkilö	Suhonen Anssi, Westerholm Tatu

4 ECH4210 Harjoittelu 2a

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 ECH4220 Harjoittelu 2b

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 EXX8060 Teknisk svenska

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa.
Keskeiset sisällöt	Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku. Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen. Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia. Kielen perusrakenteet. Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita.
Suoritustavat	Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Teknisk svenska-opintojakso on myös olemassa verkkototeutuksena, johon liittyy erillinen ruotsin suullisen ja kirjallisen kielitaidon koe. Mikäli opiskelijalla on jo hyvä ruotsin kielen taito (vähintään arvosana 4), voi hän osoittaa osaamisensa kirjallisen ja suullisen näyttökokeen avulla.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 (saatavissa myös digikirjana). Artikkelit, sähköinen materiaali
Muuta huomioitavaa	Opintojen alussa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin lähtötasotestiin. Opintojakson Teknisk Svenska yhteydessä järjestetään lisäohjausta sitä tarvitseville. Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosana on suullisen ja kirjallisen taidon arvosanojen keskiarvo. Molemmista osioista tulee olla vähintään arvosana 1. Todistukseen liitetään myös suullisen ja kirjallisen taidon sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”.
Yhteyshenkilö	Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva

4 EKS8000 Laatu ja tuottavuus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija omaa perusvalmiudet laadun kehittämiseen sekä tuntee, miten laatua mitataan, kehitetään ja laatujärjestelmä rakennetaan. Opiskelija tuntee tuottavuuden merkityksen valmistavassa teollisuudessa, tuottavuuden mittaamistavat sekä tuottavuuden parantamisen keinot. Opiskelija tuntee, kuinka laadun ja tuotannonohjauksen kehittäminen ja toimittajaverkoston hallinta parantavat tuottavuutta.
Keskeiset sisällöt	Laatuajattelun kehitys Laatujohtaminen Laatukustannukset Laatujärjestelmät, ISO 9001, ISO 45001, ISO 14001 Laatutyökalut Tilastollinen laadunohjaus Tuottavuus ja tuottavuuden kehittäminen
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan ryhmätöiden (asteikko 0 - 5, painotus 50 %) sekä tentin (asteikko 0 - 5, painotus 50 %) perusteella. Osaamista arvioidaan myös jatkuvan arvioinnin periaatteella opintojakson aikana, mikä voi vaikuttaa loppuarvosanaan. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Krishnamoorthi, K.S: A First Course in Quality Engineering: Integrating Statistical and Management Methods of Quality (2012) Su, Chao-Ton: Quality Engineering: off-line methods and applications (2013) Tuottavuus, Teoria ja mittaaminen liiketoiminnassa. Seppo Saari, Mido Oy 2006 http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/pohjola_tuottavuusraportti2014_web_0.pdf
Yhteyshenkilö	Varis Pertti

4 EKS8010 Valmistettavuus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee osien ja kokoonpanojen valmistettavuuden arvioinnissa käytettävät menetelmät ja työkalut sekä eri valmistusmenetelmien ja materiaalien aiheuttamat rajoitteet ja vaatimukset. Opiskelija osaa arvioida tuotteen valmistus- ja kokoonpanokustannukset sekä kykenee modifioimaan tuoterakennetta kustannusten pienentämiseksi. Opiskelija tuntee eri valmistusmenetelmiin liittyvät suunnittelusäännöt ja 3D-suunnittelun ja kokoonpantavuuden aiheuttamat vaatimukset. Hän osaa suorittaa kokoonpanon simuloinnin sekä 3D-tulostettavien osien suunnitteluperiaatteet.
Keskeiset sisällöt	Eri menetelmillä valmistettavien osien valmistettavuuden analysointi ja kustannusten arviointi - Koneistettavat osat - Levyosat - Valut - AM - Takeet Kokoonpantavuuden analysointi ja kokoonpanon kustannusten arviointi - Hitsauskokoonpanot, kiinnittimet - Muut liitostavat (ruuviliitokset, niitit, klipsit, liimat…) DFMA periaatteet, Concurrent Engineering, käytettävyys ja huollettavuus, VR ja AR Valmistettavuuden työkalut: SW Costing, DFA-tool, DFMX, simulointi
Suoritustavat	Opintojaksolla toteutetaan teemaluentoihin liittyvät teemaharjoitukset sekä ryhmätyönä teollisuuden tai oppilaitoksen antaman tuotteen valmistettavuusprojekti, jossa sovelletaan käytäntöön aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttu tieto sekä tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertynyt osaaminen. Työtä ohjataan ja sen edistymistä seurataan katselmoinneissa ja projektipäiväkirjan avulla. Arviointiin vaikuttavat teemaharjoitukset sekä projekti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Jaetaan Moodlen kautta.
Muuta huomioitavaa	Voidaan toteuttaa englanninkielisenä. Mahdollista suorittaa myös kokonaan verkossa.
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko

4 EKS8020 Koneenosien suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa koneensuunnittelun yleiset periaatteet, pystyy mitoittamaan staattisesti kuormitetut hitsausliitokset rajatilamitoituksena, ruuviliitosten jännitysten ja kiristysmomenttien laskennan, akselin dimension ja muodonmuutosten määrittämisen, vierintälaakerien kestoiän laskennan ja voiteluolosuhteiden vaikutuksen kestoikään.
Keskeiset sisällöt	Koneensuunnittelun yleiset periaatteet Hitsien staattinen mitoitus Ruuviliitoksen mitoitus Akselin dimension ja muodonmuutosten määrittäminen Vierintälaakerien kestoiän määrittäminen ja voiteluolosuhteiden vaikutus Ketju- ja hihnavälitykset Jouset KissSoft – ohjelman ja valmisohjelmien käyttö komponenttimitoituksessa
Suoritustavat	Teoriaopetus, teoriaa syventävät ohjatut harjoitukset sekä itsenäinen työskentely yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluu yhdistettyjen teoria- ja harjoitustuntien lisäksi harjoitustyöt, jotka tehdään ryhmätyönä. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on harjoitustöiden sekä välikokeiden tai tentin tekeminen hyväksytysti. Arviointiin vaikuttavat välikokeet/tentti, laskuharjoitukset sekä harjoitustyöt.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Timo Björk: Koneensuunnittelu
Edeltävät opinnot	Lujuusopin perusteet
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko

4 EKS8030 Johtaminen ja esimiestoiminta

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät sekä esimiestyön ja alaistaidon merkityksen osana työyhteisön menestystä. Tarkastelutasoina ovat yksikkö, tiimi ja erilaiset yksilöt. Opiskelija omaksuu työelämän keskeisimmät ajankohtaiset teemat, kuten etäjohtamisen, YT-tilanteet, työyhteisötaidot, itsensä johtamisen, jaetun johtajuuden, varhaisen puuttumisen, työhyvinvoinnin, työurien pidentämisen ja sosiaalisen median käytön rekrytoinnissa. Opiskelija harjoittelee myös englannin taitojaan esimiestyön näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt	Esimiestyö Liiketoimintastrategian toteuttaminen ja varmistaminen Yksikön johtaminen Osaamisen varmistaminen Motivointi ja palkitseminen Työhyvinvoinnista huolehtiminen Rekrytointi ja perehdyttäminen Työsuhteen päättäminen Muutosjohtaminen Johtajuus ja esimiesosaaminen Vakuuttava viestintä ja esimiestyön vuorovaikutustilanteet
Suoritustavat	Opintojakson arviointi suoritetaan sekä raportin että harjoitustehtävien perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Englanti arvioidaan S (suoritettu) -merkinnällä. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 % kokonaispisteistä ja englannin osuuden hyväksytysti suorittamista.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	1. Hyppänen, Riitta: Esimiesosaaminen – liiketoiminnan menestystekijä. Edita Publishing Oy, 2013 (saatavana myös e-kirjana) 2. Buchanan & Huczynski: Organizational Behaviour: An introductory text, 7th Edition, Prentice-Hall, 2010 3. Hokkanen, Simo & Strömberg, Oiva: Ihmisten johtaminen, Sho Business Development Oy, 2003 4. Opintojakson aikana jaettavat/ilmoitetut materiaalit, mm. ajankohtaiset artikkelit, joita jaetaan Moodlen kautta.
Edeltävät opinnot	Yrittäjyys ja liiketoiminta
Muuta huomioitavaa	Opintojakso sisältää englantia 1 op.
Yhteyshenkilö	Tolppi Veli-Matti

