Tulostinystävällinen opetussuunnitelma

ES22SP Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Pasi Liimatainen

Koulutuksen lähtökohdat

Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on sähköinsinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on todentaa, että valmistuvalla sähköinsinöörillä on ammattitaitovaatimusten edellyttämä osaaminen.

Osaamistavoitteet

Sähköllä toimii kaikki! Sähköenergian tuotanto, jakelu ja käyttö ovat yhteiskunnan toimivuuden ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Sähköalan insinöörinä olet tärkeässä tehtävässä sähköjärjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä. Työsi vaikutus näkyy lähes jokaisella yhteiskunnan osa-alueella.

Automaation merkitys yhteiskunnassamme korostuu jatkuvasti. Monet päivittäiset toimintomme sisältävät jonkin automatisoidun osan. Savonia-ammattikorkeakoulun automaatio-opinnot antavat sinulle hyvät työkalut erilaisten automaatiosovellusten hallintaan teollisuudessa, kodeissa ja muissa rakennuksissa. Opintoihin on sisällytetty automaatiota tukevia matemaattisia opintoja. Valmistuvalla insinöörillä on valmius soveltamaa näitä taitoja työelämän tehtävissä.

Opintojen aikana opit projektityötaitoja, luovuutta, loogista ajattelukykyä, sosiaalisia taitoja, itseluottamusta, kykyä yhteistoimintaan ja oma-aloitteisuutta – sekä tietysti sähkö- ja automaatiotekniikkaan liittyviä teknisiä tietoja ja taitoja!

Valmistuttuasi olet sähköalan asiantuntija. Voit olla vastaamassa sähkön tuotannosta, jakelusta, käytöstä sekä sähköjärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta. Sähköteknisen alan nopea kehitys vaatii jatkuvaa uuden omaksumista ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen. Sähköllä toimii kaikki!

Koulutuksen sisältö

Savoniassa insinöörikoulutus on käytännönläheistä ja monipuolista. Koulutuksessa korostuu projektioppiminen ja monialaisuus.

Useilla opintojaksoilla pääset tekemään työelämän projekteja yhdessä alan yritysten ja muiden alojen opiskelijoiden kanssa.

Savoniassa voit suuntautua sähköiseen talotekniikkaan, sähkönjakelutekniikkaan tai automaatioon. Opintojesi sisältö rakentuu osittain suuntautumisvalintasi mukaisesti.

Sähköinen talotekniikka:

Sähköisen talotekniikan opinnot ja käyttöön. Opiskelun aikana tutustut sähköasennuksiin, kiinteistöjen automaatio- ja perehdyttävät sinut asuin-, liike- ja palvelukiinteistöjen sähköteknisten järjestelmien suunnitteluun ohjausjärjestelmiin sekä moderneihin suunnitteluohjelmistoihin.

Opintoihisi kuuluu älytalotekniikka, joka tarkoittaa tietojärjestelmien avulla tehtävää kiinteistöjen laitteiden valvontaa, ohjausta ja mittaamista – esimerkiksi valaistuksen tai ilmastoinnin ohjausta.

Sähkönjakelutekniikka:

Sähkönjakeluverkkojen suunnittelussa pohjana ovat verkkoyhtiöiden suositukset ja standardit. Suunnittelun työkaluina käytetään verkkotietojärjestelmiä.

Sähkönjakeluverkkojen automaatiossa perehdytään sähköaseman paikallisautomaatioon, käytönvalvontajärjestelmiin ja käytön tukijärjestelmiin. Smart Grid –järjestelmät tukevat paikallista sähköntuotantoa ja sähköverkon hallintaa.

Automaatiotekniikka:

Automaatiotekniikan opinnot perehdyttävät sinut automaatiojärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelun aikana opitaan ohjelmoitavien logiikoiden ohjelmointiperiaatteet ja perusfunktioiden käyttöä ja niiden soveltamista erilaisissa automaatioratkaisuissa. Opit kytkemään erilaisia antureita, väyliä, älykkäitä kenttälaiteita sekä operointi- ja valvomonäyttöjä. Taitojen karttuessa opit tekemään hajautetun automaation kokonaisuuksia hyödyntäen toimilaite-, logiikka- ja valvomoratkaisuja. Automaatioprojektissa voit hyödyntää teollisen internetin ratkaisuja.

Opintoihin kuuluu tutustumista eri automaatiotoimittajien ratkaisuihin sekä itsenäistä automaatiosovelluksen suunnittelua, toteutusta ja käyttöönottoa. Perehdyt hajautettuun automaatiojärjestelmään ja sillä tapahtuvaan prosessien säätöön ja ohjaukseen. Opintojen aikana perehdytään automaatioon liittyviin tuotannon- ja toiminnanohjausjärjestelmien sekä nykyaikaisiin teollisen internetin mahdollisuuksiin.

Suunnitteluosaamista karttuu tutustumalla erilaisiin teollisuusautomaation suunnittelutyökaluihin ja menetelmiin. Opintojen myötä osaat valita erilaisiin teollisuusautomaation kohteisiin soveltuvia toteutusvaihtoehtoja ja valita järjestelmään sopivat laitteet ja ohjelmistokokonaisuudet.

Insinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6 (Kansallinen viitekehys).

Sähköinsinöörin osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.

Opintojen rakenne

Sähköinsinöörin opinnot ovat 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Asiantuntijuuden kehittyminen

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.

Sähköinsinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
- tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
- koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.

Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan
- vastaa opintojensa etenemisestä.

Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus on rakennettu opiskelijan ammatillisen kasvun periaatteen mukaan. Opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ja urakehityksen rakentamista tukevat sekä opettajat että vertaisryhmät. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen ammatillisen kasvun ohjaajaopettaja eli opettajatuutori koko koulutuksen ajan.

Opiskelijan ammatillista kasvua kuvaavat opintojen vuositeemat, jotka sähkötekniikassa on valittu seuraavasti:
1. vuosi: ammattialaan perehtyminen
2. vuosi: ammatillisen osaamisen kehittäminen
3. vuosi: ammatillisen osaamisen syventäminen
4. vuosi: ammatillisen osaamisen soveltaminen

Opintojen teemat on esitetty taulukossa. Ensimmäinen vuosi on yhteinen kaikille sähköalan opiskelijoille. Talotekniikan, sähkönjakelun tai automaation valinneet henkilöt opiskelevat sähkövoimatekniikan alaa kolmannelle vuosikurssille saakka, jolloin alkaa varsinainen suuntautuminen.

Asiantuntijuuden kehittymistä on havainnollistettu seuraavassa taulukossa.

Koulutuksen toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen. Yhteiskehittäminen vahvistaa monialaista toimintaa, kumppanuuksien hyödyntämistä ja työelämäläheisyyttä. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Moninaiset virtuaaliset ja fyysiset ympäristöt Savoniassa ja verkostokumppaneiden tiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kytkevät teorian ja käytännön laajasti ja kiinnostavasti osaksi opiskelijan oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Koulutukselle on tyypillistä monimuotoisuus, monialaisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus.

Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Personoitu koulutus mahdollistaa vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukaiset yksilölliset polut.

Savoniassa hyödynnetään laajasti aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työn opinnollistamista osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä Savonian kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden tarjontaa.

Vuositeemojen ja opintojaksojen sisällöissä sekä toteutustavoissa huomioidaan vastuullisuus, kestävä kehitys ja globaalit inhimillisen turvallisuuden haasteet.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelman rakenne edellyttää useita toisiaan tukevia opintojaksoja, joista muodostuu opintopolku ja pedagoginen rakenne. Opiskelijoita ohjataan valitsemaan oma syventävä opintopolkunsa, kannustetaan suorittamaan opintoja myös ulkomailla, ohjataan hakemaan aktiivisesti harjoittelupaikkaa ja opinnäytetyöaihetta ja pyritään luomaan innostava, motivoiva, avoin ja lämminhenkinen toimintaympäristö.

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan myös CDIO-mallia. CDIO on kansainvälinen insinöörikoulutuksen viitekehys, jonka tavoitteena on kehittää paitsi koulutuksen sisältöä myös opetus- ja oppimismenetelmiä siten, että valmistuneiden insinöörien osaaminen vastaa mahdollisimman hyvin työelämän vaatimuksia. Standardin viitekehys antaa suuntaa koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehittämiseen ja arviointiin. Keskeisenä ideana on työelämälähtöisyyden lisääminen aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Oleellisena elementtinä on myös insinööriammatissa keskeisen tuotekehityskaaren ja ratkaisukeskeisen ajattelun kehittäminen toiminnallisesti heti opintojen alusta lähtien. CDIO tukee Savonia-amk:n pedagogista OIS-ajattelua.

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus pohjautuu matematiikkaan ja luonnontieteisiin. Tyypilliset sähköinsinöörin työtehtävät edellyttävät soveltavaa tietoa näistä aloista. Tästä syystä opinnot sisältävät vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan, jonka päälle rakennetaan sähkö- ja automaatiotekniikan ajattelutapa ja sovellukset.

Opintojen alkuvaiheessa opiskellaan runsaasti alan teoriaa. Sen lisäksi opiskelija perehdytetään sähkötekniikan soveltaviin tehtäviin CDIO-periaatteiden mukaan. Vähitellen opintojen edetessä soveltavan sähkötekniikan osuus kasvaa. Opinnot on suunniteltu siten, että tyypillisten insinöörin työtehtävien edellyttämä perusosaaminen karttuisi. Elinikäinen oppiminen on otettu koulutuksessa huomioon siten, että suunniteltu perusosaaminen antaa valmiudet asiantuntijuuden jatkuvaan kehittämiseen työelämässä.

Harjoittelu on suunniteltu suoritettavaksi kesälukukaudella. Harjoittelussa opitaan työelämätaitoja ja sovelletaan jo opittua osaamista.

Erillisiä oppimisympäristöjä ovat sähkölaboratoriotilat ja sähkö- ja automaatiotekniikan suunnitteluohjelmien luokkatilat. Molemmat erikoistilat tukevat työelämälähtöistä oppimista. Niitä kehitetään työelämän tarpeiden mukaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opintoihin pyritään sisällyttämään yritysyhteistyötä, jos se tukee opintojen etenemistä.

Opintojen arvioinnissa sovelletaan Savonia-ammattikorkeakoulun osaamisperusteisia periaatteita.

Työelämässä tarvitaan kansainvälisiä valmiuksia ja kulttuurien tuntemista. Sähkö- ja automaatiotekniikan opinnoissa kieliopintoja on omina itsenäisinä opintoina sekä integroituina muihin opintoihin.

Ulkomaisista korkeakouluista tuleville opiskelijoille voidaan tarjota 60 op opintoja englannin kielellä.

Ruotsin kielen ja viestinnän opintoja kuuluu opintoihin siinä laajuudessa, että opiskelija saavuttaa ammattikorkeakouluasetuksen mukaisen kielitaidon. Kieli-ja viestintäopintoja integroidaan muiden aineiden opintoihin. Pakollisten kieliopintojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valinnaisia kieliopintoja.

Opiskelija voi laatia kansainvälistymiseen painottuvan henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman. Tämä kansainvälinen opintopolku voi sisältää esimerkiksi opiskelu- ja harjoittelujakson ulkomailla, harjoittelujakson kansainvälisessä yrityksessä, työskentelyä kansainvälisessä projektissa tai opinnäytetyön ulkomailla.

Koulutuksen toteutussuunnittelu ja opiskelijapalaute

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan toteutussuunnitelma. Toteutussuunnitelmassa huomioidaan lukuvuositeemaan/ alateemaan linkittyvät osaamistavoitteet.

Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta. Palaute on mahdollista antaa omalla nimellä tai anonyymisti. Opettaja voi tämän lisäksi tarpeen tullen kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta soveltuvalla menetelmällä. Kuvaus opintojaksopalautteen keräämisestä ja käsittelystä sisällytetään opintojakson toteutussuunnitelmaan.

Opetussuunnitelman opinnot voidaan toteuttaa joko kokonaan tai osittain verkko-opintoina. Osa opinnoista järjestetään verkko-opintoina ympärivuotisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti. Opintojakso voi myös sisältää osasuorituksia, joiden opiskelua ja suorittamista ohjataan ja tuetaan verkossa. Verkkototeutus voi olla myös opintojakson vaihtoehtoinen suoritustapa.