4 EKS8040 Hitsaustuotanto

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa hitsaavan tuotannon erityispiirteet sekä tuottavuus- ja laatutekijät taloudelliset näkökohdat huomioiden. Opiskelija tuntee tyypillisimmät hitsausprosessien tehostamiskeinot, uudet teknologiat sekä tunnistaa materiaalien hitsauksen aiheuttamaa metallurgista käyttäytymistä tuotannon sovelluskohteissa. Opintojakso antaa lähtökohdat kouluttautua hitsauksen koordinointityöhön ISO 3834 vaatimukset huomioiden.
Keskeiset sisällöt	Tehokkaat hitsausprosessit Hitsausmetallurgia Hitsauksen koordinointi ja laadunvarmistus
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	Lujuusopin perusteet
Yhteyshenkilö	Tuunainen Aku

4 ECH4310 Harjoittelu 3a

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 ECH4320 Harjoittelu 3b

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 ECH4330 Harjoittelu 3c

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 EKS8100 Koneistustekniikat

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee konepajan yleisimmät lastuavan työstön menetelmät ja niissä käytetyt työstökoneet, työkalut ja kiinnittimet. Hän osaa soveltaa lastuavaa valmistusmenetelmää osan koneistukseen. Opiskelija tuntee materiaalien lastuttavuuden ja osaa valita taloudelliset lastuamisarvot. Opiskelijalla on perusteet NC-ohjelmien käyttöön ja ymmärtää numeeriseen muotoon kirjoitetun ohjelman sisältöä.
Keskeiset sisällöt	Työstömenetelmät Työstökoneet ja laitteet Työkalut ja kiinnittimet Lastuamisarvot NC-ohjelmoin perusteet
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta ja teoriaa syventävistä harjoituksista. Opintojaksolla toteutetaan ryhmätyönä luentoihin liittyen tuotteen valmistuksen suunnitteluun liittyvä projekti, jossa sovelletaan käytäntöön tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertyneen osaamisen lisäksi aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttua tietoa. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojaksolla jaettava materiaali, koneistustekniikkaan liittyvä kirjallisuus ja valmistajien tieto-taito –materiaalit. Moodlessa jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami

4 EKS8110 Tuotantoautomaatio

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää millaiset ovat teollisuudelle tyypilliset valmistusjärjestelmät, niiden keskeiset toiminnot sekä merkitys tuottavuudelle. Opiskelija tuntee hitsaus ja kappaleenkäsittely robotiikkaan liittyvät peruskäsitteet sekä osaa toteuttaa yksinkertaisia ohjelmia. Hän osaa hyödyntää digitaalisia työkaluja tuotantoautomaation ohjelmointiin. Automatisoidut hitsausprosessit ja mekanisointi laitteet, robotiikkaa syvemmin, FMS-järjestelmät.
Keskeiset sisällöt	Joustavat valmistusjärjestelmät, Hitsauksen mekanisointi ja hitsausautomaatio, Kappaleenkäsittelyrobotiikka
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoituksista. Opintojaksolla sovelletaan aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttua tietoa. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Tuunainen Aku

4 EKS8120 Toimitusketjun hallinta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee toimitusketjun rakenteen ja ymmärtää toimitusketjun kehittämisen osana yrityksen strategityötä. Opintojakso antaa valmiudet toimitusketjun kehittämiseen ja suorituskyvyn mittaamiseen.
Keskeiset sisällöt	Toimitusketjun kehittäminen Toimittajaverkosto Hankintojen johtaminen Materiaalin hallinta
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan ryhmätöiden (asteikko 0 - 5) sekä tentin (asteikko 0 - 5) perusteella. Osaamista arvioidaan myös jatkuvan arvioinnin periaatteella opintojakson aikana, mikä voi vaikuttaa loppuarvosanaan. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Sakki, Jouni: Tilaus-toimitusketjun hallinta: digitalisoitumisen haasteet (2014) Krajewski, Lee: Operations Management: processes and supply chains (2016) Heizer, Jay: Operations Management: Sustainability and Supply Chain Management (2017) https://leka-hanke.wikispaces.com/file/view/LEKA_Global+supply+chain+mangement+and+performance+measurment_JH.pdf
Yhteyshenkilö	Varis Pertti

4 EKS8130 Kestoikälaskenta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija ymmärtää erilaiset menetelmät erityyppisten teräsrakenteiden väsymiskestoiän määrittämisessä. Opiskelija tuntee metallimateriaalien väsymisen ja murtumismekaniikan perusteet. Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia väsymiskestoikälaskuja hitsatuille rakenteille standardin Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu osa 1-9 (SFS 1993 1-9) mukaan. Opiskelija ymmärtää venymäliuskamittausten periaatteen. Tilastomatematiikan kertaus.
Keskeiset sisällöt	Metallimateriaalin väsyminen Hitsatun rakenteen väsyminen, EC3 Murtumismekaniikan perusteet Venymäliuskamittaukset Kuormituskehään tutustuminen Mittausdatan analysointi, virhemarginaalit Tilastomatematiikan perusteet Projektityö
Suoritustavat	Tentti ja projektityö
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja Lujuusopin perusteet (Salmi, Pajunen), Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu osa 1-3 (SFS-EN 1993 1-9), Murtumismekaniikka (Ikonen-Kantola) sekä Moodlen kautta jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Lujuusopin perusteet
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EKS8140 Koneensuunnittelu 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa (vaihde) moottorikäytön ja toimilaitteet, ottaa huomioon kuormitustilanteet mitoituksessa, osaa käyttää mitoitusohjelmia, pystyy tuottamaan tarvittavia dokumentteja, osaa soveltaa koneturvallisuusohjeita, riskin määrityksen ja käyttövarmuussuunnittelun tuotesuunnittelussa.
Keskeiset sisällöt	Laitesuunnittelun kokonaisuuden hallinta Käytön mitoitus kokonaisuutena, moottoritehon ja välityksen määritys, kytkimet ja jarrut Poikkeustilanteiden hallinta, ylikuormat, käynnistys ja pysäytys Koneturvallisuusohjeet ja CE – merkintä, koneen riskin arviointi Käyttövarmuussuunnittelu tuotesuunnittelussa Valmisohjelmien käyttö mitoituksessa ja valinnassa
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluvat yhdistettyjen teoria- ja laskuharjoitusten lisäksi harjoitustyöt. Harjoitustyöt tehdään pienryhmissä projektitöinä ja yksilötöinä. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on kaikkien harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Arviointiin vaikuttavat laskuharjoitukset sekä harjoitustyöt.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Norton: Machine Design, SEW Eurodrive, Käytön suunnittelu Siemens: Sizer, koneturvallisuusohjeet, käyttövarmuus tuotesuunnittelussa, valmisohjelmien käyttö
Edeltävät opinnot	Koneenosien suunnittelu
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko

4 EKS8150 FEM ja simulointi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija ymmärtää elementtimenetelmän periaatteen ja osaa käsinlaskennalla laskea rakenteen siirtymät sauvaelementeillä. Opiskelija oppii elementtimenetelmän keskeisimmät termit ja toimenpiteet miten tietokoneavusteinen FE-analyysi suoritetaan ja hän osaa soveltaa oppejaan, sekä kykenee hakemaan lisätietoa vaativampiin ongelmiin. Matriisilaskennan perusteet.
Keskeiset sisällöt	Elementtimenetelmä yleisesti Sauvaelementti ja tasoristikot käsinlaskennalla (matematiikka) Tietokoneavusteinen FE-analyysi Yleiset elementtityypit Reunaehtojen ja voimien mallinnus Verkotus, Eri elementtityyppien yhdistäminen Lineaarinen ja epälineaarinen laskenta Tulosten analysointi Käytännön harjoitukset Ansys Workbench, mm. Eri elementtityyppien yhdistäminen Plastinen analyysi Kontaktianalyysi Moodianalyysi, harmoninen pakkovärähtely Simuloinnista yleensä Käytännön harjoitukset Simulointi Solidworks Motion Matriisit ja niiden peruslaskutoimitukset. Käänteismatriisi.
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja harjoitustyön avulla, siten että tentin osuus arvosanasta on 70% ja harjoitustyön 30%
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	The Finite Element Method for Engineers: K., H., Huebner, E., A., Thorntonand T., G., Byrom: 4. painos Wiley-Interscience2001 sekä Moodlen kautta jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Lujuusopin perusteet
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EKS8200 Erikoistumisprojekti 1