Opintojaksotaulukko

Koodi	Nimi	1 S	1 K	1 KS	2 S	2 K	2 KS	3 S	3 K	3 KS	4 S	4 K

Perusopinnot
4 EXX8000	Tekniikan opiskelijan työvälineet	5
4 EXX8010	Matematiikka 1	5
4 EXX8040	Tekniikan fysiikka	5
4 ESP8010	Sähköalan fysiikka		5
4 ESP2020	Sähköalan ohjelmointi		5
4 EXX8020	Matematiikka 2		5
4 EXX8030	Matematiikka 3				5
4 ESP8030	Fysiikan laboratoriotyöt ja kemia				5
4 ESP8040	Yrittäjyys ja liiketoiminta					5
4 ECB4810	Johtajuus ja työhyvinvointi								5

Ammattiopinnot
	Sähkötekniikan yhteiset ammattiopinnot
4 ESA2020	Sähköalan perusopinnot	5
4 ESA2010	Sähkönjakelujärjestelmät ja dokumentointi	5
4 ESA2040	Tasasähköpiirit	5
4 ESA2030	Vaihtosähköpiirit		5
4 ESA2090	Sähköturvallisuus ja sähkömittaustekniikka		5
4 ESA2080	Orientaatioprojekti		5
4 ESA2110	Kiinteistön sähkösuunnittelun perusteet				5
4 ESA2120	Sähkökoneet				5
4 ESA2100	Analogia- ja tehoelektroniikka				5
4 EXX8050	Engineering English				5
4 ESA2140	Digitaalisen säädön perusteet					5
4 EXX8060	Teknisk svenska					5
4 ESA2150	Projektinhallinta					5
4 ESA2180	Ohjelmoitavat logiikat							5
4 ESA2190	Sähkökäytöt							5
4 ESA0050	Ammatillinen englanti ja viestintä								5
4 ESA2240	Sähköalan projekti								5
4 ESA2230	Tarkastukset, huolto ja kunnossapito										5
	Sähköisen talotekniikan ja sähkönjakelun ammattiopinnot
4 ESA2210	Pienjänniteverkon suunnittelu					5
4 ESA2200	Sähkön laatu							5
4 ESA2220	Suurjännitetekniikka								5
	Sähköisen talotekniikan syventävät ammattiopinnot
4 ESA2160	Sähköinen talotekniikka							5
4 ESA2310	Rakennusautomaation perusteet								5
4 ESA2320	Kiinteistön sähkösuunnittelu ja urakointi										5
	Sähkönjakelutekniikan syventävät ammattiopinnot
4 ESA2380	Keskijänniteverkon suunnittelu ja automaatio							5
4 ESA2330	Sähköverkon rakentaminen							5
4 ESA2300	Sähkön tuotanto, sähkömarkkinat ja Smart Grid										5
	Automaatiotekniikan syventävät ammattiopinnot
4 ESA2340	Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka					5
4 WUA8020	Kunnossapito ja ylläpidon tietojärjestelmät							5
4 WUS8030	Etäohjaus ja väylät								5
4 WUS8110	IoT ja Big Data								5
4 ESA2350	Automaatiojärjestelmät								5
4 ESA2370	Automaation suunnittelu										5
	Sähkö- ja automaatiotekniikan vaihtoehtoiset ammattiopinnot
4 ESV2360	Sähkökäyttöjen ohjaus										5
4 ESV2800	KNX-automaatiojärjestelmä								5
4 ESV2740	Sähkön siirtojärjestelmät										5

Valinnaiset opinnot
Valinnaiset opinnot
4 ESV2900	Sähköturvallisuustutkinnon valmennus								2
4 LLX1600	Myynnin verkkokurssi	5 (NonStop)

Harjoittelu
Harjoittelu
4 ECH4100	Harjoittelu 1			5
4 ECH4210	Harjoittelu 2a						5
4 ECH4220	Harjoittelu 2b						5
4 ECH4310	Harjoittelu 3a									5
4 ECH4320	Harjoittelu 3b									5
4 ECH4330	Harjoittelu 3c										5

Opinnäytetyö
Opinnäytetyö
4 SAVONT1	Opinnäytetyö										15
5 ECONT10	Opinnäytetyön suunnittelu								5
5 ECONT20	Opinnäytetyön toteutus										5
5 ECONT30	Opinnäytetyön viimeistely										5
5 ECONT40	Kypsyysnäyte										0
4 SAVONT2	Opinnäytetyö										15
5 ECONT50	Opinnäytetyö, projekti 1								5
5 ECONT60	Opinnäytetyö, projekti 2										5
5 ECONT70	Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen										5
5 ECONT80	Kypsyysnäyte										0

Opintojaksokuvaukset

4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa niitä perustaitoja ja työvälineitä (IT-taidot, viestintä, englanti), joita amk-opinnoissa tarvitaan. Opiskelija osaa suunnitella opintonsa sekä käyttää opiskelijalle tarjottavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Opiskelija osaa arvioida voimavarojaan ja hakea tarvittaessa tukea edetäkseen opinnoissa. Opiskelija osaa kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan. Opiskelija osaa hahmottaa ammattialansa tarjoamia vaihtoehtoja ja työmahdollisuuksia, ja osaa aloittaa laatimaan työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja (osaamisportfolio/ PLE).
Keskeiset sisällöt	Opiskelu Savoniassa, opiskelutaidot ja opintojen sujuva eteneminen. Opintojen aikana ja työelämässä tarvittavat kirjallisen ja suullisen viestinnän taidot erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä viestiessä. Työnhakuasiakirjat ja osaamista kuvaavat aineistot (viestintä). Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien IT-sovellusten tehokas käyttö (DigiAvain, IT-taidot ja digikyvykkyys). Lähtötasokokeet. Kielten opiskelu Savoniassa. Kielten opiskelutekniikat.
Suoritustavat	Suoritustapa 1: Aktiivinen osallistuminen aloituspäiviin ja opintojakson opetukseen, tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin (SavoniaStart). HOPS-keskustelu. Lähitunnit ja verkkotyöskentely harjoituksineen, palautettavat tehtävät ja itsenäinen työskentely annettujen ohjeiden ja aikataulujen mukaan. Suoritustapa 2: verkkotyöskentely, sovittava erikseen opettajatuutorin kanssa. (aikaisintaan syksyllä 2019)
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Reppu-sivujen ja Wilman aineistot, Moodlessa jaettavat materiaalit, muu opettajan jakama aineisto
Muuta huomioitavaa	Opiskelijan työmäärä jakautuu seuraavasti: Orientaatio tekniikan opintoihin 1 op IT-taidot ja digikyvykkyys 2 op Viestintä 2 op
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu, Kähkönen Olli-Pekka, Lahti Sami

4 EXX8010 Matematiikka 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.
Keskeiset sisällöt	- lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EXX8040 Tekniikan fysiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija osaa yksi- ja kaksiulotteisen liikkeen matemaattisen kuvailun. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä.
Keskeiset sisällöt	SI-järjestelmä Lämpölaajeneminen Lämpöenergia Ideaalikaasun tilanyhtälö Lämmönsiirtymistavat Kinematiikka Newtonin lait Kitka Työ, energia ja teho Liikemäärä Ympyräliike
Suoritustavat	Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero

4 ESP8010 Sähköalan fysiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija ymmärtää sähkökentän, potentiaalin ja jännitteen käsitteet ja osaa soveltaa näitä yksinkertaisten tasavirtapiirien laskentaan. Opiskelija tuntee vastuksen, kondensaattorin ja jännitelähteen toiminnan osana virtapiiriä. Opiskelija ymmärtää magneettikentän käsitteen ja osaa soveltaa magneettista voimaa magneettikentässä olevaan johtimeen ja virtasilmukkaan. Opiskelija ymmärtää magneettisen induktion periaatteen ja ymmärtää vaihtovirtapiirin, generaattorin ja sähkömoottorin toimintaperiaatteen. Opiskelija hallitsee värähtely- ja aaltoliikkeen peruskäsitteet ja osaa soveltaa niitä ääneen, valoon ja muuhun sähkömagneettiseen säteilyyn. Opiskelija osaa soveltaa pyörimisen kinematiikkaa pyörimisen kuvailussa ja tuntee hitaus- ja vääntömomenttien käsitteet sekä pyörimisen perusyhtälön.
Keskeiset sisällöt	Pyörimisen kinematiikka Pyörimisen dynamiikan perusteet Sähkökenttä Potentiaali Magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Värähtelyt Sähkömagneettiset aallot
Suoritustavat	Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Edeltävät opinnot	Tekniikan fysiikka
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero

4 ESP2020 Sähköalan ohjelmointi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojaksolla perehdytään sähkö- ja automaatioalalla käytettäviin erilaisiin ohjelmistoihin, suunnittelutapoihin ja välineisiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy vertailemaan erilaisia ohjelmistojen toteutusvaihtoehtoja ja valitsemaan tilanteeseen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Opintojakso antaa osaamista oman sovelluksen toteuttamiseen selainohjelmistolla. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - sähkö- ja automaatiotekniikan sovellusten ja ohjelmointikielien välisen yhteyden ja vaikutukset ohjattaviin laitteisiin - soveltaa taitojaan pieniin sähkölaitteiden ohjausjärjestelmiin - suunnitella, ohjelmoida ja toteuttaa sähkö- ja automaatioalaan liittyvän ohjelmistosovelluksen - hyödyntää ryhmätyö- ja ajanhallintataitoja
Keskeiset sisällöt	Yleiskatsaus sähköalan ohjelmistoihin - Sähkölaitosten keskeisimmät ohjelmistot - Automaatioalan ohjelmistot - Mittaus- ja tiedonkeräysjärjestelmät - Sulautettujen järjestelmien ohjelmistot - Esineiden internet, IoT Ohjelmien kehittämisen vaihtoehtoiset tavat - Ohjelmointikielet - Erilaiset ohjelmointitavat Ohjelmoinnin opiskelu selainohjelmoinnilla - Muuttujat - Tapahtumankäsittelijät - Kontrollirakenteet - Funktiot - Lomakkeet - Merkkijonot - Ominaisuudet - Matematiikka - Käyttöliittymän suunnittelu
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan hyväksytyllä tentillä ja palauttamalla hyväksytysti pakolliset harjoitustyöt määräaikaan mennessä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Sähköinen oppimateriaali: tuntiharjoitteet, ohjeet, manuaalit ja ohjelmistot
Yhteyshenkilö	Lepistö Pasi

4 EXX8020 Matematiikka 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa.
Keskeiset sisällöt	- raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EXX8030 Matematiikka 3

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.
Keskeiset sisällöt	- separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1, Matematiikka 2
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 ESP8030 Fysiikan laboratoriotyöt ja kemia

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson kemian osuudessa (2,5 op) opiskelija oppii yleiset kemian perusteet ja säännöt. Opiskelija tutustuu sähkötekniikassa käytettäviin materiaaleihin ja niiden kierrätykseen sekä voimantuotannon päästöihin. Hän ymmärtää akkujen toimintaperiaatteen, korroosion mekanismin ja korroosionestomenetelmät. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa sähkötekniikan sovellutuksissa. Fysiikan laboratoriotöiden osuudessa (2,5 op) opiskelija oppii tekemään fysikaalisen mittauksen erilaisia mittalaitteita käyttäen ja arvioimaan mittaukseen liittyviä epävarmuuksia. Laatiessaan tehdyistä mittauksista vakiintuneen käytännön mukaiset työselostukset opiskelija oppii teknisen raportin kirjoittamista, tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmien käyttöä sekä tekemään mittauksiin liittyvän virheanalyysin.
Keskeiset sisällöt	Keskeiset sisällöt kemian osuudessa - Kemian perusteet - Sähköntuotanto ja ympäristö - Akut - Korroosio ja korroosionesto - Materiaalikemiaa Keskeiset sisällöt fysiikan laboratoriotöiden osuudessa - Mittalaitteiden käyttö - Mittauksen virheanalyysi - Työselostuksen kirjoittaminen - Tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat
Suoritustavat	Kemian osuudessa teoriaopetus, teoriaa syventävät harjoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluvat teoriatunnit ja harjoitustehtävät pienryhmissä. Opintojakson fysiikan laboratoriotöiden teoriaosassa käydään läpi mittauksiin liittyvää teoriaa, työselostuksen laadintaa sekä virheanalyysin tekemistä. Laboratoriossa tehdään mittaukset pienryhmissä. Työselostukset laaditaan pääosin omalla ajalla, mutta ohjaukseen on myös mahdollisuus.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Kemian oppikirja: Tekniikan kemia, Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio (Edita, 2010) ja kemian opetuksen yhteydessä Moodlen kautta jaettava materiaali - Opintojaksolla jaettavat fysiikan laboratoriotöiden työohjeet
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero, Sankilampi Olli