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa käytäntöön insinööriopinnoissa hankkimaansa osaamista projektimaisesti työskennellen. Erikoistumisprojekti 1 voi olla myös pohjatyö Erikoistumisprojekti 2:lle ja opinnäytetyölle. Projektityöskentelyssä painottuu seuranta ajan ja kustannusten osalta.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson sisältö on työparikohtainen ja muovautuu projektin/tehtävänannon mukaan. Projektiaiheena on opiskelijoiden itse hankkima aihe elinkeinoelämästä tai konetekniikan yritysyhteistyöverkoston kautta saatu aihe. Projektiin linkittyy myös englannin kielen osuus, jossa projektista tehdään englanniksi tiivistelmä/abstract sekä havainnollistettu esitys.
Suoritustavat	Parityöskentelynä, mutta on mahdollista tehdä myös henkilökohtaisesti. Parityöskentelyä/itsenäistä työskentelyä yhdessä toimeksiantajan kanssa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ammattiaineissa käytetty materiaali ja projektin asettajan materiaali.
Edeltävät opinnot	Aiemmat ammattiaineiden opintojaksot.
Muuta huomioitavaa	Kurssin hyväksyttävä suorittaminen edellyttää kaikkien toimeksiantajan kanssa sovittujen toimintojen tekemistä/suorittamista ja raportointia annetun ohjeistuksen mukaan sekä englannin osuuden hyväksyttyä suorittamista. Opintojaksoon sisältyy 1 op englannin opintoja.
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko, Liuha Arto

4 EKS8210 Erikoistumisprojekti 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa käytäntöön insinööriopinnoissa hankkimaansa osaamista projektimaisesti työskennellen. Tavoitteena on, että Erikoistumisprojekti 2 on myös pohjatyö opinnäytetyölle. Projektityöskentelyssä painottuu aikaansaatu lopputulos.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson sisältö on henkilökohtainen ja muovautuu projektin/tehtävänannon mukaan. Projektiaiheena on opiskelijan itse hankkima aihe elinkeinoelämästä tai konetekniikan yritysyhteistyöverkoston kautta saatu aihe.
Suoritustavat	Henkilökohtainen projekti, itsenäistä työskentelyä yhdessä toimeksiantajan kanssa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ammattiaineissa käytetty materiaali ja projektin asettajan materiaali.
Edeltävät opinnot	Erikoitumisprojekti 1, aiemmat ammattiaineiden opintojaksot.
Muuta huomioitavaa	Kurssin hyväksyttävä suorittaminen edellyttää kaikkien toimeksiantajan kanssa sovittujen toimintojen tekemistä/suorittamista ja raportointia annetun ohjeistuksen mukaan.
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko, Liuha Arto

4 EKX8000 Teollisuuden palveluliiketoiminta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee palvelujen potentiaalin teknologiateollisuuden liiketoiminnan kehittämisessä sekä ymmärtää palveluliiketoiminnan johtamisen ja hallinnan osa-alueet. Opintojakso antaa valmiudet teollisuuden palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen. Opiskelija oppii kuinka asiakasymmärrys muodostetaan ja muunnetaan prosessi- ja palveluinnovaatioiksi. Opiskelija ymmärtää ylläpidon, tehdaspalveluiden ja kunnossapidon toimintojen merkityksen teollisuuden käyttöasteen ja tuottavuuden näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt	Teollisuuden palveluliiketoiminnan merkitys sekä palvelujen määrittely Palvelujen kehittämisprosessit Asiakasymmärryksen muodostaminen teollisessa B2B ympäristössä Palvelukonseptien jatkuva kehittäminen Teollisten palvelujen tuotteistaminen, lanseeraus ja markkinointi Palveluprosessien digitalisointi Digitaalisuuden hyödyntäminen palvelutuotteiden kehittämisessä Palveluliiketoiminnan johtaminen ja hallinta Palveluorganisaation, -kulttuurin ja -verkoston rakentamisen periaatteet Palvelusuhteiden kehittäminen: prosessit, toimintatavat, yhteistyömallit ja mittarit
Suoritustavat	Oppimispäiväkirja, ryhmätyö, osakokeet, tentit
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Kirjallisuutta: Ojasalo (2008): Kehitä teollisuuspalveluja. Rekola & Haapio (2009): Industrial Services and Service Contracts: A Proactive Approach. Grönroos & kumppanit (2007): Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan http://www.teknologiainfo.net/Liiketoiminta/Palveluliiketoiminta/ Miettinen, Satu. 2017. An Introduction to Industrial Service Design. Lisäksi Moodlen kautta jaettu sähköinen aineisto
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Kai