4 ESP8040 Yrittäjyys ja liiketoiminta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Ymmärtää liiketaloudellisen toiminnan merkityksen ja osaa käyttää alan keskeisiä käsitteitä. Tietää, mitkä asiat, ja miten vaikuttavat yritystoiminnan kustannustehokkuuteen, kasvuun, sekä tuloksen muodostumiseen.
Keskeiset sisällöt	Yritystoiminnan kiertokulku, yritysmuodot, liiketoimintasuunnitelma sekä liikeriskit. Katetuottolaskelmat, ja niiden hyötykäyttö liiketoiminnassa. Kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden selvittäminen ao. asiakirjoista. Investointilaskennan perusteet.
Suoritustavat	Tenti/tentit, kurssin aikana suoritettavat harjoitukset. Osa harjoituksista esitellään oppitunnilla.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alkaessa. Opintojakson aikana jaettu muu materiaali.
Edeltävät opinnot	Pakollisia esitietovaatimuksia ei ole.
Yhteyshenkilö	Uronen Laila

4 ECB4810 Johtajuus ja työhyvinvointi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät sekä lähijohtajuuden merkityksen osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankinta- ja hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot, ja niiden hallinnassa käytettävät tekniikat. Opiskelija saa käsityksen itsensä sekä ajankäytön johtamisesta. Johtamisviestintää käsitellään myös monikulttuurisessa ympäristössä.
Keskeiset sisällöt	- johtajuus ja johtaminen termien määrittely - lähijohtajan ja tiiminvetäjän tehtäväkentät - johtamisviestintä englanninkielellä 1 op - ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyhteisössä - henkilöstön kehittäminen - muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä, koko yritys - ongelmatilanteiden käsittely - työhyvinvointi - palaute- ja kehityskeskustelu lähijohtajan ja tiiminvetäjän työvälineenä - työlainsäädännön perusteet.
Suoritustavat	Luennot ja aktiivinen osallistuminen keskusteluihin, ohjatut harjoitustyöt ja essee tai tentti. Johtamisviestintä (1 op) toteutetaan englanninkielellä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojakson aikana ilmoitettu materiaali, mm. ajankohtaiset artikkelit.
Yhteyshenkilö	Liimatainen Pasi

4 ESA2020 Sähköalan perusopinnot

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Tavoitteena on osata laskea vektoreilla, kompleksiluvuilla ja osoitinsuureilla. Lisäksi tavoitteena on on syventää ammatillisen väylän suorittaneiden opiskelijoiden osaamista Matematiikka 1-opintojakson asioissa sähkötekniikan näkökulmasta sekä tarjota heille valmiuksia opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen. Muun kuin ammatillisen väylän suorittaneet opiskelijat perehtyvät opintojaksolla sähköteknisiin asennuksiin, laitteisiin ja mittauskytkentöihin. Osion suoritettuaan opiskelija osaa pientalon sähköistyksen rakenteen, jakelukeskukset ja ryhmityksen perusteet ja osaa yksinkertaisen vaihtosähköpiirin toiminnan. Osion tavoitteena on myös, että opiskelija osaa keskeisimmät sähkötyöturvallisuusmääräykset.
Keskeiset sisällöt	Matematiikka: - Vektorit - Kompleksiluvut - Osoitinsuureet - Matematiikka 1- opintojakson sisällön, kuten kirjainlaskenta, yhtälöryhmät ja trigonometria, harjoittelu sähkötekniikan näkökulmasta. Sähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus-osiossa opiskelija tutustuu sähköteknisiin laitteisiin, asennuksiin ja sähkötyöturvallisuuteen. Opiskelijat suorittavat pienryhmissä sähköasennusharjoituksia mm. valaistuskytkentöjä. Opintojaksoon kuuluu tutustuminen sähköteknisiin piirustuksiin ja tiedon hakemiseen erilaisista tietolähteistä. Oppimisessa korostuu opiskelijan valmiudet työskennellä ryhmässä. Osion keskeisiä sisältöjä ovat: - Sähkötyöturvallisuus - Sähkötekniikan laitteet ja komponentit - Valaistus-, pistorasia-, lämmitys- ja moottoriasennukset - Sähköpiirustukset ja dokumentointi
Suoritustavat	Matematiikka: Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeista. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta on on tärkeintä itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirja- ja oheismateriaalin lukemisesta sekä harjoitustehtävien ratkaisemisesta. Opintojakson arviointi perustuu koepisteiden ja laskuharjoitusten yhteispistemäärään. Sähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus Opintojakso arvioidaan työsuoritusten ja -raporttien perusteella.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Matematiikka: - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan kurssin alussa - Luentojen yhteydessä jaettava materiaali - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) Sähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus: - Opetuksen yhteydessä jaettava materaali
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Yhteyshenkilö	Tiilikainen Sami

4 ESA2010 Sähkönjakelujärjestelmät ja dokumentointi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen sähkönjakelun, teollisuuden ja kiinteistöjen sähköverkkojen peruspiirteet ja komponentit. Opiskelija osaa määrittää sähkönjakeluverkon komponenttien sähkötekniset ominaisuudet. Opiskelija tietää sähköteknisen dokumentoinnin menetelmät, piirrosmerkit ja standardit. Opiskelija osaa kurssin suoritettuaan laatia yhtä CAD-ohjelmistoa käyttäen kiinteistön sähköteknisiä dokumentteja.
Keskeiset sisällöt	Sähköjärjestelmiä ja dokumentointia opiskellaan seuraavien osakokonaisuuksien kautta: - Suomalainen sähkönjakelujärjestelmä - Sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus - Ylivirta- ja oikosulkusuojauksen periaatteet - Maadoituksen periaatteet - Sähkötekninen dokumentointi - Standardit ja suositukset - Tietokoneavusteinen piirtäminen (CADS) - Suunnitteluohjelmiston perustoiminnat (CADS) - Sähkösovellukset - Kiinteistöjen sähköistys - Teollisuuden ja energialaitosten sähköverkot
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan oppituntien pohjalta suoritettavalla kokeella ja hyväksytysti suoritetuilla harjoitustöillä. Oppitunteihin sisältyy luentoja ja harjoitustöitä. Suunnitteluohjelmistolla suoritettavat harjoitustyöt ovat henkilökohtaisia.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Kurssin materiaali julkaistaan Moodlessa ja lisäksi käytetään ohjelmatoimittajan omaa materiaalia.
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Niilo

4 ESA2040 Tasasähköpiirit

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä tasavirtapiirien (tasasähköpiirien) keskeiset käsitteet, kuten sähkövarauksen, sähkövirran, potentiaalin, jännitteen ja resistanssin fysikaalisen taustan. Opiskelija osaa muuttaa sähköenergian lämpöenergiaksi vastuksessa, ja osaa kertoa tasavirtapiirien laskentamenetelmien pohjana olevat ilmiöt. Opiskelija tietää sähkötekniikan perussuureet ja niiden yksiköt. Opiskelija tietää ja ymmärtää sähkötekniikan peruslait (ohmin laki, Kirchhoffin lait). Opiskelija osaa soveltaa niitä ja ratkaista niiden avulla monipuolisesti virtapiirien ominaisuuksia. Opiskelija osaa suorittaa matemaattisen tarkastelun virtapiirien toiminnan selvittämisessä ja virtapiirin komponenttien mitoituksessa.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1. Tasavirtapiirin fysikaaliset ilmiöt 2. Sähkötekniset suureet, merkinnät, symbolit ja yksiköt 3. Virtapiirin rakenneosat ja niihin liittyvät käsitteet 4. Teho ja energia 5. Peruslait (ohmin laki ja Kirchhoffin lait) 6. Virtapiirien ratkaisumenetelmät - Peruslakimenetelmä - Superpositiomenetelmä - Silmukkamenetelmä - Solmupistemenetelmä - Theveninin ja Nortonin vastinpiiri
Suoritustavat	Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja etätehtävien hyväksyttyä suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä. Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunteja sekä etätehtäviä. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostetaan opiskelijan omaehtoista työskentelyä. Laskuharjoitukset ovat tutkinto-ohjelman ydinosaamisalueelta. Tasavirtapiirin fysikaaliset ilmiöt toteutetaan osana fysiikan opintoja. Sen laajuus on 1 op, ja se suoritetaan ennen Tasasähköpiirit-opetusta
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tarkka, Pertti, Määttänen, Kari, Hietalahti, Lauri Edita 2002: Piirianalyysi 1 Boylestad, Robert, INTRODUCTORY CIRCUIT ANALYSIS, 10th edition (Pretintice-Hall International, Inc.) Versiot 7-10 käy. Muu materiaali ilmoitetaan kurssin alussa. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Muuta huomioitavaa	Tasavirtapiirin fysikaaliset ilmiöt toteutetaan osana Tasasähköpiirit- opintoja. Sen laajuus on 1 op, ja se suoritetaan ennen Tasasähköpiirit -opetusta.
Yhteyshenkilö	Savallampi Timo

4 ESA2030 Vaihtosähköpiirit

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä vaihtosähköpiireihin liittyvät sähkötekniikan perussuureet. Opiskelija ymmärtää sähkötekniikan peruslakien merkityksen vaihtosähköpiireissä ja osaa soveltaa niitä sähkötekniikan laskennoissa. Opiskelija osaa käyttää osoitinsuurelaskentaa virtapiirien ominaisuuksien selvittämiseen. Opiskelija tietää tehokäsitteen vaihtosähköpiireissä ja osaa määrittää tehon osoitinsuureita käyttäen. Opiskelija osaa ratkaista virtapiirien ominaisuudet erilaisilla ratkaisumenetelmillä. Opiskelija osaa ratkaista symmetrisen ja epäsymmetrisen kolmivaihejärjestelmän jännitteet, virrat ja tehot.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1. Kertaus (tasasähköpiirit) 2. Sinimuotoinen virta ja jännite 3. Passiivisten komponenttien esitysmuodot 4. Peruslait (ohmin laki ja Kirchhoffin lait) 5. Hetkellisteho, keskimääräinen teho ja kompleksinen teho 6. Vaihtovirtapiirien ratkaisumenetelmät - Peruslakimenetelmä - Superpositiomenetelmä - Silmukkamenetelmä - Solmupistemenetelmä - Theveninin vastinpiiri 7. Kolmivaihejärjestelmä, yksivaiheinen sijaiskytkentä, käytännön laskumenetelmät
Suoritustavat	Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta, osallistumista laskuharjoituksiin ja etätehtävien hyväksyttyä suorittamista. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä. Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunteja sekä etätehtäviä. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostetaan opiskelijan omaehtoista työskentelyä. Laskuharjoitukset ovat tutkinto-ohjelman ydinosaamisalueelta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tarkka, Pertti, Määttänen, Kari, Hietalahti, Lauri Edita 2002: Piirianalyysi 2 Boylestad, Robert, INTRODUCTORY CIRCUIT ANALYSIS, 10th edition (Pretintice-Hall International, Inc.) Versiot 7-10 käy. Muu materiaali ilmoitetaan kurssin alussa. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Tasasähköpiirit
Yhteyshenkilö	Savallampi Timo

4 ESA2090 Sähköturvallisuus ja sähkömittaustekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelijalla on sähkötöihin vaadittava SFS6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus sekä hätäensiapukoulutus. Opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisen mittauskytkennän, valita mittalaitteet, toteuttaa mittaukset turvallisesti ja kirjata tuloksia. Opiskelija osaa laatia raportin mittauksista ja analysoida saatuja tuloksia.
Keskeiset sisällöt	- SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutus ja tentti - Hätäensiapukoulutus, ensiapuharjoitukset ja näyttökoe - Perehdytys sähkölaboratoriossa työskentelyyn - Sähköisten suureiden analogisen ja digitaalisen mittauksen peruskäsitteet - Mittalaitteiden perusominaisuudet ja tarkkuus - Mittamuuntajat ja -muuntimet - Virran, jännitteen, tehon, energian ja resistanssin mittaus - Digitaalinen yleismittari, tehoanalysaattori, asennustesteri ja oskilloskooppi
Suoritustavat	Sähkötyöturvallisuusosio suoritetaan osallistumalla SFS 6002 -koulutukseen ja suorittamalla hyväksytysti siihen kuuluva tentti. Hätäensiapukoulutukseen kuuluvat luennot ja ensiapuharjoitukset sekä näyttökoe, joka on suoritettava hyväksytysti. Osallistumalla sähkömittaustekniikan tietoiskuihin, harjoituksiin ja kaikkiin laboratoriotöihin. Itsenäinen opiskelu: aineistoihin perehtyminen, harjoitustehtävien tekeminen ja laboratoriotöiden raportointi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojaksolla ilmoitettavan ja jaettavan sähköisen materiaalin lisäksi oppikirja Mäkinen, P., Rousku, H. Metsikkö, A. (toimittaja) 2017 tai uudempi. SFS 6002 käytännössä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto. Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot	Tasasähköpiirit opintojaksoa vastaava piiriteorian perusteiden osaaminen.
Muuta huomioitavaa	Opintojaksoon sisältyy yhden opintopisteen laajuinen SFS6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus, joka hyväksiluetaan, kun opiskelija esittää voimassa olevan sähkötyöturvallisuuskortin. Opintojaksoon sisältyy myös sähkötöissä vaadittava hätäensiapukoulutus, joka hyväksiluetaan, kun opiskelija esittää voimassa olevan hätäensiapu-, EA1- tai EA2-kortin. Sähkötyöturvallisuus- ja hätäensiapukoulutus sekä laboratoriotyöt edellyttävät läsnäoloa kampuksella. Laboratoriotyöt ovat ryhmätöitä.
Yhteyshenkilö	Ijäs Jari, Savallampi Timo

4 ESA2080 Orientaatioprojekti

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa projektimaisen työskentelyn toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa toimia projektiryhmän jäsenenä. Opiskelija osaa suunnitella ja jakaa projektitehtävän teemoihin: tavoitteen asettaminen, suunnittelu, toteutus ja testaus. Opiskelija osaa aikatauluttaa projektin vaiheet sopivan kokoiiin tehtäviin ja sopia niiden jakamisesta työryhmän kesken. Opiskelija osaa tuottaa piirikaavioita CAD-ohjelmistoa hyväksikäyttäen. Opiskelija osaa työskentelykäytännöt sähkölaboratoriossa.
Keskeiset sisällöt	- Projektimuotoinen tavoitteellinen työskentely, dokumentointi, muistiot - Tiimityöskentely - Projektin tehtävien aikataulutus - Projektidokumentaatio - Perusteita sähköjärjestelmien rakenteista ja komponenteista - Sähkötekninen suunnittelu - Sähkölaboratoriossa työskentely - Orientaatio sähköalaan ja työtehtäviin
Suoritustavat	Projektimuotoisessa tehtävässä on luentoja, suunnitteluosuus ja suunnitelman toteutus sähkölaboratoriossa. Projektia varten muodostetaan projektiryhmät ja ryhmille annetaan tehtävä. Tehtävä on kaksiosainen: suunnittelu ja toteutus. Ryhmät tuottavat tehtävään liittyvän teknisen dokumentaation ja toteuttavat sen (esim. keskuksen suunnittelu ja rakentaminen/kokoaminen). Tehtävään voi liittyä lopputestaus. Opintojaksolla projektimuotoisen osuuden suorittaminen edellyttää aktiivista työskentelyä projektissa. Opiskelijalta edellytetään 100% läsnäoloa projektityön toteutusvaiheessa. Lopuksi järjestetään seminaari, jossa ryhmät esittelevät projektinsa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Sähkönjakelujärjestelmät ja dokumentointi
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Niilo

4 ESA2110 Kiinteistön sähkösuunnittelun perusteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kiinteistön sähköistykseen liittyvät peruskäsitteet, sähkönjakelun periaatteet ja sähkösuunnitelmiin liittyvät piirrosmerkit ja dokumentit. Opiskelija osaa mitoittaa kiinteistön nousujohtoverkon standardien mukaisesti ja osaa asennuksiin liittyvät keskeiset standardien määräykset. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa sähkösuunnittelun periaatteet ja osaa käyttää suunnitteluohjelmistoja suunnittelun apuvälineenä.
Keskeiset sisällöt	1. Kiinteistön sähköverkon yleinen rakenne: - Keskeiset komponentit - Keskeisten johtojen ja keskusten nimitykset - Kompensointi 2. Kiinteistön sähköverkon mitoitus: - Nousujohtojen valinta kuormitusvirran perusteella - Jännitteen alenemien tarkistus - Poiskytkentäaikojen tarkistus - Taloudellisen poikkipinnan valinta 3. Omakotitalon sähkösuunnittelun teoria ja suunnitteluharjoitus
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan teoriaoppitunteihin pohjautuvien kurssitehtävien suorittamisella ja hyväksytyllä tentillä sekä hyväksytysti suoritetulla suunnitteluharjoituksella.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja: Pienjänniteverkon mitoitus, Sähköinfo Oy Standardi SFS 6000 ja lisäksi oppimisympäristöissä jaettava sähköinen materiaali.
Edeltävät opinnot	Sähkönjakelujärjestelmät ja dokumentointi
Yhteyshenkilö	Tiilikainen Sami

4 ESA2120 Sähkökoneet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson päätavoitteena on oppia käsittelemään sähkökoneita energian muuntimina, joilla voidaan tuottaa loppukäyttäjän tavoitteiden mukainen tehon hallinta. Opintojakson fysiikan osion hyväksytysti suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa magneettipiirien sekä pyörivän liikkeen mekaniikan peruslakeja ja laskentamalleja yksinkertaisiin sähkökonesovelluksiin. Suoritettuaan sähkökoneita käsittelevän osion hyväksytysti opiskelija osaa - kuvailla muuntajan ja yleisimpien pyörivien sähkökoneiden toimintaperiaatteen - sähkökoneita koskevat keskeiset termit ja tulkita niiden avulla laitteiden kilpiarvoja - laatia sähkökoneiden yksinkertaistetut sijaiskytkennät sekä suunnitella ja toteuttaa perusmittauksia, joilla sijaiskytkentöjen parametriarvoja määritetään - laskea sähkökoneiden suoritusarvoja, kuten virta, jännite, teho ja momentti, eri käyttötilanteissa - käyttää laskelmien tuloksia koneiden kuormituksen ja lämpenemän arviointiin sekä sopivan laitteen valintaan yksinkertaisissa sovelluksissa.
Keskeiset sisällöt	Fysiikka - magneettipiirit, magneettipiirin Ohmin laki, induktanssin laskeminen - magneettipiirin kyllästys - pyörivän liikkeen mekaniikka Muuntajat - rakenne ja toiminta - sijaiskytkentä ja sijaiskytkennän parametrien määritys - kuormitettavuus ja hyötysuhde - rinnankäyttö, kytkentäryhmät - redusointi, häviöiden, hyötysuhteen, jännitehäviön ja jännitteen aleneman laskenta Pyörivät sähkökoneet - tasasähkökoneen rakenne ja toiminta - sähkömoottorin momentti, nopeus ja teho - kuormitettavuus ja momenttikäyrä - epätahtikoneen rakenne ja toiminta, kolmivaihekäämityksen pyörivä magneettikenttä - epätahtikoneen sijaiskytkentä: jännitteiden, virtojen, tehojen ja vääntömomentin laskenta - tahtikoneet ja niiden rakenne Sähkökoneen valinta - lämpenemä jatkuvassa ja jaksollisessa käytössä, hetkellinen ja jatkuva kuormitettavuus - kilpiarvot sekä käyttötavan ja ympäristön merkitys
Suoritustavat	Osallistuminen tietoiskuihin, harjoituksiin ja kaikkiin laboratoriotöihin. Itsenäinen opiskelu: aineistoihin perehtyminen, harjoitustehtävien tekeminen ja laboratoriotöiden raportointi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojaksolla ilmoitettavan ja jaettavan sähköisen materiaalin lisäksi oppikirjat - Pyörivän liikkeen mekaniikka: Suvanto, Tekniikan fysiikka 1, Edita. - Sähkömagnetismi: Suvanto ja Laajalehto, Tekniikan fysiikka 2, Edita. - Sähkökoneet: Hietalahti, Muuntajat ja sähkökoneet, Tammertekniikka. Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot	Sähköalan fysiikan sekä tasa- ja vaihtosähköpiirien ja sähkömittaustekniikan opintojaksojen sisältöjä vastaava osaaminen.
Muuta huomioitavaa	Opintojaksoon sisältyy yhden opintopisteen laajuinen fysiikan osuus. Laboratoriotyöt ja tentit edellyttävät läsnäoloa kampuksella. Laboratoriotyöt ovat ryhmätöitä.
Yhteyshenkilö	Ijäs Jari

4 ESA2100 Analogia- ja tehoelektroniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson päätavoitteena on oppia analogia- ja tehoelektroniikan perusteet. Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelija osaa - kuvailla passiivisten komponenttien pien- ja suurtaajuusmallien mukaisen toiminnan - kertoa, miten alipäästösuodatin toimii ja laskea suodatukseen tarvittavat komponenttiarvot yksinkertaisiin tasasuuntaus- ja katkojasovelluksiin - kertoa kytkinkomponenttien toimintaperiaatteen ja löytää niiden tärkeimmät suoritusarvot datalehdistä - laatia yksinkertaisten tasasuuntaajien ja katkojakytkentöjen periaatekaavioita sekä kertoa niiden toimintaperiaatteen - laskea yksinkertaisten tasasuuntauspiirien kytkinkomponenttien häviötehon ja määrittää tarvittavan jäähdytyksen lämpövastusarvon - käyttää operaatiovahvistinta ja diodia lineaari- ja komparaattorisovelluksissa - suunnitella oskillaattoreita ja signaalin muokkaimia - käyttää simulointiohjelmistoa yksinkertaisten kytkentöjen toiminnan tutkimiseen ja analysoida simuloinnin tuloksia.
Keskeiset sisällöt	- Passiivisten komponenttien ja piiriteorian kertaus - Puolijohdediodin suur- ja piensignaalimallit sekä yleisimmät diodeja sisältävät piirit. - Dioditasasuuntaajan toiminta sekä tasajännitteen suodatus kuristimen ja kondensaattorin avulla - Bipolaaritransistorin, MOSFETin ja IGBT:n ominaisuudet ja käyttö kytkimenä - Vahvistimiin ja suodattimen taajuusvasteeseen liittyvät käsitteet sekä vahvistinmallit - Ideaalinen ja epäideaalinen operaatiovahvistin komparaattori- ja signaalin muokkaussovelluksissa. - Tehovahvistimet, takaisinkytkentä ja sen vaikutukset - Hakkurikytkennät teholähteissä ja vaihtosuuntaajissa - Lämpenemä ja jäähdytyksen mitoitusperiaatteet - Jännitteen regulointi
Suoritustavat	Osallistuminen tietoiskuihin ja harjoituksiin. Itsenäinen opiskelu: aineistoihin perehtyminen, harjoitustehtävien ja simulointiharjoitusten tekeminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. Materiaali on osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot	Sähköalan fysiikan sekä tasa- ja vaihtosähköpiirien ja sähkömittaustekniikan opintojaksojen sisältöjä vastaava osaaminen.
Muuta huomioitavaa	Opintojakso koostuu 2,5 opintopisteen laajuisista analogia- ja tehoelektroniikan osioista. Opetukseen ja harjoituksiin osallistuminen edellyttää läsnäoloa kampuksella.
Yhteyshenkilö	Ijäs Jari