4 EKS8310 Tuotantotekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yleisimmät tuotantotekniikat sekä NC-koneiden rakenteet ja ohjausten toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa laatia NC-ohjelmia ja ymmärtää numeeriseen muotoon kirjoitetun ohjelman sisältöä. Opiskelija osaa muodostaa, simuloida ja tarkastaa työratoja sekä muokata työrataa CAM-ohjelmointijärjestelmää käyttäen. Opiskelija osaa toteuttaa NC-koneiden työkalu-, työkappale- ja NC-ohjelman asetuksen ja ymmärtää, miten NC-koneella suoritetaan ohjelman testiajo ja työkappaleen valmistus. Opiskelija ymmärtää NC-työmenetelmiin liittyvän dokumentoinnin ja arkistoinnin merkityksen. Opiskelija ymmärtää tuotantokoneiden ylläpidon ja huollon merkityksen.
Keskeiset sisällöt	* NC-koneet, NC-ohjauksen rakenne ja toimintaperiaate * NC-koneuiden ohjelmointi * CAM-ohjelmointi * koneiden käytettävyys, ylläpito ja huolto
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoituksista. Opintojaksolla toteutetaan CAM-projekti, jossa sovelletaan käytäntöön tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertyneen osaamisen lisäksi aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttua tietoa. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojaksolla jaettava materiaali sekä NC- ja CAM-ohjelmoinnin käsikirjat. Moodlessa jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Toivanen Jenni, Halonen Pentti

4 EKS8320 Tuotannon johtaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perustaa tuotannonohjausta tukevan toiminnanohjaus-ympäristön. Opiskelija tuntee tuotannonohjausprosessin ja tuotannonohjausfilosofiat sekä materiaalien ohjausperiaatteet. Hän osaa perustaa toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) nimikkeet ja niiden ohjaustavat, tuoterakenteen, reitityksen, myynti-, osto- ja valmistustilauksen sekä tuntee toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin vaiheet.
Keskeiset sisällöt	Tuotantomuodot ja valmistusjärjestelmät Tuotannonohjaus Tuotantofilosofiat Tuotantoprosessin suunnittelu Layout-suunnittelu Toiminnanohjausjärjestelmä
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan ryhmätöiden ja/tai tentin perusteella. Osaamista arvioidaan myös jatkuvan arvioinnin periaatteella opintojakson aikana, mikä voi vaikuttaa loppuarvosanaan. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali Martinsuo, Miia: Teollisuustalous kehittyvässä liike-toiminnassa (2016) Ritvanen, Virpi: Logistiikan ja toimitusketjun hallinnan perusteet (2011)
Yhteyshenkilö	Varis Pertti

4 EKS8330 Tuotantojärjestelmät

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunteen konepajan keskeisimmän tuotannossa käytettävät järjestelmät. Hän ymmärtää kuinka järjestelmät toimivat, kuinka niitä suunnitellaan ja kuinka niiden toimintaa voidaan tehostaa. Opiskelija tietää kuinka simulointi ohjelmia sekä muita digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää tuotantojärjestelmien kanssa. Opiskelija ymmärtää miten tuotantojärjestelmiä ylläpidetään ja miten niiden kunnossapito toteutetaan.
Keskeiset sisällöt	Tuotannon simulointi, Tuotantojärjestelmän suunnittelu, Kunnossapito, Menetelmäsuunnittelu
Suoritustavat	Opintojaksolla sovelletaan aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttua tietoa. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami

4 EKS8340 Tuotekehitys

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee yrityksen tuotestrategian ja tuoteohjelman periaatteet, ymmärtää tuotekehitysprosessin ja projektin vaiheet ja erityispiirteet, osaa tunnistaa asiakastarpeet ja laatia vaatimusluettelon sekä suorittaa QFD-analyysin. Opiskelija tuntee luovan työn menetelmät ja osaa laatia tuotteesta luonnoksia ja tuotekonsepteja. Opiskelija tuntee tuotearkkitehtuurin ja detaljisuunnittelun periaatteet. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tuotekehitysprojektin. Opiskelija osaa toteuttaa modulaarisen tuoterakenteen ja ymmärtää massaräätälöinnin periaatteet ja merkityksen. Opiskelija tuntee myös tuotetiedon ja tuotteen elinkaaren hallintaan liittyvät keskeiset käsitteet, osaa käyttää tuotetiedon ja elinkaaren hallinnan järjestelmää, ymmärtää muutostenhallinnan merkityksen ja tuotetiedon hallinnan yhteyden modulointiin, massaräätälöintiin ja tuotekehitykseen.
Keskeiset sisällöt	Tuotestrategia ja tuoteohjelma Tuotekehitysprosessi ja projekti Asiakastarpeiden tunnistaminen, QFD Luova työ ja luonnostelu ja konseptointi Tuotearkkitehtuuri Detaljisuunnittelu Proto 0-sarja Moduloinnin ja massaräätälöinnin perusteet, tuoteperheen ja varioituvien tuotemoduulien ja rajapintojen määrittely, MFD IPR, patentointi PDM ja PLM ja niiden keskeiset käsitteet PDM-, PLM-, ERP- ja MES-järjestelmät Tuotteen elinkaari ja sen hallinta Dokumenttien hallinta Nimike ja tuoterakenne Check-in ja Check-out Muutosten hallinta, revisiointi ja versiointi 3D-suunnittelun ja PDM/PLM/ERP kytkennät Osa- ja kokoonpanopiirustukset, osaluettelot
Suoritustavat	Opintojaksolla toteutetaan teemaluentoihin liittyvät teemaharjoitukset sekä harjoitustyö, jossa sovelletaan käytäntöön aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttu tieto sekä tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertynyt osaaminen. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on kaikkien harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Arviointiin vaikuttavat teemaharjoitukset sekä harjoitustyö.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Hietikko, Esa: Tuotekehitystoiminta sekä Moodlen kautta jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	3D-mallinnus.
Muuta huomioitavaa	Voidaan toteuttaa myös englanninkielisenä. Voidaan suorittaa myös kokonaan verkossa.
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Kai