4 EXX8050 Engineering English

Credits	5 cr
Credits in Foreign Language	5 cr
Objectives	Opiskelija osaa viestiä oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa englannin kielellä. Hän osaa huomioida kulttuurien välisen viestinnän erityispiirteet ja sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston ja viestintätilanteet. Opiskelija osaa laatia työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja, sekä kertoa omasta osaamisestaan suullisesti.
Content	Puhelinviestintä, raportointi, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, neuvottelut ja palaverit, ammatti-alan keskeiset käsitteet ja ajankohtaiset aiheet, esityksen laadinta ja esiintymistaidot, työnhaku.
Requirements	Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu.
Grading Scale	0 - 5
Course material	Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014, artikkelit, sähköinen materiaali
Other considerations	Opintojakso on valittava opiskelijan oman tutkinto-ohjelman tarjonnasta, jotta hän kehittää englannin taitojaan juuri omaan ammattialaansa liittyen.
Contact	Huusari Satu

4 ESA2140 Digitaalisen säädön perusteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa digitaalitekniikan peruskäsitteet, sovellukset ja rakenteet sekä ymmärtää digitaalitekniikan suunnitteluperusteet ja sähkötekniset vaatimukset. Opiskelija osaa kelojen ja kondensaattorien sähköpiireissä synnyttämät muutosilmiöt ja matemaattiset menetelmiä, joilla virta, jännite ja teho laskennallisesti mallinnetaan muutosilmiöiden aikana.
Keskeiset sisällöt	Digitaalitekniikan sovellukset, peruskäsitteet ja toiminnot Digitaalitekniikan aritmetiikka ja koodit AD/DA muuntimet, digitaalinen signaalinkäsittely ja näytteenottoteoreemat Ohjelmoitavat logiikkapiirit Järjestelmän mallin muodostaminen ja siirtofunktio Digitaaliset perussäätöalgoritmit ja säätöpiirin virittäminen Matematiikka: - Analogisten siirtofunktioiden ratkaisu differentiaaliyhtälöihin pohjautuvilla menetelmillä sekä Laplace-muunnoksen avulla, esimerkkeinä RL, RC ja RLC piirien muutosilmiöt - Siirtofunktion digitaalinen käsittely Z-muunnoksen avulla
Suoritustavat	Opintojakson teorian suoritus arvioidaan erillisten matematiikan ja digitaalisen säätötekniikan osakokeiden perusteella ja käytännön osaaminen simulointi- ja laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. Hietalahti, L. ja Tarkka, P. 2006. Piirianalyysi 2. Edita Haltsonen Seppo, Levomäki Jaakko, Rautanen Esko T. 2004. Digitaalitekniikka. Edita Savolainen J. ja Vaittinen R. Säätötekniikan perusteita. Suomen Robotiikkayhdistys Ry.
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1, 2 ja 3, sähköalan fysiikka, virtapiirit ja verkot, vaihtosähköpiirit, analogia- ja tehoelektroniikka
Yhteyshenkilö	Lepistö Pasi, Huuskonen Maija

4 EXX8060 Teknisk svenska

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa.
Keskeiset sisällöt	Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku. Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen. Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia. Kielen perusrakenteet. Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita.
Suoritustavat	Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Teknisk svenska-opintojakso on myös olemassa verkkototeutuksena, johon liittyy erillinen ruotsin suullisen ja kirjallisen kielitaidon koe. Mikäli opiskelijalla on jo hyvä ruotsin kielen taito (vähintään arvosana 4), voi hän osoittaa osaamisensa kirjallisen ja suullisen näyttökokeen avulla.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 (saatavissa myös digikirjana). Artikkelit, sähköinen materiaali
Muuta huomioitavaa	Opintojen alussa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin lähtötasotestiin. Opintojakson Teknisk Svenska yhteydessä järjestetään lisäohjausta sitä tarvitseville. Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosana on suullisen ja kirjallisen taidon arvosanojen keskiarvo. Molemmista osioista tulee olla vähintään arvosana 1. Todistukseen liitetään myös suullisen ja kirjallisen taidon sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”.
Yhteyshenkilö	Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva

4 ESA2150 Projektinhallinta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa projektipäällikön perustehtävät. Opiskelija osaa suunnitella projektin vaiheet ja tehtävät sekä aikatauluttaa ne. Opiskelija osaa projektin ohjauksen ja seurannan perustaidot sekä projektiraportoinnin perusmenetelmät. Opiskelija osaa toimia projektiryhmän jäsenenä sekä ohjata omaa projektiryhmää tavoitteellisesti.
Keskeiset sisällöt	1. Projektin suunnittelu, organisointi ja toteutus 2,5 op - projektin määrittely - projektisuunnitelman työstäminen: työn osittelu, vaiheet, etapit/katselmoinnit, aikataulutus ja resurssointi sekä riskien arviointi ja hallinta - projektin ohjaustavat: kokoukset, katselmukset ja raportointi - laadunvarmistaminen: suunnitelman seuranta, muutosten hallinta, tulosten arviointi sekä toiminnan kehittäminen arviointitulosten perusteella - toiminnanohjauksen perusteet 2. Projektin kustannuslaskenta ja kannattavuusajattelu 2,5 op - tuotantokustannusten merkitys, lajit ja kohdistaminen - kustannuslaskennan perusteet suoritekohtaisten kustannusten selvittämisessä - kannattavuusanalyysin tekeminen ja tulosten hyödyntäminen projektin arvioinnissa
Suoritustavat	Opintojaksoon sisältyy projektimuotoinen tehtävä, joka toteutetaan työelämän tarpeita vastaavilla toimintaperiaatteilla. Opiskelijoista muodostetaan pienryhmät, jotka suunnittelevat ja organisoivat projektin. Projekti toteutetaan suunnitelmallisesti ohjaten ja seuraten etenemistä. Opintojakson päättyessä pidetään loppuseminaari, jossa ryhmät esittelevät oman projektinsa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alkaessa. Kurssin aikana jaettu muu materiaali.
Edeltävät opinnot	Orientaatioprojekti
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Niilo

4 ESA2180 Ohjelmoitavat logiikat

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojaksolla käsitellään ohjelmoitavia logiikoita (PLC) ja niiden ohjelmointia. Opiskelija perehtyy PLC:n rakenteeseen ja ohjelmointiperiaatteisiin. Opintojakso antaa edellytykset logiikkaohjelmoinnin tekemiseen ja erilaisten I/O-laitteiden kytkemisen. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa käyttää PLC:n ohjelmointiin käytettäviä sovelluksia ja kykenee itsenäiseen ongelmaratkaisuun prosessien ohjauksia suunniteltaessa ja ohjelmoitaessa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - PLC:n rakenteen ja ohjelmointiperiaatteet - konfiguroida automaatiolaitteiston komponentit - kytkeä erilaisia I/O -pisteitä sähköisesti - lukujärjestelmät ja niiden muunnokset - funktioiden ja ajastimien käytön - IEC 61131 -standardin ohjelmointikielet - yleisimmät kenttäväylät - liittää operointipaneelit ja valvomot - toteuttaa säätäjän
Keskeiset sisällöt	- PLC:n rakenne - I/O:t sähköisesti ja kytkeminen - Automaatioprojektin toteutus - Ohjelmoitavien logiikoiden funktiot - Ohjelmointitavat IEC 61131 - Operointipaneelit ja valvomo - Väylät - Säätäjän toteutus
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan hyväksytyllä tentillä ja palauttamalla hyväksytysti pakolliset harjoitustyöt määräaikaan mennessä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tunnilla jaettava sähköinen materiaali. Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot	Digitaalisen säädön perusteet
Yhteyshenkilö	Lepistö Pasi

4 ESA2190 Sähkökäytöt

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson päätavoitteena on oppia käsittelemään sähkömoottorikäyttöjä energian muuntimina, joilla toteutetaan loppukäyttäjän tarvitseman tehon hallinnan toiminnot. Opintojaksolla opitaan sänkömoottorikäytön toimintaan liittyvien fysikaalisten suureiden laskentamenetelmiä, joita käytetään sähkökäytön toimintojen ja kuormituksen määrittämiseen sekä komponenttien mitoitusvalintaan. Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelija osaa - määritellä sähkökäytön ja sen toimintoja oikeita termejä ja yleisimpiä piirrosmerkkejä käyttäen - kertoa yleisimpien suorien ja säädettyjen sähkökäyttöjen toimintaperiaatteet, toteutustavat ja keskeiset toiminnot - soveltaa mekaniikan sekä piiriteorian peruslakeja ja laskea niiden avulla sähkökäytön komponenttien valinnan kannalta keskeisiä suoritusarvoja, kuten nopeus, momentti, teho, virta ja jännite sekä taajuus - valita sopivat komponentit yksinkertaiseen sähkömoottorikäyttöön.
Keskeiset sisällöt	- Sähkökäytön määritelmä ja sovelluksia - Suoran sähkökäytön yleisimmät toiminnot ja komponentit - Taajuusmuuttajakäytön rakenne, toiminta ja operointi - Sähkökäytön suoritusarvojen määrittely ja komponenttien valinta - Sähkökäyttöjen pää- ja ohjauspiirien yleisimmät piirrosmerkit - Taajuusmuuttajan käyttöönotto ja ohjausparametrien asettelu - Käytännön harjoitukset ja mittaukset
Suoritustavat	Osallistuminen tietoiskuihin, harjoituksiin ja kaikkiin laboratoriotöihin. Itsenäinen opiskelu: aineistoihin perehtyminen, harjoitustehtävien tekeminen ja laboratoriotöiden raportointi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojaksolla ilmoitettavan ja jaettavan materiaalin lisäksi oppikirja Hietalahti, Lauri. Säädetyt sähkömoottorikäytöt, Tammertekniikka. Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot	Tasa- ja vaihtosähköpiirien, sähkömittaustekniikan, tehoelektroniikan ja sähkökoneiden opintojaksojen sisältöjä vastaava osaaminen.
Muuta huomioitavaa	Laboratoriotyöt ja tentit edellyttävät läsnäoloa kampuksella. Laboratoriotyöt ovat ryhmätöitä.
Yhteyshenkilö	Ijäs Jari

4 ESA0050 Ammatillinen englanti ja viestintä

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	2 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija hallitsee ammattialaan liittyvän raportoinnin ja suullisen esittämisen suomeksi ja englanniksi. Opiskelija omaksuu ammattialaan liittyvät ryhmäviestintätaidot suomeksi ja englanniksi.
Keskeiset sisällöt	Ryhmäviestintätaidot (kokous, neuvottelu) Tekstitaidot (abstrakti, raportti) Suullinen esittäminen (presentaatiot)
Suoritustavat	Lähiopetukseen osallistuminen, etätehtävien tekeminen Workshop-työskentely Koe
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opettajan jakama materiaali Moodlessa
Yhteyshenkilö	Pietilä Anna-Maija, Huttunen-Finta Ulla, Tossavainen Teija

4 ESA2240 Sähköalan projekti

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa toimia projektiryhmän vastuullisena jäsenenä ja projektipäällikkönä. Opiskelija osaa hakea ja soveltaa tietoa projektin vaatimusten mukaan. Opiskelija osaa kantaa vastuun oman työn ohjaamisesta projektin tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellussa aikataulussa. Opiskelija osaa johtaa projektiryhmän toimintaa sekä seurata projektin etenemistä. Opiskelija osaa dokumentoida esittää projektin tulokset selkeästi.
Keskeiset sisällöt	- Syventyminen sähköalan aiheeseen valitun projektiaiheen kautta - Projektimainen työskentely - Tiedonhankinta - Vaatimusmäärittely - Ongelmanratkaisu - Resurssointi - Dokumentointi - Työn ja sen tulosten esittely
Suoritustavat	Opiskelija suorittaa projektimuotoisen toimeksiannon osaamistavoitteiden pohjalta toimien aktiivisesti opintojakson keskeisen sisällön määrittämällä tavalla. Projektin aiheet voivat olla opiskelijoiden itse hankkimia, yrityksen tarjoamia tai ammattikorkeakoulun tarjoamia. Projektin aihe määrittää sen, onko toimeksianto selvitystyö, laitekehitys, mittaus, testaus tai muu vastaava sähkötekniikan alan työsuoritus. Aiheen varmistuttua opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee toteutuksen osaamistavoitteiden pohjalta yhdessä toimeksiantajan kanssa. Projektilla on selkeät tavoitteet, aikataulu, resurssit ja toimintasuunnitelma, joiden etenemistä seurataan, päivitetään ja arvioidaan.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ilmoitetaan opintojakson alkaessa
Edeltävät opinnot	Projektinhallinta
Yhteyshenkilö	Ijäs Jari