4 EKS8350 Koneensuunnittelu 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa hitsin väsyttävän mitoituksen ja osaa suunnitella väsymättömiä rakenteita, pystyy toimimaan painelaitesuunnittelun, -valmistuksen projektiryhmässä, osaa käyttää laskennassa mitoitusohjelmia, pystyy tuottamaan valmistuspiirustuksia, osaa suunnitella vaativia akselinapaliitoksia, osaa konstruoida liitokset toleranssimerkintöineen, osaa suunnitella ja mitoittaa laakeroinnin, akselin väsymismitoituksen, tiivistyksen, liukulaakeroinnin.
Keskeiset sisällöt	Painelaitteen suunnittelu normin EN 13445 mukaan ja dokumenttien tuottaminen projektityönä Puristus, kutistus- ja kiristysliitoksen mitoitus ja konstruointi Akselin dynaaminen mitoitus Laakeroinnin suunnittelu Toleranssit ja sovitteet Tiivistyksen suunnittelu Staattinen tiivistys Dynaaminen tiivistys Liukulaakeroinnin suunnittelu ja konstruointi
Suoritustavat	Teoriaopetus, teoriaa syventävät esimerkit ja mitoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluvat yhdistettyjen teoria- ja laskuharjoitusten lisäksi harjoitustyöt. Harjoitustyöt tehdään pienryhmissä projektitöinä ja yksilötöinä. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on kaikkien harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Arvosteluun vaikuttavat projekti- ja harjoitustöiden lisäksi laskuharjoitukset.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Timo Björk: Koneensuunnittelu, Roloff Matek: Maschinenelemente, Norton: Machine Design, SFS-EN 1993-1-9, SFS-EN 13445, SFS-EN 12100-1 & 2, Painelaitedirektiivi, Tukes ohjeet, Visual Vessel Design, KissSOft, SKF Bearing Life Calculation. Valmistajien ohjelmat. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Koneenosien suunnittelu
Yhteyshenkilö	Koistinen Jussi

4 EKS8360 Koneautomaatiojärjestelmän suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunteen teollisuuden keskeisimmät tuotannossa käytettävät järjestelmät. Hän ymmärtää kuinka järjestelmät toimivat, kuinka niitä suunnitellaan ja kuinka niiden toimintaa voidaan tehostaa. Opiskelija tietää kuinka digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää tuotantojärjestelmien suunnittelussa ja käytössä. Opiskelija ymmärtää miten tuotantojärjestelmiä ylläpidetään ja miten niiden kunnossapito toteutetaan. Laplace-muunnokset.
Keskeiset sisällöt	Ohjausjärjestelmien suunnittelu ja dokumentointi. Komponenttien mitoitus ja valinta. Kenttäväylät syvemmin. Konenäön perusteet. Laplace-muunnos ja sen soveltaminen koneautomaation tarpeisiin.
Suoritustavat	Opintojaksolla sovelletaan aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttua tietoa. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Koneenosien suunnittelu
Yhteyshenkilö	Tuunainen Aku