4 ESA2230 Tarkastukset, huolto ja kunnossapito

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kiinteistöjen, teollisuuden sekä siirto- ja jakeluverkkojen sähköasennuksien tarkastuksia koskevat määräykset ja tarkastuskäytännöt. Hän osaa kuvata myös eri osapuolten tarkastusvelvollisuudet. Lisäksi opiskelija tietää tarkastusten sisällöt ja käsitteet. Opiskelija osaa kertoa huollon ja kunnossapidon merkityksen sähköturvallisuuden näkökannalta. Opiskelija tietää huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät ohjeet, suositukset ja määräykset. Hän tietää ja osaa kertoa myös huollon ja kunnossapidon tukiohjelmistojen merkityksen ja niiden toimintaperiaatteet.
Keskeiset sisällöt	1. Käyttöönottotarkastukset 2. Varmennustarkastukset 3. Määräaikaistarkastukset 4. Huolto ja kunnossapito 5. Ohjeet ja suositukset 6. Standardit, määräykset 7. Huollon ja kunnossapidon ohjelmistot
Suoritustavat	Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta ja osallistumista luennoille. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	ST-kortisto, ST-käsikirja 33, RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN TARKASTUKSET ja muu opetuksen yhteydessä jaettava sähköinen materiaali.
Yhteyshenkilö	Savallampi Timo

4 ESA2210 Pienjänniteverkon suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa mallintaa sähkönjakeluverkon ja osaa määrittää verkon virrat, jännitteet ja häviöt. Opiskelija osaa mallintaa ja laskea sekä yksivaiheisen että kolmivaiheisen oikosulkuvirran arvon pienjänniteverkossa tapahtuvassa viassa. Opiskelija osaa suunnitella pienjänniteverkon verkostosuositusten mukaan. Opiskelija osaa käyttää verkkotietojärjestelmää pienjänniteverkon suunnittelussa.
Keskeiset sisällöt	Opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: - Suomen sähkönjakelujärjestelmä, regulaatio ja verkonrakentamisen kustannukset - Sähkönjakelujärjestelmän komponenttien kuvaus, yksivaiheinen sijaiskytkentä - Symmetriset komponentit - Tehonjaon ja oikosulkuvirtojen laskenta - Pienjänniteverkon sulakesuojaus - Maadoitukset - Suunnittelussa käytetyt standardit ja suositukset - Verkkotietojärjestelmä - Dokumentointi - Harjoitukset
Suoritustavat	Opintojakson suorittamiseen kuuluu teoriatunteja, viikkotehtäviä ja harjoituksia sekä yksi koe. Opintojaksoon kuuluviin harjoituksiin sisältyy osallistuminen laboratorio- ja suunnitteluharjoituksiin sekä niiden raportointi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali
Edeltävät opinnot	Opintojakson ”Vaihtosähköpiirit” asioiden osaaminen
Yhteyshenkilö	Rouvali Juhani

4 ESA2200 Sähkön laatu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson päätavoite on oppia määrittämään jakelujännitteen laatu tekemällä mittauksia, joiden tuloksia verrataan standardien asettamiin raja-arvoihin. Opintojakson matematiikan osion hyväksytysti suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa matematiikan sarjaoppia, erityisesti Fourier-sarjaa, harmonisten yliaaltojen ja niihin liittyvien tunnuslukujen määrittämiseen. Opintojakson sähköteknisen osion suoritettuaan opiskelija osaa - kuvailla oikeita termejä käyttäen, mitä sähkön laatu ja sähkömagneettinen yhteensopivuus tarkoittavat - kertoa jakelujännitteen laadun keskeiset kriteerit ja niiden raja-arvot - mitoittaa perusaaltotaajuisen loistehon kompensoinnin ja soveltaa sähköisen resonanssin laskusäääntöjä mitoitusriskien tunnistamiseen - tehdä sähkönlaatumittauksen ja analysoida mittaustuloksia raportin muodossa.
Keskeiset sisällöt	- Sarjaoppi, esimerkkinä Fourier-sarjojen käyttö yliaaltovirtojen ja jännitteiden mallinnukseen. - Sähkön laadun ja sen mittauksen keskeiset määritelmät ja standardit: - SFS-EN 50160, jakelujännitteen laatumääritelmät, - IEC 61000-4-sarja sekä - IEC 62586, mittaus ja mittalaitteet. - Resonanssi-ilmiö sähköverkossa ja sen merkitys sähkön laadulle sekä loistehon kompensoinnissa ja yliaaltojen suodatuksessa. Kompensoinnin ja suodatuksen yhteydessä tutustutaan myös aktiivisuodattimien toimintaperiaatteeseen ja rakenteeseen. - Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC ja siihen liittyvät vaatimukset ja standardit, kuten EMC-direktiivi
Suoritustavat	Osallistuminen tietoiskuihin, harjoituksiin ja kaikkiin sähkönlaatumittauksiin. Itsenäinen opiskelu: aineistoihin perehtyminen, harjoitustehtävien tekeminen ja laboratoriotöiden raportointi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettavan ja jaettavan materiaalin lisäksi kirja: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ja Orrberg, Matti, päätoimittaja 2018. Yliaallot ja kompensointi. 2. uudistettu painos. Espoo : Sähköinfo Oy Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot	Tasa- ja vaihtosähköpiirien, sähkömittaustekniikan, sähkökoneiden, tehoelektroniikan ja sähkönjakeluverkkojen opintojaksojen sisältöjä vastaava osaaminen.
Muuta huomioitavaa	Opintojaksoon sisältyy yhden opintopisteen laajuinen matemaattisen sarjaopin osuus. Mittaukset ja tentit edellyttävät läsnäoloa kampuksella. Mittaukset ovat ryhmätöitä.
Yhteyshenkilö	Ijäs Jari

4 ESA2220 Suurjännitetekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää sähkönjakeluverkon ja siirtoverkon ylijännitteiden syntymekanismit - ilmastolliset, kytkentöjen aiheuttamat ja verkkotaajuiset ylijännitteet. Opiskelija osaa suunnitella verkon komponenttien ja kiinteistöjen ylijännite- ja ukkosuojauksen standardien ja annettujen suositusten mukaan. Opiskelija osaa tehdä standardien mukaisen jännitekoestuksen keskijänniteverkon laitteelle. Opintojaksoon kuuluu sähkönjakelutekniikan soveltavia ja kertaavia laboratoriotöitä.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: - Eristysrakenteen jännitelujuus, sähkökenttä - Eristysrakenteen vanheneminen - Ylijännitteiden syntymekanismit - Ylijännite- ja ukkossuojaus - Eristyskoordinaatio - Koestukset ja testaukset - Sähkövoimatekniikan laboratoriotyöt Laboratoriotyyppisten töiden osuus on noin puolet opintojakson laajuudesta.
Suoritustavat	Opintojakson suorittamiseen kuuluu teoriatunteja, viikkotehtäviä ja harjoituksia sekä yksi koe. Opintojaksoon kuuluviin laboratorioharjoituksiin sisältyy ennakkovalmistautuminen, pakollinen osallistuminen harjoituksiin ja raportointi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Opintojaksojen ”Vaihtosähköpiirit” ja ”Pienjänniteverkon suunnittelu” asioiden osaaminen
Yhteyshenkilö	Rouvali Juhani

4 ESA2160 Sähköinen talotekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tietomallipohjaisen suunnittelun ja 3D-mallintamisen perusteet sähkösuunnittelussa. Opiskelija osaa lisäksi keskeisimpien sähköisen talotekniikan järjestelmien rakenteet ja periaatteet. Hän osaa myös sähkölämmitykseen liittyvän mitoituksen ja osaa tehdä sähkölämmityssuunnitelmia. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valaistustekniikan peruskäsitteet ja osaa suunnitella ja mitoittaa tilan valaistuksen käyttäen valaistussuunnitteluohjelmaa. Opiskelija osaa myös käyttää aihepiiriin liittyviä standardeja sekä ohjeita tietomallipohjaisessa suunnittelussa.
Keskeiset sisällöt	Sähköistä talotekniikkaa opiskellaan seuraavien osakokonaisuuksien kautta: - Tietomalli ja 3D-mallintamisen perusteet - Yleiskaapelointijärjestelmät - Palo- ja murtoilmaisujärjestelmät - Vara- ja turvavalaistus - Sähkölämmityssuunnittelu - Valaistuksen mitoitus ja suunnittelu - Yhteisantennijärjestelmän mitoitus ja suunnittelu
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan välikokeilla tai tentillä ja hyväksytyillä harjoitustöillä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tarvittava materiaali ja kirjallisuus jaetaan opintojakson oppimisympäristössä
Edeltävät opinnot	Kiinteistön sähkösuunnittelun perusteet
Yhteyshenkilö	Tiilikainen Sami

4 ESA2310 Rakennusautomaation perusteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kiinteistöautomaatioon kytkeytyvien prosessien periaatteet ja rakennusautomaation toiminnan perusteet sekä hajautetun automaation rakenteen ja laitteet. Hän osaa yleisimpien rakennusautomaatiojärjestelmien tiedonsiirron käsitteet ja ominaisuudet. Opiskelija osaa kiinteistöautomaation suunnittelu-ja toteutusprojektin vaiheet, teknisen dokumentoinnin ja toteutusurakoinnin asiakirjat.
Keskeiset sisällöt	- Kiinteistön LVIS-prosessit - Automaatiojärjestelmien ominaisuudet - Keskitetyt järjestelmät - Hajautetut järjestelmät ja tiedonsiirto - Integraatio - Valvomoratkaisut - Suunnittelu ja dokumentointi - RA-urakka projektina
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan teoriaopintojen pohjalta tehtävillä tehtävillä ja harjoituksilla
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	ST-käsikirja 17 Rakennusautomaatiojärjestelmät Oppimisympäristössä jaettava sähköinen materiaali
Yhteyshenkilö	Tiilikainen Sami

4 ESA2320 Kiinteistön sähkösuunnittelu ja urakointi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa Suomessa käytössä olevan suunnittelukäytännön ja osaa käyttää ajantasaisia suunnittelumenetelmiä ja ohjelmia laajan rakennuksen suunnittelussa. Opiskelija osaa urakointijärjestelmän ja urakointiluokat. Hän osaa urakkalaskennan periaatteet ja osaa laskea esimerkkikohteen urakkahinnan suunnitteluasiakirjojen pohjalta.
Keskeiset sisällöt	1. Sähkösuunnittelu: - Kiinteistön sähkösuunnittelun vaiheet - Sähkösuunnitelma-asiakirjojen rakenne ja sisältö - Sähkösuunnitelman toteutus esimerkkikohteeseen 2. Urakointi: - Sähköurakointijärjestelmä Suomessa - Urakkalaskennan periaatteet - Tarvikkeiden hinnoittelu - Työn hinnoittelu - Muut kulut - Kokonaisurakkahinta
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan hyväksytyllä kiinteistön sähkösuunnitteluharjoitustyöllä, sähköurakointiosuuteen liittyvällä hyväksytyllä urakkalaskentaharjoituksella.
Arviointiasteikko	0 - 5
Edeltävät opinnot	Kiinteistön sähkösuunnittelun perusteet Sähköinen talotekniikka
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Niilo

4 ESA2380 Keskijänniteverkon suunnittelu ja automaatio

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa mallintaa sähkönjakeluverkon ja sen komponentit sähköteknistä suunnittelua varten. Opiskelija osaa mitoittaa keskijänniteverkon komponentteja standardien ja suositusten mukaan sekä tuntee mitoituksen taloudelliset periaatteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa sähkönjakeluverkon sähköteknistä mallintamista sekä vikatilanteissa että normaalissa käyttötilanteessa. Opiskelija tuntee sähköaseman toimintaperiaatteet ja sähköaseman laitteet ja sen perusteella osaa suunnitella keskijänniteverkon relesuojauksen asettelut. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyttää verkkotietojärjestelmää suunnittelun apuna. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tietotekniikan soveltamisen perusteet verkoston suunnittelussa ja käytönvalvonnassa (SCADA). Opiskelija osaa analysoida tehonsiirtoa, verkon suojausta ja käyttövarmuutta sekä sähkön laatuun vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tuntee myös sähkönjakeluverkon automaation perusteet ja osaa arvioida automaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.
Keskeiset sisällöt	Keskijänniteverkon suunnittelun ja automaation opintojakso sisältää seuraavat osakokonaisuudet: - Jakelu- ja siirtoverkkojen ominaisuudet, mallintaminen ja suunnittelutarve - Suunnittelua ohjaavat standardit ja verkostosuositukset - Verkkotietojärjestelmät ja sähköiset palvelut - Keskijänniteverkon suunnittelu ja dokumentointi - Tehonjaon ja vikavirtojen laskenta, verkon mitoitus - Sähkönjakelun automaatio, relesuojaus, SCADA - Suunnitteluharjoituksia ja demonstraatioita
Suoritustavat	Opintojakson suorittamiseen kuuluu teoriatunteja, viikkotehtäviä ja harjoituksia sekä yksi koe. Opintojaksoon kuuluviin harjoituksiin sisältyy ennakkovalmistautuminen, pakollinen osallistuminen harjoituksiin ja raportointi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali
Edeltävät opinnot	Opintojakson ”Pienjänniteverkon suunnittelu” asioiden osaaminen
Yhteyshenkilö	Rouvali Juhani

4 ESA2330 Sähköverkon rakentaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kertoa, miten sähkönjakeluverkon suunnittelu, maastosuunnittelu ja verkon rakentaminen toteutetaan Suomessa, ja mitä tietojärjestelmiä sähköverkkoyhtiöissä on käytössä. Opiskelija osaa myös selittää, miten sähköverkon rakentaminen projektoidaan, mitä toimijoita tähän työhön osallistuu ja miten projektit toteutetaan.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: 1. Sähköverkon suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon organisaatiot Suomessa 2. Verkostosuunnittelu 3. Maastosuunnittelu 4. Projektin hallinta 5. Aliurakointi 6. Tietojärjestelmät 7. Esimerkkikohteiden kuvaukset 8. Asiantuntijaluennot
Suoritustavat	Opintojakson suoritus edellyttää opettajan määrittelemää aktiivisuutta ja osallistumista luennoille. Opintojakson kokonaisarviointi muodostuu osakokeista tai tentistä sekä opettajan määrittelemistä tehtävistä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali
Muuta huomioitavaa	Opintojaksolla on 80 % läsnäolovelvollisuus ja pakollinen osallistuminen Toivalan harjoituskentällä tehtäviin harjoitustehtäviin (4 h). Tämä katsotaan laboratoriotyöksi.
Yhteyshenkilö	Savallampi Timo

4 ESA2300 Sähkön tuotanto, sähkömarkkinat ja Smart Grid

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sähkön- ja lämmöntuotantomenetelmät, niiden fysikaaliset periaatteet sekä yksikkökustannukset ja ympäristövaikutukset. Näiden perusteella opiskelija osaa arvioida sähköntuotannon energiataloudelliset edellytykset sekä sähköntuotannon hinnanmuodostumisen. Sähköntuotannossa perehdytään sekä perinteisiin että uusiin tuotantomenetelmiin ja uusiutuviin energiamuotoihin. Sähkömarkkinat syntyvät tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamisesta. Opiskelija osaa arvioida hinnanmuodostuksen syntymekanismin ja vaikutukset hinnoitteluun. Smart Grid tarkoittaa älykästä sähköverkkoa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida sähkön pientuotannon, varastoinnin ja kuormituksen ohjauksen mahdollisuudet ja hyödyt sekä kuluttajalle että paikalliselle infrastruktuurille.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson sisältö koostuu seuraavista asiakohdista: - Energia Suomessa, polttoaineet - Sähkön tuotantotekniikat, myös sähkön paikallinen pientuotanto - Sähkön tuotantokustannukset - Voimantuotanto ja ympäristö - Sähkön käyttö, loppukäyttäjän hinnoittelujärjestelmät - Sähkökauppa, verkkoliiketoiminta, energiakauppa - Kilpailuttaminen - Tasekauppa - Smart Grid: pientuotanto, sähkön varastointi, kuormien ohjaus, etäluettava mittari
Suoritustavat	Opintojakson suorittamiseen kuuluu teoriatunteja, viikkotehtäviä ja harjoituksia sekä kokeet. Osa opintojaksosta voidaan suorittaa verkkototeutuksena.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Yhteyshenkilö	Rouvali Juhani

4 ESA2340 Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson päätavoite on laajentaa tehoelektroniikan peruskytkentöjen toiminnan ja komponenttien mitoitusvalinnan osaamista. Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelija osaa - kertoa taajuusmuuttajan pääkomponenttien, eli tasasuuntauksen, suodatuksen ja vaihtosuuntauksen toimintaperiaatteen oikeaa terminologiaa sekä periaate- ja piirikaavioita apuna käyttäen - kuvailla yksinkertaisten hakkuripiirien toimintaperiaatteen ja valita niihin suodatinkomponentit, joilla saavutetaan haluttu tasavirran aaltoisuus - määrittää kytkinkomponenttien lämpenemän ja mitoittaa niille riittävän jäähdytyksen - tutkia piirien toimintaa simulointiohjelmistolla sekä todellisia laitteita mittaamalla ja esittää mittaustulosten analyysin raportin muodossa.
Keskeiset sisällöt	- Tehoelektroniikan keskeisten komponenttien kertaus - Dioditasasuuntaajan toiminta - Tasajännitteen suodatus kuristimen ja kondensaattorin avulla - Hakkurikytkennät teholähteissä ja vaihtosuuntaajissa - Kytkinkomponenttien lämpenemä ja jäähdytyksen valinta - Taajuusmuuttajan tasasuuntaajan ja vaihtosuuntaajan rakenne ja toiminta - Taajuusmuuttajan jarrukatkoja
Suoritustavat	Osallistuminen tietoiskuihin, harjoituksiin ja kaikkiin laboratoriotöihin. Itsenäinen opiskelu: aineistoihin perehtyminen, simulointien sekä harjoitustehtävien tekeminen ja laboratoriotöiden raportointi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. Materiaali on osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot	Tasa- ja vaihtosähköpiirien, sähkömittaustekniikan sekä analogia- ja tehoelektroniikan opintojaksojen sisältöjä vastaava osaaminen.
Muuta huomioitavaa	Laboratoriotyöt, harjoitukset ja tentit edellyttävät läsnäoloa kampuksella. Laboratorityöt ja simulointiharjoitukset ovat ryhmätöitä.
Yhteyshenkilö	Ijäs Jari

4 WUA8020 Kunnossapito ja ylläpidon tietojärjestelmät

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla tuntee nykyaikaisen kunnossapidon toimintatavat valittaessa menetelmiä ja välineitä prosessien parhaan tuotantokyvyn ylläpitämiseksi sekä kunnossapidon tietojärjestelmien keskeiset toimintaperiaatteet
Keskeiset sisällöt	Kunnossapidon määritelmät, taloudellinen merkitys, tunnusluvut, toimintamallit, kunnossapitolajit, kuntoon perustuva kunnossapito, kunnossapitostrategia ja sen valinta. Sähköisten ja mekaanisten järjestelmien kunnonvalvontamenetelmät ja diagnostiikka, turvallisen käyttöiän ennustaminen, jatkuva ammattitaidon parantaminen, kunnossapidossa tarvittavat tietojärjestelmät
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluvat luennot, harjoitustyö ja mahdollinen excursio ja tutustuminen yritysten sekä energiatutkimuskeskuksen kunnossapidon tietojärjestelmiin.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlessa jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	Materiaalitekniikka, valmistus ja hitsaustekniikka sekä sähkötekniikka ja sähkökoneet
Yhteyshenkilö	Salkinoja Heikki

4 WUS8030 Etäohjaus ja väylät

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee etäohjauksen vaatimukset ja eri systeemien toimintaperiaatteet. Opiskelija tietää laitteiden ja tuotantolinjojen etäohjaus, -huolto ja -valvonta tarpeet eri prosesseille. Aurinko- ja tuulivoimaloiden sekä lämpökeskusten prosessien etävalvonta ja ohjaus sekä kameravalvonnan sovellukset tulevat tutuiksi. Hän osaa soveltaa langattomia paikallisverkkoratkaisuja sekä hajautetun energian tuotannon väyliä.
Keskeiset sisällöt	Älykäs säätö ja valvonta Paikalliset automaatiolaiteet ja diagnostiikka Wlan- ja GSM mobiili datayhteydet Palomuurit ja internetverkkojen käyttö IoT – sovellukset ja pilvipalvelut Palvelimet ja sensorit sekä kotiverkot Profibus ja profinet teollisuusväylät Modbus IDA, CANopen ja Interbus Hart protokolla, LON ja CAN
Suoritustavat	Perusteiden lähiopetus ja syventävät ryhmäharjoitukset Laboratoriotehtävät ohjatusti ja omaehtoisesti eOppiminen ja verkko - opetus
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Valmiit luentomateriaalit Moodlessa Alan kirjallisuutta
Edeltävät opinnot	Prosessi-, instrumentointi - ja automaatiotekniikka
Muuta huomioitavaa	Opintojakso voidaan toteuttaa myös englanniksi.
Yhteyshenkilö	Heikura Harri

4 WUS8110 IoT ja Big Data

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tietää ja tuntee IoT – esineiden internetin laajat mahdollisuudet teollisuudessa. Miten erilaiset laitteet kytketään langattomiin verkkoihin ja mitä tietoja kannattaa mitata ja miten niitä ohjataan automaation avulla. Hän ymmärtää IoT hyödyt ja osaa valita sopivat komponentit sovellusten toteuttamiseksi aina erilaisia verkko- ja pilvipalveluja hyödyntäen. Kertyneet suuret tietomäärät muodostavat uudet mahdollisuuden teollisuudelle yhdistää laajaa kokemusta ja löytää parhaat ratkaisut tuotteiden ja tuotannon optimoinnissa älykkäitä järjestelmiä käyttäen. Energiatekniikassa IoT mahdollistaa yksikkökohtaiset ja tehokkaat palvelut seuraten prosesseja reaaliajassa.
Keskeiset sisällöt	IoT mitta- ja toimilaitteiden instrumentointi erilaisiin teollisuuskohteisiin Tiedon keruu ja kytkentä sekä analysointi pilvipalveluihin Suurten tietomäärien tiedon louhintamenetelmät Älysovellukset automaatiossa Teollisuus prosessien laitteiden ennustava kunnonvalvonta Tuotantolinjojen käynninvalvonta ja vikadiagnostiikka
Suoritustavat	Perusteiden lähiopetus ja syventävät ryhmäharjoitukset Laboratoriotehtävät ohjatusti ja omaehtoisesti eOppiminen ja verkko - opetus
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Valmiit luentomateriaalit Moodlessa Alan kirjallisuutta
Yhteyshenkilö	Heikura Harri

4 ESA2350 Automaatiojärjestelmät

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija perehtyy hajautettuun digitaaliseen automaatiojärjestelmään ja sillä tapahtuvaan prosessien säätöön ja ohjaukseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa automaatiojärjestelmien periaatteet, rakenteen ja sovellusympäristöt sekä automaatiossa sovellettavia komponentteja ja väyläratkaisuja. Opiskelija osaa valvomo-ohjelmistojen toiminnat sekä sen, miten käyttäjän operoinnit tapahtuvat ja vaikuttavat valvomosta prosesseihin.
Keskeiset sisällöt	- Automaatiojärjestelmän toiminnot Prosessiohjauksen periaatteet Tiedonkeruu, -analyysi, ohjaus ja säätö Tuotannon- ja toiminnanohjaus sekä tapahtumien seuranta ja raportointi Internet of Things: tiedonkeruun ja -louhinan tulevaisuus sekä älykkäät päätelaitteet Teollisuus 4.0 ja pilvipalvelujen mahdollistamat sovellukset - Hajautetun automaatiojärjestelmän rakenne ja ohjelmointi, DCS Prosessi- ja valvomo- sekä tiedonkeruuasemat Rajapinnat: I/O-liitynnät, järjestelmä- ja kenttäväylät Konfigurointi- ja ohjelmistotyökalut - Kenttälaitteiden hallinta ja liittäminen järjestelmään Toimi- ja mittalaitteet Prosessi- ja instrumentointikaaviot, PI kaaviot Langaton tiedonsiirto - Käyttöliittymät Periaatteet ja toteutusvaihtoehdot Valvomo-ohjelmistot Järjestelmän operointikaavion suunnittelu
Suoritustavat	Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen harjoitustehtävillä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot	Sähköalan ohjelmointi, digitaalisen säädön perusteet, ohjelmoitavat logiikat
Yhteyshenkilö	Lepistö Pasi

4 ESA2370 Automaation suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa automaation suunnittelun periaatteet: toimintoihin pohjautuvan määrittelyn, moduloinnin, suunnittelun, toteutuksen, testauksen ja ylläpidon. Opiskelija osaa suunnitella tarvittavan automaatiokokonaisuuden prosesseille ja koneille. Hän ymmärtää toteutukselle asetettavat vaatimukset ja osaa myös määrittää sopivimman automaatioasteen toimintojen ja tarpeiden kannalta. Perustuen alan suunnitteluvaatimusten tuntemiseen opiskelija osaa laatia tarvittavat dokumentit ja PI-kaaviot. Hän osaa käyttää instrumentoinnin symboleja ja tuntee erilaisia tunnusmenetelmiä. Sopivan laajuisen ja ominaisuuksiltaan toimivan automaatiojärjestelmän valinta on peruslähtökohtana suunnitellulle automatisoitavalle systeemille. Tämä edellyttää yleisimmin tunnettuihin laitekokonaisuuksiin tutustumista. Tärkeää on myös osata kenttälaitteiden valinta ja tietää mittaus- ja ohjaussignaalien käyttäytyminen ja liittäminen järjestelmiin. Opiskelija osaa IEC61131 mukaiset ohjelmointitavat ja tietää, miten automaatiojärjestelmän konfigurointi toteutetaan. Hän osaa määrittää sovellussuunnittelussa I/0-toiminnot ja toteuttaa toimintojen kytkemisen, parametroinnin ja käytön ohjelmassa sekä erilaisissa HMI- ja valvomoratkaisuissa. Hän hallitsee logiikkaohjelmoinnin, valvomoratkaisut, väyläratkaisut ja osaa soveltaa erilaisia säätöratkaisuja sekä osaa käyttää automaation suunnitteluun suunnitteluohjelmistoa.
Keskeiset sisällöt	Automaatiojärjestelmän suunnittelu ja toteutus - Toimintojen kuvaus, määrittelyt, suunnittelu, rajapinnat, käyttöliittymät - Hajautus, modulaarisuus, mallipiirit, parametrointi - Komponenttien valinta ja kytkennät - IEC61131 mukaiset ohjelmointitavat, valvomo-ohjelmat - Testauksen suunnittelu ja toteutus - Suunnitteluohjelman käyttö Instrumentointi - Hajautettu vs. keskitetty automaatiojärjestelmä - Rajapinnat: I/O ja väyläratkaisut sekä signaalien liittäminen I/O-korteille Valvomo - Periaatteet, toteutusvaihtoehdot - Valvomo-ohjelmisto käyttöliittymänä - Järjestelmän operointi valvomo-ohjelmistolla Dokumentointi ja versiohallinta - Automaatioratkaisun dokumentointi Käytännön harjoitukset ja mittaukset - Automaatiosovelluksen suunnittelu - Järjestelmän konfigurointi ja asennus - Logiikka ja HMI- valvomokäyttöliittymän toteutus - Käyttöönottomittaus ja toiminnan testaus - Suunnitteluohjelman käyttö
Suoritustavat	Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin perusteella ja käytännön osaaminen laboratorioharjoituksilla sekä etätehtävillä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. Materiaali voi olla osittain englanninkielistä.
Edeltävät opinnot	Sähköalan ohjelmointi, digitaalisen säädön perusteet, ohjelmoitavat logiikat
Yhteyshenkilö	Lepistö Pasi

4 ESV2360 Sähkökäyttöjen ohjaus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson päätavoite on oppia sähkökäyttöjen ohjausjärjestelmän perusrakenne ja oppia käyttämään taajuusmuuttajakäyttöjä osana automaatiojärjestelmää. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - erottaa toisistaan taajuusmuuttajan moottorinohjauksen ja sovellusohjelmiston toiminnot - valita suoritusvaatimuksiin sopivimman sovellusvaihtoehdon ja optimoida käytön toimintaa säätöparametrien avulla - suunnitella yksinkertaisen tiedonsiirtorajapinnan taajuusmuuttajan ja automaatiojärjestelmän väliseen tiedonsiirtoon
Keskeiset sisällöt	Taajuusmuuttakäytön ohjausjärjestelmän rakenne - moottorinohjauksen pääperiaatteet eli skalaariohjaus, vektorisäätö ja suora momenttisäätö - sovellusohjelmat ja niiden ohjausparametrit Automaatiojärjestelmä sähkökäytön ohjauksessa - hajautetut automaatiojärjestelmät - kenttäväylät sekä I/O-rajapintojen konfigurointi
Suoritustavat	Osallistuminen tietoiskuihin, harjoituksiin ja käytännönläheiseen projektiin. Itsenäinen opiskelu: aineistoihin perehtyminen, harjoitustehtävien tekeminen sekä projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali. Materiaali on pääosin englanninkielistä.
Edeltävät opinnot	PLC-ohjelmoinnin perustaidot sekä sähkökoneiden, sähkökäyttöjen ja digitaalisen säädön opintojaksojen sisältöjä vastaava osaaminen.
Muuta huomioitavaa	Projektityö, harjoitukset ja tentit edellyttävät läsnäoloa kampuksella. Projektityö ja harjoitukset tehdään pääosin ryhmätöinä.
Yhteyshenkilö	Ijäs Jari

4 ESV2800 KNX-automaatiojärjestelmä

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa KNX-järjestelmän rakenteen, järjestelmän rakentamisen vaiheet ja sen ohjelmoinnin perusteet. Hän osaa KNX-järjestelmän käyttömahdollisuudet ja sen hyödyntämisen edut. Opiskelija osaa suunnitella, mitoittaa, ohjelmoida ja käyttöönottaa kiinteistöön sopivan KNX-pohjaisen järjestelmän
Keskeiset sisällöt	Opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: - KNX-järjestelmän osat - Käyttösovellukset - KNX-järjestelmän toimintaperiaate - KNX-järjestelmän rakenne - KNX-projektisuunnittelu - Asentaminen - Ohjelmointi ja käyttöönotto - Liitännät / Integraatio
Suoritustavat	Opintojakso suoritetaan oppituntien pohjalta suoritettavalla kokeella ja hyväksytysti suoritettavilla harjoitus- ja laboratoriotöillä
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä oppimisympäristössä jaettava sähköinen materiaali
Edeltävät opinnot	Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Yhteyshenkilö	Tiilikainen Sami

4 ESV2740 Sähkön siirtojärjestelmät

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määrittää kantaverkon rakenteen ja kantaverkkoyhtiön tehtävät. Opiskelija osaa mallintaa kantaverkon ja määrittää tehon siirron, vikavirtojen laskennan sekä suojauksen silmukoidussa siirtoverkossa. Opiskelija osaa käyttää kantaverkon, alueverkon ja teollisuusverkon laskentaan soveltuvaa suunnitteluohjelmaa annettujen tehtävien ratkaisemisessa.
Keskeiset sisällöt	Opetus toteutetaan seuraavan sisällön mukaisesti: - Kantaverkon rakenne, komponentit ja niiden kuvaus - Suhteellinen laskutapa ja silmukoidun verkon laskenta - Tehonjako, oikosulkuvirrat ja suojaus - Voimajärjestelmän hallinta ja käyttö - Sähköasemavierailu - Suunnitteluohjelman käyttöharjoitukset
Suoritustavat	Opintojakson suorittamiseen kuuluu teoriatunteja, viikkotehtäviä ja suunnitteluharjoituksia sekä yksi koe. Osa opintojaksosta voidaan suorittaa verkkototeutuksena. Osana toteutusta on tutustuminen kantaverkon sähköasemaan.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali
Edeltävät opinnot	Opintojakson ”Vaihtosähköpiirit” asioiden osaaminen
Yhteyshenkilö	Rouvali Juhani

4 ESV2900 Sähköturvallisuustutkinnon valmennus

Laajuus	2 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija saavuttaa edellytykset menestyä valtakunnallisessa sähköturvallisuustutkinto 1:ssä. Opiskelija tuntee sähköturvallisuuteen ja -asennuksiin liittyvät lait sekä asetukset. Opiskelija osaa etsiä tutkintovaatimuksiin kuuluvista julkaisuista tietoa tehokkaasti.
Keskeiset sisällöt	- Lait ja asetukset - Sähkötöihin liittyvät hallinnolliset määräykset ja sähkötyöturvallisuus - Muut sähköturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet - Sähköasennukset ja perusvaatimukset
Suoritustavat	- opintojaksolle osallistuminen, aktiivinen osallistuminen: harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, - itsenäinen opiskelu: verkkomateriaalin käyttö ja aineistoihin perehtyminen, verkkotehtävien suorittaminen annettujen kriteerien pohjalta - opintojakson tentin hyväksytty suoritus
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Sähköturvallisuustutkinnon tutkintovaatmuksiin sisältyvät julkaisut Muu tunneilla jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Niilo

4 LLX1600 Myynnin verkkokurssi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa arvioida omaa myyntiosaamistaan ja –taitojaan. Opiskelija osaa soveltaa myyntipsykologiaa ja ymmärtää ongelmaratkaisumyynnin mahdollisuudet henkilökohtaisessa myyntityössä.
Keskeiset sisällöt	- Myyntiprosessin ja myyntitaitojen kehittäminen - Myyntipsykologia ja henkilökohtainen myyntityö, ongelmanratkaisumyynti ja monikanavainen myynti
Suoritustavat	Verkko-opinnot, tehtävät, verkkotentti.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Mobiili/ verkkokurssimateriaali.
Edeltävät opinnot	Perusopinnot
Muuta huomioitavaa	Suoritusajankohta on joustava. Myynnin verkkokurssi -opintojaksoa ei voi valita, jos Myynnin ja markkinoinnin kehittäjä on valinnut vaihtoehtoisista ammattiopinnoista opintojakson Asiakaspalvelu ja myynti (10 op), johon verkkokurssin suorittaminen sisältyy.
Yhteyshenkilö	Willman Salla

4 ECH4100 Harjoittelu 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Keskeiset sisällöt	- Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä.
Suoritustavat	Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx
Edeltävät opinnot	Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu
Muuta huomioitavaa	Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä.
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4210 Harjoittelu 2a

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4220 Harjoittelu 2b

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4310 Harjoittelu 3a

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4320 Harjoittelu 3b

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4330 Harjoittelu 3c

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 SAVONT1 Opinnäytetyö

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte
Suoritustavat	Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö	Linden Jari

5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen.
Suoritustavat	Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja.
Yhteyshenkilö

5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin.
Keskeiset sisällöt	- opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa
Suoritustavat	Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan.
Keskeiset sisällöt	- opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi
Suoritustavat	Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT40 Kypsyysnäyte

Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt	Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen.
Suoritustavat	Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa	Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö

4 SAVONT2 Opinnäytetyö

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt	SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ECONT80 Kypsyysnäyte
Suoritustavat	Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö	Linden Jari

5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat	Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Yhteyshenkilö

5 ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat	Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Suoritustavat	Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT80 Kypsyysnäyte

Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt	Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen
Suoritustavat	Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa	Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö

Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.

ES22SP Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Pasi Liimatainen

Koulutuksen lähtökohdat

Osaamistavoitteet

Opintojen rakenne

Asiantuntijuuden kehittyminen

Koulutuksen toteutus

Opintojaksotaulukko

Opintojaksokuvaukset

4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Muuta huomioitavaa

Yhteyshenkilö

4 EXX8010 Matematiikka 1

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EXX8040 Tekniikan fysiikka

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 ESP8010 Sähköalan fysiikka

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Edeltävät opinnot

Yhteyshenkilö

4 ESP2020 Sähköalan ohjelmointi

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EXX8020 Matematiikka 2

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Edeltävät opinnot

Yhteyshenkilö

4 EXX8030 Matematiikka 3

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Edeltävät opinnot

Yhteyshenkilö

4 ESP8030 Fysiikan laboratoriotyöt ja kemia

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 ESP8040 Yrittäjyys ja liiketoiminta

Laajuus

Osaamistavoitteet