4 EKS8370 Teräsrakenteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija ymmärtää Eurocode 3 -standardin rakenteen, peruskäsitteet sekä yleisen käytön. Opiskelija osaa suunnitella ja laskea yksinkertaisia teräksestä hitsattuja palkkirakenteita, niiden kuormituksia sekä osaa mitoittaa niiden liitoksia.
Keskeiset sisällöt	Eurokoodin rakenne Laskelmissa käytettävät materiaaliominaisuudet Laskelmissa käytettävät kuormitukset Rajatilamitoituksen periaatteet Poikkileikkausluokat Poikkileikkauksen kestävyys Sauvojen ja palkkien mitoitus Hitsausliitokset Ruuvi ja niittiliitos
Suoritustavat	Välikokeet/tentti ja harjoitustyö
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojaksolla jaettava materiaali Suositeltavaa aineistoa mm. Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus Eurocode 3 –oppikirja, Teräsrakenneyhdistys ry
Edeltävät opinnot	Lujuusopin perusteet
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EKV4000 Työelämätaidot

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Tavoitteena on, että opiskelija voi osallistuessaan erilaisiin tutkinto-ohjelmaan liittyviin tapahtumiin, messuille, CISCO-videotuutorointiin, opintojaksojen assistentointiin, yritys/toiminta analyyseihin ja yritysvierailuihin voi suorittaa niitä osana vapaavalinnais opintoja.
Keskeiset sisällöt	Opintojakso koostu viidestä 1 op:n jaksosta. Kunkin 1 op:n jakso voi olla sisällöltään henkilökohtainen tai se voi olla ryhmäkohtainen. Opintojaksot sovitaan oman tuutor-opettajan ja OPO:n kanssa.
Suoritustavat	Suoritus edellyttää tapauskohtaisesti osallistumista, raportointia tai muulla sovittavalla tavalla tehtävää suoritusta ja arviointia.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti, Tolppi Veli-Matti, Westerholm Tatu

4 LLX1600 Myynnin verkkokurssi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa arvioida omaa myyntiosaamistaan ja –taitojaan. Opiskelija osaa soveltaa myyntipsykologiaa ja ymmärtää ongelmaratkaisumyynnin mahdollisuudet henkilökohtaisessa myyntityössä.
Keskeiset sisällöt	- Myyntiprosessin ja myyntitaitojen kehittäminen - Myyntipsykologia ja henkilökohtainen myyntityö, ongelmanratkaisumyynti ja monikanavainen myynti
Suoritustavat	Verkko-opinnot, tehtävät, verkkotentti.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Mobiili/ verkkokurssimateriaali.
Edeltävät opinnot	Perusopinnot
Muuta huomioitavaa	Suoritusajankohta on joustava. Myynnin verkkokurssi -opintojaksoa ei voi valita, jos Myynnin ja markkinoinnin kehittäjä on valinnut vaihtoehtoisista ammattiopinnoista opintojakson Asiakaspalvelu ja myynti (10 op), johon verkkokurssin suorittaminen sisältyy.
Yhteyshenkilö	Willman Salla

4 SAVONT1 Opinnäytetyö

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte
Suoritustavat	Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö	Linden Jari

5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen.
Suoritustavat	Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja.
Yhteyshenkilö

5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin.
Keskeiset sisällöt	- opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa
Suoritustavat	Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan.
Keskeiset sisällöt	- opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi
Suoritustavat	Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT40 Kypsyysnäyte

Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt	Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen.
Suoritustavat	Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa	Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö

4 SAVONT2 Opinnäytetyö

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt	SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ECONT80 Kypsyysnäyte
Suoritustavat	Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö	Linden Jari

5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat	Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Yhteyshenkilö

5 ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat	Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Suoritustavat	Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT80 Kypsyysnäyte

Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt	Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen
Suoritustavat	Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa	Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö

Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.

EK21SP Konetekniikan tutkinto-ohjelma

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Pasi Liimatainen

Koulutuksen lähtökohdat

Osaamistavoitteet

Opintojen rakenne

Asiantuntijuuden kehittyminen

Koulutuksen toteutus

Opintojaksotaulukko

Opintojaksokuvaukset

4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Muuta huomioitavaa

Yhteyshenkilö

4 EXX8010 Matematiikka 1

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EKP8000 Valmistustekniikka 1

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EKP8010 Tekninen piirtäminen

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EKP8020 3D-mallinnus

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EKP8030 Materiaalitekniikka 1

Laajuus

Vieraskielinen osuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EXX8040 Tekniikan fysiikka

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EXX8020 Matematiikka 2

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Edeltävät opinnot

Yhteyshenkilö

4 EKP8040 Valmistustekniikka 2

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt