Tulostinystävällinen opetussuunnitelma

EK22SP Konetekniikan tutkinto-ohjelma

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Pasi Liimatainen

Koulutuksen lähtökohdat

Konetekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on insinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.

Konetekniikan insinöörin varsin laaja tehtäväkenttä muodostuu pääosin suunnittelu- ja tuotekehitystehtävistä, tuotantoon liittyvistä kehitys- ja ohjaustehtävistä sekä tutkimus-, ja opetustehtävistä. Myös projektien johtamiseen sekä markkinointiin, laatuasioihin, huoltoon ja myyntiin liittyvät tehtävät ovat yleisiä. Konetekniikan insinööri toimii yleensä uransa alkutaipaleella tiimitehtävissä ja siirtyy ammattivuosien karttuessa esimiestehtäviin. Nykyään yrityksissä insinöörit toimivat monialaisissa tiimeissä, jotka koostuvat eri alojen ammattilaista ja asiantuntijoista.

Koulutuksen lähtökohta on matemaattis-luonnontieteellinen. Konetekniikan insinööri osaa hyödyntää työssään nykyaikaisia tietokonepohjaisia menetelmiä mukaan lukien 3D-suunnittelujärjestelmät, simulointi ja etäohjelmointi. Tuotekehitysprosessi, tuotteen arkkitehtuuri, tuoterakenne ja modulointi samoin kuin verkostoituneet tuotantojärjestelmät ovat koneinsinöörille tuttuja. Lisäksi koneiden ja laitteiden elinkaariajattelu ja palveluliiketoiminta tulee tutuksi opiskelun aikana. Konetekniikan insinööri tuntee myös tuotannossa ja tuotteessa hyödynnettävän automaation menetelmät ja järjestelmät. Toimiminen kotimaisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä edellyttää konetekniikan insinööriltä kykyä ryhmätyöhön, kirjallista ja suullista esitystaitoa sekä riittävää vieraiden kielien taitoa.

Konetekniikan opinnoissa suuntaudutaan tuotekehitykseen tai tuotantotekniikkaan. Suuntautumisen valinta tapahtuu toisen lukuvuoden aikana ja suuntaavat opinnot alkavat kolmannen lukuvuoden keväällä.

Tuotekehitysinsinööri toimii yrityksessä tuotteen asiakkaan toiveiden täyttäjänä. Toiveet tulee täyttää siten, että asiakas on tyytyväinen ja saa tuotteensa sovitussa aikataulussa, mutta myös niin, että tuote voidaan valmistaa kaupallisesti järkevillä menetelmillä. Tuotekehitysinsinöörien varaan rakentuu valtaosa teollisten yritysten menestyksestä

Tuotantotekniikasta valmistunut konetekniikan insinööri vastaa koneiden ja laitteiden tuotannon johtamisesta. Opinnoissa perehdytään erilaisiin valmistusmenetelmiin, tuotantoprosesseihin, tuotannon simulointiin ja kokonaisvaltaiseen laatuajatteluun. Valtaosa ammattiopinnoista on yhdistetty projektimaiseen työskentelyyn (yritysprojektit).

Osaamistavoitteet

Insinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6 (Kansallinen viitekehys).

Insinöörin osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.

Opintojen rakenne

Insinöörin opinnot ovat 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Asiantuntijuuden kehittyminen

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.

Koneinsinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
• tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
• koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.

Opiskelija
• laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan
• vastaa opintojensa etenemisestä.

Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.
Opiskelijan henkilökohtaisen oppimispolun ja urakehityksen rakentamista tukevat sekä opettajat että vertaisryhmät. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen ammatillisen kasvun ohjaajaopettaja eli opettajatuutori koko koulutuksen ajan. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja seuraavat sen toteutumista opettajatuutorin kanssa.

Opiskelijan ammatillisen kasvun sisällöllistä etenemistä kuvataan opintovuosien tavoitteilla ja lukukausien teemoilla. Opintovuosien tavoitteet auttavat opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia hahmottamaan, millaisten vaiheitten kautta ammatillisen osaamisen ajatellaan rakentuvan.

Opintojen teemat on esitetty taulukossa. Ensimmäinen, toinen ja osin lukuvuosi ovat yhteisiä kaikille konealan opiskelijoille. Tämän jälkeen opiskelija erikoistuu tuotekehitykseen tai tuotantotekniikkaan.

Koulutuksen toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen. Yhteiskehittäminen vahvistaa monialaista toimintaa, kumppanuuksien hyödyntämistä ja työelämäläheisyyttä. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Moninaiset virtuaaliset ja fyysiset ympäristöt Savoniassa ja verkostokumppaneiden tiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kytkevät teorian ja käytännön laajasti ja kiinnostavasti osaksi opiskelijan oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Koulutukselle on tyypillistä monimuotoisuus, monialaisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus.

Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Personoitu koulutus mahdollistaa vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukaiset yksilölliset polut.

Savoniassa hyödynnetään laajasti aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työn opinnollistamista osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä Savonian kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden tarjontaa.

Vuositeemojen ja opintojaksojen sisällöissä sekä toteutustavoissa huomioidaan vastuullisuus, kestävä kehitys ja globaalit inhimillisen turvallisuuden haasteet.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Konetekniikan tutkinto-ohjelman pedagogiset ratkaisut perustuvat projektiopetusmalliin (CDIO), jossa pyritään kehittämään opiskelijan kokonaisvaltaista ajattelua vaiheittain: tehtävänanto ja vaatimusmäärittelyt, suunnittelu, toteutus ja käyttö. Projektiopetus aloitetaan orientoivalla projektilla ensimmäisenä opiskeluvuotena ja projekteja jatketaan läpi opintojen päätyen laajoihin erikoistumisprojekteihin opintojen loppuvaiheessa. Erikoistumisprojektit voidaan toteuttaa myös opinnollistamisen periaatteella ja yleensä ne tehdään yritysten antamista tai oppilaitoksen yritysten kanssa yhdessä toteuttamien TKI-hankkeisiin liittyvistä aiheista. Kaikki projektiopinnot on kytketty opiskeltaviin teoriaopintokokonaisuuksiin. Projektiopetuksen avulla opiskelijalle muodostuu havainnollinen ja kokonaisvaltainen käsitys konetekniikan liiketoiminnan eri vaiheista, ideoinnista ja suunnittelusta aina tuotantoon saakka.

Konetekniikan tutkinto-ohjelma toteuttaa myös mittavaa TKI-hanketoimintaa. Tyypillisesti hankkeissa toteutetaan tutkimus- ja kehitystyötä paikallisten yritysten kanssa ja luotu uusi tieto tuodaan päivittäiseen opetukseen. Opiskelijoiden tekemät erikoistumisprojektit ja opinnäytetyöt muodostavat yhden tutkimuksen ja kehityksen tukijalan. Opinnäytetyöt tehdään valtaosin teknologiateollisuuteen. Konetekniikan laboratoriot, joissa tehdään myös opetusta palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, tarjoavat monipuolisen oppimisympäristön myös opiskelijoille.

Kansainvälistymiseen annetaan perusvalmiuksia kielten opintojaksoissa. Kielten opintoja integroidaan myös ammattiaineisiin. Konetekniikan opetukseen sisältyy kieliopintojen lisäksi vähintään yksi pakollinen viiden opintopisteen laajuinen englanninkielinen opintojakso (TKI-projekti, RDI-project), joka toteutetaan yhdessä Mechanical Engineering -tutkinto-ohjelman kanssa. Opiskelija voi halutessaan sisällyttää opintoihinsa myös laajempia osia (60 op asti) Mechanical Engineering -tutkinto-ohjelmasta. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa osa opinnoista ja/tai harjoittelusta ulkomaisissa yhteistyöammattikorkeakouluissa ilman, että tämä jatkaa opiskeluaikaa.

Windesheim University of Applied Sciences (Hollanti)- ja Shanghai Polytechic University (Kiina)- ammattikorkeakoulujen kanssa voit suorittaa kaksoistutkinnon opiskelemalla kolmannen opiskeluvuoden yhteistyöyliopistossa ulkomailla.

Pakollisia kieliopintoja opetussuunnitelmaan sisältyy seuraavasti:
• Ruotsin kielen ja viestinnän opintoja siinä laajuudessa että opiskelija saavuttaa vähintään ammattikorkeakouluasetuksen 7§:n mukaisen kielitaidon, joka arvioidaan kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaisesti.
• Englannin kielen ja viestinnän opintoja siinä laajuudessa että opiskelija saavuttaa vähintään opiskelun, ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta tarpeellisen kielitaidon (taso B2).
• Suomen kielen ja viestinnän opintoja siinä laajuudessa, että opiskelija saavuttaa vähintään opiskelun, ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen sekä jatko-opintojen kannalta tarpeelliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot.
• Pakollisten kieliopintojen ohella opiskelija voi sisällyttää vapaasti valittavia kieliopintoja henkilökohtaiseen opiskelu-ja urasuunnitelmaansa (HOPS).

Koulutuksen toteutussuunnittelu ja opiskelijapalaute

Konetekniikan koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan toteutussuunnitelma. Toteutussuunnitelmassa huomioidaan lukuvuositeemaan/ alateemaan linkittyvät osaamistavoitteet.

Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta. Palaute on mahdollista antaa omalla nimellä tai anonyymisti. Opettaja voi tämän lisäksi tarpeen tullen kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta soveltuvalla menetelmällä. Kuvaus opintojaksopalautteen keräämisestä ja käsittelystä sisällytetään opintojakson toteutussuunnitelmaan.

Opintojaksotaulukko

Koodi	Nimi	1 S	1 K	1 KS	2 S	2 K	2 KS	3 S	3 K	3 KS	4 S	4 K

Perusopinnot
4 EXX8000	Tekniikan opiskelijan työvälineet	5
4 EXX8010	Matematiikka 1	5
4 EKP2000	Valmistustekniikka 1	5
4 EKP8010	Tekninen piirtäminen	5
4 EKP2020	3D-mallinnus	5
4 EKP2060	Materiaalitekniikka 1	5
4 EKP2050	Orientaatioprojekti		5
4 EXX8040	Tekniikan fysiikka		5
4 EXX8020	Matematiikka 2		5
4 EKP8040	Valmistustekniikka 2		5
4 EKP2030	Tuotantoyrityksen ympäristönhallinta		5
4 EXX8060	Teknisk svenska		5
4 ECH4100	Harjoittelu 1			5

Ammattiopinnot
4 EXX8030	Matematiikka 3				5
4 EKA8040	Sähkötekniikka				5
4 EKA2070	Koneautomaatiojärjestelmät				5
4 EKA2020	Mekaniikka				5
4 EXX8050	Engineering English				5
4 EKA2080	TKI-projekti					5
4 EKA8000	Konetekniikan fysiikka					5
4 EKA2060	Lujuusopin perusteet					5
4 EKA2310	Tuotantotekniikka					5
4 EKA2050	Materiaalitekniikka 2					5
4 ECH4210	Harjoittelu 2a						5
4 ECH4220	Harjoittelu 2b						5
Osaamisen syventävät opinnot
	Konealan yhteiset syventävät opinnot
4 EKS2000	Laatu ja tuottavuus							5
4 EKS2030	Johtaminen ja organisaation toiminta							5
4 EKA8010	Yrittäjyys ja liiketoiminta							5
4 EKS2010	Valmistettavuus							5
4 EKS2020	Koneenosien suunnittelu							5
	Tuotantotekniikan syventävät opinnot
4 EKS2100	Tuotannon kehittäminen								5
4 EKS2120	Toimitusketjun hallinta								5
4 EKS2040	CAD/CAM-valmistus								5
4 EKS2110	Teollisuuden palveluliiketoiminta								5
	Tuotekehityksen syventävät opinnot
4 EKS2140	Koneensuunnittelu								5
4 EKS2150	FEM ja simulointi								5
4 EKS2130	Kestoikälaskenta								5
4 EKS2370	Teräsrakenteet								5
4 ECH4310	Harjoittelu 3a									5
4 ECH4320	Harjoittelu 3b									5
4 ECH4330	Harjoittelu 3c									5
Osaamisen soveltavat opinnot
	Konealan yhteiset soveltavat opinnot
4 EKS2200	Erikoistumisprojekti 1										5
4 EKS2210	Erikoistumisprojekti 2											5
	Tuotantotekniikan soveltavat opinnot
4 EKS2320	Tuotannon johtaminen										5
4 EKS2330	Tuotantojärjestelmät										5
4 EKS2380	Tuotantoautomaatio										5
	Tuotekehityksen soveltavat opinnot
4 EKS2340	Tuotekehitys										5
4 EKS2250	Laitesuunnittelu										5
4 EKS2360	Koneautomaatiojärjestelmän suunnittelu										5

Valinnaiset opinnot
Valinnaiset opinnot
4 EKV1100	Machine Simulation Basics								5
4 LLX1600	Myynnin verkkokurssi	5 (NonStop)

Opinnäytetyö
Opinnäytetyö
4 SAVONT1	Opinnäytetyö											15
5 ECONT10	Opinnäytetyön suunnittelu										5
5 ECONT20	Opinnäytetyön toteutus										5
5 ECONT30	Opinnäytetyön viimeistely											5
5 ECONT40	Kypsyysnäyte
4 SAVONT2	Opinnäytetyö											15
5 ECONT50	Opinnäytetyö, projekti 1										5
5 ECONT60	Opinnäytetyö, projekti 2										5
5 ECONT70	Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen											5
5 ECONT80	Kypsyysnäyte

Opintojaksokuvaukset

4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa niitä perustaitoja ja työvälineitä (IT-taidot, viestintä, englanti), joita amk-opinnoissa tarvitaan. Opiskelija osaa suunnitella opintonsa sekä käyttää opiskelijalle tarjottavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Opiskelija osaa arvioida voimavarojaan ja hakea tarvittaessa tukea edetäkseen opinnoissa. Opiskelija osaa kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan. Opiskelija osaa hahmottaa ammattialansa tarjoamia vaihtoehtoja ja työmahdollisuuksia, ja osaa aloittaa laatimaan työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja (osaamisportfolio/ PLE).
Keskeiset sisällöt	Opiskelu Savoniassa, opiskelutaidot ja opintojen sujuva eteneminen. Opintojen aikana ja työelämässä tarvittavat kirjallisen ja suullisen viestinnän taidot erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä viestiessä. Työnhakuasiakirjat ja osaamista kuvaavat aineistot (viestintä). Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien IT-sovellusten tehokas käyttö (DigiAvain, IT-taidot ja digikyvykkyys). Lähtötasokokeet. Kielten opiskelu Savoniassa. Kielten opiskelutekniikat.
Suoritustavat	Suoritustapa 1: Aktiivinen osallistuminen aloituspäiviin ja opintojakson opetukseen, tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin (SavoniaStart). HOPS-keskustelu. Lähitunnit ja verkkotyöskentely harjoituksineen, palautettavat tehtävät ja itsenäinen työskentely annettujen ohjeiden ja aikataulujen mukaan. Suoritustapa 2: verkkotyöskentely, sovittava erikseen opettajatuutorin kanssa. (aikaisintaan syksyllä 2019)
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Reppu-sivujen ja Wilman aineistot, Moodlessa jaettavat materiaalit, muu opettajan jakama aineisto
Muuta huomioitavaa	Opiskelijan työmäärä jakautuu seuraavasti: Orientaatio tekniikan opintoihin 1 op IT-taidot ja digikyvykkyys 2 op Viestintä 2 op
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu, Kähkönen Olli-Pekka, Lahti Sami

4 EXX8010 Matematiikka 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.
Keskeiset sisällöt	- lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EKP2000 Valmistustekniikka 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tunnistaa ja osaa valita oikean valmistustekniikan teolliseen valmistuksen tarpeet huomioiden. Opiskelija tunnistaa yleisimmät valmistustekniikoihin liittyvät standardit ja tekniset merkinnät, sekä osaa soveltaa niitä työkuvien tasolla. Opiskelija osaa käyttää ja tulkita konepajan yleisimpiä käsimittavälineitä ja suorittaa tarkastusmittaukset valmistamilleen työkappaleille. Opiskelija osaa työskennellä työturvallisesti, sekä tunnistaa työtilasta mahdolliset työturvallisuuspoikkeamat. Opiskelija osaa laatia valmistussuunnitelmia ja niihin liittyviä dokumentaatioita. Opiskelija osaa soveltaa tehtyjä suunnitelmia valmistustekniikan laboratoriotöissä ja laatia teknisen raportoinnin tehdyistä harjoitustöistä. Opiskelija osallistuu pienryhmätyöskentelyyn ja osaa arvioida osallistumistaan ja toimintaansa ryhmänsä osana.
Keskeiset sisällöt	- Valaminen - Muovaavat menetelmät - Ainetta lisäävä valmistus - Lastuava työstö - Konepajamittaus - Työturvallisuus - Valmistustekniikan työsaliharjoitukset
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen lähi- ja/tai verkkoluennoille, sekä työsaliharjoitteisiin konetekniikan laboratorioissa. Itsenäinen opiskelu: verkkoluentojen käyttö ja aineistoihin perehtyminen, harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen annettujen kriteerien pohjalta aikataulussaan.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppimisalustalla jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	Ei vaadittavia.
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami

4 EKP8010 Tekninen piirtäminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee teknisten piirtämisen perusteet, koneenpiirustuksessa käytettävät projisoinnit, merkinnät ja symbolit, osa- ja kokoonpanopiirustukset, osaluettelot, toleranssimerkinnät, koneen osien ja kokoonpanojen mallinnus- ja piirtämisprosessit. Opiskelijalle tulee myös käsitys erilaisista koneenrakennusalan dokumenteista: osien valmistuspiirustukset, kokoonpanopiirustukset, PI-kaaviot, putkistopiirustukset ja layout piirustukset. Parametrisen, kolmiulotteisen suunnittelutyökalun perusteet, kokoonpano- ja osapiirustusten tuottaminen. Taso- ja avaruusgeometrian perusteet.
Keskeiset sisällöt	Tekninen piirtäminen Mittakaavat, projektiot, leikkaukset, viivaleveydet, tekstit, mitoitustavat, toleranssit, sovitteet, pinta- ja hitsausmerkinnät, kaaviot, osaluettelot Osa- ja kokoonpanopiirustusten laatiminen sekä kokoonpanon yhteys tuotteen tuoterakenteeseen. Valmistuksen huomioiminen piirustuksen laadinnassa (hitsaus- ja koneistuskokoonpanot) Koneenpiirustusten laatiminen CAD ohjelmalla Teknisen piirtämisen standardit Teknillinen geometria Taso- ja avaruusgeometrian perusteet
Suoritustavat	Opintojakson suorituksen edellytyksenä on teemaharjoitusten sekä harjoitustyön tekeminen hyväksytysti. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Harjoitustyöt arvioidaan myös vertaisarviointina.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Pere Aimo, Koneenpiirustus 1&2, 11.painos Hietikko E.: SolidWorks 2016 Tietokoneavusteinen suunnittelu. Tuomenlehto et. al, Insinöörin matematiikka, 2014, Edita Moodlen kautta jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami

4 EKP2020 3D-mallinnus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojaksolla perehdytään 3D-mallinnuksen periaatteisiin ja käytetään SolidWorks-ohjelmistoa osien ja yksinkertaisten rakenteiden mallintamiseen ja suunnitteluun. Opiskelija osaa muokata ohjelmiston asetuksia ja ymmärtää kuinka ne 3D-suunnitteluohjelmissa määräytyvät. Opiskelija osaa käyttää virtuaalikoneympäristöä opiskelunsa tukena. Opiskelija osaa asettaa ohjelman asetukset oppilaitoksen käytänteiden mukaisiksi. Opiskelija osaa räätälöidä 3D-ohjelmistoa omiin/yrityksen tarpeisiin nähden. Opiskelija osaa käyttää 3D-mallinnusohjelmaa konetekniikan sovellusten suunnittelun apuna. Opiskelija osaa kolmiulotteisen suunnittelutyökalun käytön perusteet. Opiskelija tietää koneenosien ja kokoonpanojen mallinnusprosessin. Opiskelija osaa valita oikeat työkalut ja mallinnusstrategiat erilaisille valmistustekniikoille. Opiskelija ymmärtää top-down ja bottom up sekä hybridimallinnuksen periaatteet ja osaa käyttää näitä menetelmiä suunnittelun apuna opintojakson harjoituksissa. Opiskelija osaa käyttää aputyökaluja kappaleen kestävyyden, valmistettavuuden ja kustannusten arvioinnin menetelmiin. Opiskelija ymmärtää tuotetiedon merkityksen suunnitteluprosessissa ja osaa tuotetiedon hallinnan perusteet. Opiskelija arvioi harjoitusten onnistumista opintojakson tavoitteisiin peilaten.
Keskeiset sisällöt	SolidWorks-ohjelmiston käytön perusteet Ohjelmiston asetukset ja räätälöinti Citrix-virtuaalikoneympäristö Peruspiirteiden hallinta ja tutustuminen kehittyneimpiin mallinnustyökaluihin Osan valmistustekniikoiden ja valmistettavuuden huomioiminen mallinnusprosessissa 3D-mallinnuksen suunnittelusäännöt ja mallinnusstrategiat Kokoonpanojen laadinta sekä osien suunnittelu kokoonpanotilassa Parametrinen piirremallinnus, konfiguraatiot ja modulaarisen osan hallinta Komponenttikirjastojen käyttö Ohutlevyosan mallintaminen Muottitekniikat 3D-sketsaus ja hitsauskokoonpano, hitsatut palkkirakenteet SimulationXpress, staattiset analyysit. Osan valmistettavuuden ja/tai kustannusten arviointi käyttäen DFMXpress ja/tai SolidWorks Costing -sovelluksia.
Suoritustavat	aktiivinen osallistuminen lähi- ja/tai verkkoluennoille. itsenäinen opiskelu: verkkoluentojen käyttö ja aineistoihin perehtyminen, harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen annettujen kriteerien pohjalta aikataulussaan.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppimisalustalla jaettava materiaali
Muuta huomioitavaa	Opintojakson rinnalla tulee suorittaa teknisen piirtämisen opintojakso, koska opintojaksot linkittyvät toisiinsa. Valmistustekniikka 1 -opintojakson suorittamista suositellaan myös yhtä aikaa 3D-mallinnuksen ja teknisen piirtämisen opintojaksojen kanssa.
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami

4 EKP2060 Materiaalitekniikka 1

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa selittää konetekniikan sekä 3D-tulostuksen metallien muodonmuutokseen vaikuttavat asiat metallin sisäinen rakenne lujuus, kovuus ja sitkeys metallien yleisimmät lämpökäsittelyt teräkset alumiiniseokset materiaalitekniikan laboratoriossa tehtävät käytännönläheiset harjoitukset Opintojaksoon kuuluu 1,0 op kemiaa, jonka jälkeen opiskelija osaa kemian perusteet materiaalien korroosion materiaalikemiaa Opintojaksoon kuuluu myös ajan salliessa yritysvierailut.
Keskeiset sisällöt	Materiaalien mekaanisten ominaisuuksien riippuvuus sisäisestä rakenteesta Materiaalit ja niiden ominaisuudet Erilaiset lämpökäsittelyt ja niiden vaikutus materiaalien ominaisuuksiin Materiaalien koneistettavuus ja hitsattavuus Ainetta lisäävä valmistus Kemian perusteet aina atomien rakenteista kemiallisiin reaktioihin Korroosio ilmiöt
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoitustöistä sekä mahdollisesta yritysvierailusta. Opintojakson suoritus arvioidaan kahden välikokeen tai tentin (asteikko 0 - 5) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välikokeiden tai tentin että verkkoympäristö tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Konetekniikan materiaalioppia parhaiten käsittelevä kirja sekä verkkoympäristön kautta jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot
Yhteyshenkilö	Mäkinen Mika

4 EKP2050 Orientaatioprojekti

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelijalle on käsitys millaista projektimainen opiskelu on. Opiskelija osaa toimia itsenäisesti ja osana projektiryhmää. Opiskelijoille muodostuu konkreettinen käsitys tuotekehitys/tuotantoprosessin läpiviennistä, ideasta fyysiseksi prototyypiksi. Opiskelija osaa vektorilaskennan perusteet.
Keskeiset sisällöt	Projektin hallinta ja projektidokumentointi. Ideointi, projektisuunnitelma sovitun tuotteen tuotekehitys/tuotantoprosessista ja käytännön toteutukset integroituna 3D-mallinnus ja valmistustekniikan opintojaksoihin. Projektitiimissä toimiminen, projektin esittely, raportointi, tiedottaminen. Vektoreiden peruslaskutoimitukset, Skalaari- ja vektoritulo.
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen luennoille. Ryhmätehtävien suorittaminen, Osakokonaisuuksien kirjallinen ja suullinen raportointi sekä loppuraportti, Projektityön toteutus käytännössä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tunneilla ja verkossa jaettava materiaali.
Muuta huomioitavaa	Projekti 3 op Viestintä 1 op Vektorilaskenta 1 op
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EXX8040 Tekniikan fysiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija osaa yksi- ja kaksiulotteisen liikkeen matemaattisen kuvailun. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä.
Keskeiset sisällöt	SI-järjestelmä Lämpölaajeneminen Lämpöenergia Ideaalikaasun tilanyhtälö Lämmönsiirtymistavat Kinematiikka Newtonin lait Kitka Työ, energia ja teho Liikemäärä Ympyräliike
Suoritustavat	Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero

4 EXX8020 Matematiikka 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa.
Keskeiset sisällöt	- raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EKP8040 Valmistustekniikka 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hitsaustekniikkaan ja levytyötekniikkaan liittyvät perusteet. Opiskelija tuntee hitsaustekniikkaan liittyvät keskeiset käsitteet ja yleisimpien hitsausprosessien ominaispiirteet. Opiskelija tuntee yleisimmät hitsattavat materiaalit ja osavalmistuksen railonvalmistusmenetelmät sekä laitetekniikan perusteet. Opiskelija tuntee ohutlevytuotteiden valmistukseen liittyvät perusteet, materiaalit, valmistusmenetelmät sekä niiden erityispiirteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää hitsauksen ja levytyötekniikan valmistusmenetelmien valintaan liittyvät tekijät ja työturvallisuusnäkökohdat.
Keskeiset sisällöt	Hitsaustekniikan peruskäsitteet ja terminologia Hitsausprosessit Hitsattavat materiaalit Osavalmistus Ohutlevytuotteiden valmistusmenetelmät Ohutlevymateriaalit, ominaisuudet ja käyttöalueet Työturvallisuus
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoitustöistä. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja aihealueen kirjallisuus
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami

4 EKP2030 Tuotantoyrityksen ympäristönhallinta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojaksolla tutustut laaja-alaisesti tuotantoyrityksen ympäristönhallintaan. Osaat kestävän kehityksen käsitteen sekä muita ympäristönhallintaan liittyviä käsitteitä. Ymmärrät periaatetasolla alkuaineiden suuret kierrot. Osaat jäsennellä eri luonnonvaroja. Tutustut jätteiden hyödyntämisen mahdollisuuksiin ja kiertotalouteen. Tutustut eri energiantuotantomuotoihin, niihin liittyviin koneisiin ja laitteisiin sekä ympäristövaikutuksiin. Osaat keskeisimpien savukaasujen puhdistusmenetelmien toimintaperiaatteet. Osaat arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia karkealla tasolla. Tulevissa tuotesuunnitteluun ja/tai tuotantoon liittyvissä tehtävissäsi pyrit kokonaisvaltaisesti huomioimaan ympäristön. Kemian osuuden suoritettuasi osaat konetekniikkaan sekä ympäristö- ja työturvallisuuteen liittyvien kemiallisten ilmiöiden perusteita.
Keskeiset sisällöt	Ympäristönhallinnan osuudessa: - Kestävä kehitys - Aineiden suuret kierrot - Luonnonvarat - Jätehuolto ja kiertotalous - Energiantuotantomuodot ja niiden ympäristövaikutukset - Savukaasujen puhdistustekniikat - Tuotteen elinkaari ja hiilijalanjälki - Ympäristölupa - ISO 14001 ympäristönhallintajärjestelmä Ympäristönhallinnan kemian osuudessa: - Kemialliset reaktiot ja tasapaino - Reaktiolämpö ja kemiallinen tasapaino - Hapettumis- ja pelkistymisreaktiot (Redox-reaktiot) - Hapot, emäkset, suolat - Sähkökemiaa - Korroosio ja sen torjunta - Orgaanisen kemian perusteet - Vaaralliset aineet ja kemiallinen työturvallisuus
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluvat luennot ja harjoitustyöt. Luento-opetus ja harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali Opiskelijoiden harjoitustehtävät
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Muuta huomioitavaa	Opintojakso koostuu kahdesta osasta: Ympäristönhallinta 3 op Ympäristönhallinnan kemia 2 op
Yhteyshenkilö	Jääskeläinen Ari

4 EXX8060 Teknisk svenska

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa.
Keskeiset sisällöt	Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku. Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen. Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia. Kielen perusrakenteet. Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita.
Suoritustavat	Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Teknisk svenska-opintojakso on myös olemassa verkkototeutuksena, johon liittyy erillinen ruotsin suullisen ja kirjallisen kielitaidon koe. Mikäli opiskelijalla on jo hyvä ruotsin kielen taito (vähintään arvosana 4), voi hän osoittaa osaamisensa kirjallisen ja suullisen näyttökokeen avulla.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 (saatavissa myös digikirjana). Artikkelit, sähköinen materiaali
Muuta huomioitavaa	Opintojen alussa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin lähtötasotestiin. Opintojakson Teknisk Svenska yhteydessä järjestetään lisäohjausta sitä tarvitseville. Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosana on suullisen ja kirjallisen taidon arvosanojen keskiarvo. Molemmista osioista tulee olla vähintään arvosana 1. Todistukseen liitetään myös suullisen ja kirjallisen taidon sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”.
Yhteyshenkilö	Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva

4 ECH4100 Harjoittelu 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Keskeiset sisällöt	- Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä.
Suoritustavat	Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx
Edeltävät opinnot	Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu
Muuta huomioitavaa	Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä.
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 EXX8030 Matematiikka 3

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.
Keskeiset sisällöt	- separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1, Matematiikka 2
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EKA8040 Sähkötekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson fysiikan 2 op:n osuudessa opiskellaan sähkömagnetismin perusasioita. Opiskelija ymmärtää sähkökentän, potentiaalin ja jännitteen käsitteet ja osaa soveltaa näitä yksinkertaisten tasavirtapiirien laskentaan. Opiskelija tuntee vastuksen, kondensaattorin ja jännitelähteen toiminnan osana virtapiiriä. Opiskelija ymmärtää magneettikentän käsitteen ja osaa soveltaa magneettista voimaa magneettikentässä olevaan johtimeen ja virtasilmukkaan. Opiskelija ymmärtää magneettisen induktion periaatteen ja ymmärtää generaattorin ja sähkömoottorin toimintaperiaatteen. Suoritettuaan opintojakson 3 op:n sähkötekniikan osuuden opiskelija osaa vaihtosähkötekniikkaan liittyvän peruslaskennan. Hän tietää sähköturvallisuuden perusteet ja hallitsee sähkölaitteiden turvallisen käytön. Opiskelija tuntee myös muuntajan sekä tavallisimpien sähkömoottoreiden toimintaperiaatteet ja ymmärtää sähkölaitteiden mitoituksen periaatteet sekä osaa valita moottorin suojalaitteet. Tietoja syvennetään laboratoriotöillä.
Keskeiset sisällöt	Fysiikan osuuden (2 op) keskeiset sisällöt Sähkökenttä Potentiaali Tasavirtapiirit Magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikan osuuden (3 op) keskeiset sisällöt Sähköturvallisuuden perusteet Konedirektiivi, sähköjärjestelmä koneen osana Tavalliselle sähkönkäyttäjälle sallitut työt Sähköpätevyydet ja erillistä lupaa edellyttävät työt Vaihtosähkötekniikan perusteet ja laskentaperiaatteet Jännitteen ja virran ajallinen vaihtelu, vaihe-ero Pätö-, lois- ja näennäisteho, tehokerroin 3-vaihejärjestelmän perusteet Muuntajat Sähkömoottorit Sähkölaitteiden mitoitusperusteet ja suojaus Taajuusmuuttaja Sähkölaboraatiot
Suoritustavat	Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään sähköfysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitustehtävien ratkaisemisesta. Opintojakson suoritus edellyttää sekä fysiikan että sähkötekniikan osuuden hyväksyttyä suorittamista. Arvosana muodostuu pidettävien kokeiden perusteella fysiikan ja sähkötekniikan osuuksien opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 – 5. Opintojakson läpäiseminen arvosanalla 1/5 edellyttää 40 %:n keskimääräistä suoritustasoa kokeissa. Kokeissa hyvitettäviä lisäpisteitä voidaan mahdollisesti antaa palautettavista etätehtävistä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Erikseen jaettava opintomateriaali Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset) Sähkötekniikkaa sivuaineopiskelijoille, E. Ruppa, T. Lilja (Tammertekniikka)
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Niilo

4 EKA2070 Koneautomaatiojärjestelmät

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä koneautomaatioon liittyvät peruskäsitteet ja komponentit. Opiskelija osaa lukea ja tuottaa koneautomaatiojärjestelmien dokumentaatiota ja tehdä niiden perusteella tarvittavat päätelmät ja kytkennät. Opiskelija osaa myös dokumentaation ja yleismittarin avulla etsiä automaatiojärjestelmän tyypillisimpiä vikoja. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tehdä yksinkertaisia ohjelmia digitaaliselle ohjausjärjestelmälle ja teollisuusrobotille. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tulkita ja laatia logiikkakaavioita kytkentäalgebran avulla.
Keskeiset sisällöt	Koneautomaatiojärjestelmät: -Koneautomaation peruskäsitteet -Koneautomaation laitteiden toiminta ja ohjauksen perusteet -Sähköohjauksen peruskomponentit ja dokumentointi -Virtaustekniikan perusteet ja dokumentointi, (toimintaperiaate, nesteet, komponentit) -Robotiikan perusteet -Automaation turvallisuus Matematiikka: -Boolen algebra
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen ohjaustunneille sekä harjoitustehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu sekä aineistoihin perehtyminen annettujen kriteerien pohjalta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Toimi Keinänen - Automaatiotekniikka, ISBN: 978-952-63-4844-5 ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Muuta huomioitavaa	Opintojakso sisältää 1 op matematiikan osion.
Yhteyshenkilö	Liuha Arto

4 EKA2020 Mekaniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee statiikan perusteet ja erityisesti ymmärtää tukisuureiden ja rasitusten muodostumisen. Opiskelija osaa määrittää jäykän kappaleen tukireaktiot. Opiskelija osaa määrittää suoran palkin sisäiset rasitukset ja rasituskuviot. Opiskelija tietää dynamiikan perustermistön ja periaatteet. Opiskelija osaa kirjoittaa systeemin liikeyhtälön sekä ratkaista sen yksinkertaisissa tapauksissa.
Keskeiset sisällöt	Mekaniikan peruskäsitteet ja -lait Statiikka - Partikkelin statiikkaa, tasovoimasysteemi - Jäykän kappaleen tasostatiikkaa, voimasysteemien yhdistäminen, tasapaino - Vapaakappalekuva - Painopiste - Sisäiset kuormitukset Normaalivoima Vääntömomentti Leikkausvoima Taivutusmomentti Dynamiikka - Yhden vapausasteen värähtely - Vaimennettu värähtely - Pakotettu värähtely
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen luennoille, Kotitehtävien tekeminen, Välikokeet/Tentti
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja Outinen, Statiikka 1 ja 2, harjoituskirjat 1 ja 2 sekä verkon kautta jaettava materiaali.
Muuta huomioitavaa	Statiikka 3 op Dynamiikka 2 op
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EXX8050 Engineering English

Credits	5 cr
Credits in Foreign Language	5 cr
Objectives	Opiskelija osaa viestiä oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa englannin kielellä. Hän osaa huomioida kulttuurien välisen viestinnän erityispiirteet ja sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston ja viestintätilanteet. Opiskelija osaa laatia työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja, sekä kertoa omasta osaamisestaan suullisesti.
Content	Puhelinviestintä, raportointi, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, neuvottelut ja palaverit, ammatti-alan keskeiset käsitteet ja ajankohtaiset aiheet, esityksen laadinta ja esiintymistaidot, työnhaku.
Requirements	Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu.
Grading Scale	0 - 5
Course material	Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014, artikkelit, sähköinen materiaali
Other considerations	Opintojakso on valittava opiskelijan oman tutkinto-ohjelman tarjonnasta, jotta hän kehittää englannin taitojaan juuri omaan ammattialaansa liittyen.
Contact	Huusari Satu

4 EKA2080 TKI-projekti

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tuotekehitysprosessin kulun. Opiskelijalle tietää tuotekehityksen ja tuotannon välisen yhteyden. Opiskelija osaa toimia monialaisessa tuotekehitysryhmässä. Opiskelija osaa palaverikäytänteet ja niihin liittyvän dokumentaation tuottamisen. Opiskelija osaa projektiraportoinnin: esitellä projektin tavoitteet, väliraportit ja lopputulokset hyödyntäen monipuolisia esitystekniikoita ja työkaluja. Opiskelija osaa tuottaa projektidokumentaatiota englannin kielellä.
Keskeiset sisällöt	- Tuotekehitysprosessi ja sen vaiheet. - Koulutuskohtaisten opintojen soveltaminen käytännössä. - Projektit monialaisessa työskentely-ympäristössä. - Projektin kohteena olevan tuotteen suunnitteluprosessin läpivienti, aikataulun ja resurssien suunnittelu, raportoiminen ja lopputuloksen esittely. - Projektiin liittyvä ammattisanasto, raportointi kirjallisesti ja suullisesti englannin kielellä. Intensiiviviikko, joka toteutetaan yhdessä muiden Savonia AMK:n koulutusalojen ja/tai kansainvälisen partnerikoulun kanssa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Edeltävät opinnot	Orientaatioprojekti
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko, Halonen Pentti

4 EKA8000 Konetekniikan fysiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson päätyttyä opiskelija tuntee pyörimisliikkeen kinematiikan sekä dynamiikan suureet ja säännöt. Hän hallitsee hitausmomentin ja massakeskipisteen määrityksen taulukoiden ja Steinerin säännön avulla. Opiskelija osaa nesteiden ja kaasujen statiikkaa sekä laminaaristen virtausten fysiikkaa. Opiskelija ymmärtää atomin ja atomiytimen rakenteen ja ilmiöitä. Opiskelija ymmärtää säteilyn käytännön sovellusten fysikaalisen taustan. Opiskelija osaa fysikaalisten mittausten teon, tulosten analysoinnin sekä virheanalyysin teon. Opiskelija hallitsee mittausten raportoinnin.
Keskeiset sisällöt	Pyörimisliikkeen kinematiikka ja dynamiikka Massakeskipisteen ja hitausmomentin määrittäminen Nesteiden ja kaasujen statiikka ja laminaarivirtaukset Atomin ja atomiytimen rakenteen perusteita Radioaktiivinen säteily Säteilyn sovelluksia Fysikaalisten mittausten teko ja tulosten analyysi Fysikaalisen mittauksen raportointi
Suoritustavat	Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Laboratoriotöihin osallistuminen ja töistä laadittavat työselostukset ovat pakollinen osa opintojaksoa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) opettajan jakamat laboratoriotyöohjeet muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Edeltävät opinnot	Tekniikan fysiikka
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero

4 EKA2060 Lujuusopin perusteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tietää lujuusopin peruskäsitteet sekä osaa ratkaista yksinkertaisia lujuusopillisia ongelmia kuten sauvan veto ja puristus, nurjahdus, vääntö sekä palkin taivutus. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia poikkipintasuureita sekä tietää matemaattisen teorian niiden takana.
Keskeiset sisällöt	Lujuusopin peruskäsitteet ja materiaalien mekaaniset ominaisuudet Sauvan veto ja puristus sekä venymäkäsite Sallitut jännitykset, varmuuskertoimen määrittäminen Leikkausjännitys ja liukuma Palkin taivutusjännitys ja taipuma Vääntöjännitys Nurjahdus, Eulerin perustapaukset Yleinen jännitystila ja lujuushypoteesit Poikkipintasuureet, pintaintegraalit
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen luennoille, kotitehtävien suorittaminen, harjoitustyö ja tentti
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Lujuusopin perusteet (Salmi, Pajunen) sekä verkon kautta jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	Mekaniikka
Muuta huomioitavaa	Lujuusopin perusteet 4 op Matematiikka 1 op
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EKA2310 Tuotantotekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee lastuavan työstön menetelmät sekä niissä käytetyt työstökoneet, työkalut ja kiinnittimet. Opiskelija osaa soveltaa lastuavan työstön menetelmiä osan koneistuksen työsuunnittelussa. Opiskelija osaa laatia työsuunnitelman koneistettavasta kappaleesta. Opiskelija ymmärtää perusteet lastuttavuudesta, lastuamisarvoista ja niiden valinnasta, sekä osaa soveltaa niiden oikeat valinnat harjoitustyöhön, jonka käytännön toteutus toteutetaan konetekniikan laboratoriotiloissa. Opiskelija osaa opintojakson jälkeen arvioida tuotteen hitsattavuutta, hitsauskustannuksia, sekä kehittää hitsattavaa tuotetta ja sen valmistusta kustannusten, tuottavuuden ja automaation näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt	Lastuamisarvot ja lastuttavuus Työstömenetelmät ja NC-työstön perusteet Työstökoneet, työkalut, kiinnittimet ja apulaitteet Työnsuunnittelu koneistuksessa Koneistuksen laboratoriotyöt Hitsauksen tuottavuus Hitsauksen kustannukset Tehokkaat hitsausprosessit Hitsattavuuden arviointi
Suoritustavat	Lähi- ja/tai etäluennot, harjoitustehtävät ja/tai tentit, laskuharjoitukset ja laboratoriotyöt
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojakson aikana jaettava materiaali, valmistajien tieto-taito-materiaalit, koneistus- ja hitsaustekniikkaan liittyvä kirjallisuus esim. Heinonen, Kalliolahti: Koneistustekniikka / Maaranen: Koneistus tai Koneistustekniikat
Edeltävät opinnot	Valmistustekniikka 1 ja Valmistustekniikka 2
Yhteyshenkilö	Asikainen Jussi, Ipatti Sami

4 EKA2050 Materiaalitekniikka 2

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa selittää perustelusti: - murtumisen mekanismit ja vaurioanalyysin käytänteet sekä niiden merkityksen rakenteiden kestävyyden arvioinnissa - materiaalien käyttäytymisen ääriolosuhteissa - uusimmat materiaalien sovellutukset ja pinnoitusmenetelmät - yleisimmät rakennetutkimus- ja ainetta rikkomattomat tutkimusmenetelmät (NDT) - materiaalin valinnan periaatteet käyttöympäristön ja -tarkoituksen mukaan - kuinka materiaalien ominaisuudet ja valmistusmenetelmät ja toisaalta tuotteen käyttöolot vaikuttavat materiaalin valintaprosessiin - materiaalitekniikan laboratoriossa opitaan materiaalitekniikan, hitsaustekniikan sekä lisäävän valmistuksen kokeellisiin tutkimusmenetelmiin käytännönläheisissä laboratoriotyöharjoituksissa - näistä tutkimustuloksista opitaan laatimaan raportti - laboratoriotöissä läsnäolo on pakollista ja eikä niitä voi suorittaa etänä Opintojaksoon kuuluu verkkoympäristö tehtäviä sekä tilanteen ja ajan salliessa excursio.
Keskeiset sisällöt	Murtumismekaniikka Materiaalien käyttäytyminen ääriolosuhteissa Vaurioanalyysit ja NDT-tutkimukset Materiaalin valinta Hitsauksen ja ainetta lisäävän valmistuksen vaikutus materiaalien ominaisuuksiin Laboratoriotutkimustyö tutkimusraportteineen
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoitustöistä tutkimusraportteineen sekä mahdollisesta yritysvierailusta. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin avulla (asteikko 0 - 5). Opintojakson suorituksen edellytyksenä on verkkotehtävien, laboratoriotöiden sekä laboratoriotöiden tutkimusselostusten ja tentin suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Konetekniikan materiaalioppiin parhaiten sopiva kirja sekä verkkoympäristön kautta jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Mäkinen Mika

4 ECH4210 Harjoittelu 2a

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 ECH4220 Harjoittelu 2b

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 EKS2000 Laatu ja tuottavuus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perusvalmiudet laadun kehittämiseen ja tietää, miten laatua mitataan, kehitetään ja laatujärjestelmä rakennetaan. Opiskelija osaa tuottavuuden merkityksen valmistavassa teollisuudessa, tuottavuuden mittaamistavat sekä tuottavuuden parantamisen keinot. Opiskelija osaa kuvata kuinka laadun ja tuotannonohjauksen kehittäminen ja toimittajaverkoston hallinta parantavat tuottavuutta.
Keskeiset sisällöt	- laatuajattelun kehitys ja laatujohtaminen - laatujärjestelmät ISO 9001 ja 45001 - laatutyökalut - tilastollinen laadunohjaus - tuottavuus ja tuottavuuden kehittäminen - yrityksen tuottavuuden mittaaminen
Suoritustavat	- verkko-opintojaksolle osallistuminen, aktiivinen osallistuminen: harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu: verkkoluentojen käyttö ja aineistoihin perehtyminen, verkkotehtävien suorittaminen annettujen kriteerien pohjalta
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Jaettava materiaali sekä keskeiset lähteet ilmoitetaan kurssin alkaessa.
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Yhteyshenkilö	Varis Pertti, Saulio Markus

4 EKS2030 Johtaminen ja organisaation toiminta

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa perustiedot toimivan työyhteisön tekijöistä ja organisaation eri tehtävien merkityksestä sen menestymisessä. Opiskelija osaa soveltaa tietoja työelämän keskeisimmistä ajankohtaisista teemoista: etäjohtaminen, yhteistoiminta, työyhteisötaidot, itsensä johtaminen, varhainen puuttuminen, työhyvinvointi, työurien pidentäminen ja sosiaalinen media. Opiskelija osaa käyttää organisaation hallinnassa tarvittavaa englannin kieltä.
Keskeiset sisällöt	Johtaminen ja organisaation hallinta Liiketoimintastrategia ja yksikön johtaminen Osaaminen, motivointi ja palkitseminen Työhyvinvointi Rekrytointi ja perehdyttäminen Työsuhteen muutostilanteet Työlainsäädännön perusteet Muutosjohtaminen ja johtajuus Viestintä ja vuorovaikutustilanteet
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ohjaustunneille, harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu sekä aineistoihin perehtyminen.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali.
Muuta huomioitavaa	Opintojakso koostuu osioista: - Johtaminen ja organisaation toiminta (4 op) - Johtamistyön englanti (1 op)
Yhteyshenkilö	Saulio Markus, Varis Pertti

4 EKA8010 Yrittäjyys ja liiketoiminta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yrityksen perustoimintamallin. Hän osaa arvioida, miten yritystoiminta kannattaa käynnistää ja mitä yrittäminen vaatii. Opiskelija tietää, mitkä asiat vaikuttavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumiseen sekä miten ko. tietoa hyödynnetään työelämässä operatiivisella tasolla. Hän ymmärtää työnantajana toimimiseen liittyvät velvoitteet ja osaa huomioida todelliset henkilökustannukset. Opiskelija pystyy tulkitsemaan tilinpäätöksestä yrityksen kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät kohdat. Opiskelija ymmärtää myynnin ja markkinoinnin merkityksen.
Keskeiset sisällöt	Yrittäjyys, kuka on yrittäjä, Suomen yritysrakenne, mistä yrityksen perustaja saa apua Omien yrittäjävalmiuksien arviointi Tuet yrittämisen aloittamiseen, yrittäminen ilman yritystä Yrityksen ostaminen, ketjut, franchising Yritysmuodot ja niiden vertailu Yrityksen talousprosessi, kannattavuus, maksuvalmius ja omavaraisuus Budjetointi, myynti- ja kannattavuuslaskelmat, toimialatilastot Työnantajana toimiminen, palkat ja palkkojen sivukulut Maksuvalmius, rahoitus Kirjanpito ja yrityksen taloushallinnon järjestäminen Yritysverotus, arvonlisävero, käänteinen arvonlisävero Markkinoinnin keskeiset kilpailukeinot, kysyntä- ja kilpailuympäristön analysointi Liiketoimintasuunnitelma
Suoritustavat	Opintojaksolla tehdään luentoihin liittyvät harjoitukset yksilö- sekä ryhmätyönä ja opintojakson kokonaisuus koostuu näistä luennoista sekä niihin liittyvistä keskeisistä harjoituksista. Opiskelijat esittävät osan harjoitustöistään tunneilla. Opintojakson arviointi suoritetaan prosessiarviointina, joka koostuu tuntiaktiivisuudesta, oppimis- ja ryhmätehtävistä. Tuntiaktiivisuudella on positiivinen merkitys.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlessa olevat luentomateriaalit, harjoitustehtävät, linkit ja artikkelit. Oheismateriaaliksi löytyy paljon hyviä yrittäjyyden ja liiketoiminnan kirjoja, joita kannattaa käyttää soveltuvin osin: Pyykkö: Minustako yrittäjä? Talentum. ekirja Viitala, Jylhä: Liiketoimintaosaaminen: menestyvän yritystoiminnan perusta. Edita. ekirja Koivumäki, Lindfors: Pk-yrityksen taloushallinto käytännönläheisesti. Kauppakamari Järvenpää, Länsiluoto, Partanen, Pellinen: Talousohjaus ja ku Tomperi: Yrityksen taloushallinto 3, Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita Bergström, Leppänen: Yrityksen asiakasmarkkinointi. Edita. ekirja Filenius: Digitaalinen asiakaskokemus : menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Docendo. ekirja Hesso: Hyvä liiketoimintasuunnitelma. Kauppakamari. ekirja
Yhteyshenkilö	Varis Pertti

4 EKS2010 Valmistettavuus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa arvioida tuotteen valmistettavuutta ja sen edellytyksiä tuotekehitysprosessin eri vaiheissa. Opiskelija osaa komponenttien, osien ja kokoonpanojen valmistettavuuden arvioinnissa käytettävät menetelmät ja työkalut. Opiskelija osaa soveltaa valmistettavuuden tarkastelun periaatteita huomioiden eri valmistusmenetelmien ja materiaalien aiheuttamat rajoitteet, vaatimukset ja mahdollisuudet. Opiskelija osaa arvioida tuotteen valmistus- ja kokoonpanokustannuksia sekä muokata tuoterakennetta tai tuotantoympäristöä kustannusten pienentämiseksi. Opiskelija osaa keskeiset valmistettavuutta ja kokoonpantavuutta parantavat suunnittelusäännöt. Opiskelija osaa huomioida työturvallisuuden ja ergonomian valmistettavuuden suunnittelussa ja arvioinnissa. Opiskelija osaa tarkastaa tuotteen valmistettavuuden tuotekehityksen eri vaiheissa.
Keskeiset sisällöt	Valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden analysointi DFM (Design for Manufacturing) DFA (Design for Assembly) Valmistuskustannusten arviointi ja alentaminen Valmistettavuuden parantaminen Valmistettavuustarkastukset tuotekehitysprosessissa
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ohjaustunneille, harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu sekä aineistoihin perehtyminen.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	3D-mallinnus, Valmistustekniikka 2
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko, Saulio Markus

4 EKS2020 Koneenosien suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määrittää koneensuunnittelun yleiset periaatteet, pystyy mitoittamaan staattisesti kuormitetut hitsausliitokset rajatilamitoituksena, ruuviliitosten jännitysten ja kiristysmomenttien laskennan, akselin dimension ja muodonmuutosten määrittämisen, vierintälaakerien kestoiän laskennan ja voiteluolosuhteiden vaikutuksen kestoikään.
Keskeiset sisällöt	- Koneensuunnittelun yleiset periaatteet - Hitsien staattinen mitoitus - Ruuviliitoksen mitoitus - Akselin dimension ja muodonmuutosten määrittäminen - Vierintälaakerien kestoiän määrittäminen ja voiteluolosuhteiden vaikutus - Ketju- ja hihnavälitykset - Jouset - Mitoitusohjelmien käyttö komponenttimitoituksessa
Suoritustavat	Teoriaopetus, teoriaa syventävät ohjatut harjoitukset sekä itsenäinen työskentely yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluu yhdistettyjen teoria- ja harjoitustuntien lisäksi harjoitustyö. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on harjoitustöiden sekä välikokeiden tai tentin tekeminen hyväksytysti. Arviointiin vaikuttavat välikokeet/tentti, laskuharjoitukset sekä harjoitustyöt.- verkko-opintojaksolle osallistuminen, aktiivinen osallistuminen: harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu: verkkoluentojen käyttö ja aineistoihin perehtyminen, verkkotehtävien suorittaminen annettujen kriteerien pohjalta. Ilmoitetaan tarkemmin opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Edeltävät opinnot	Lujuusopin perusteet
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko

4 EKS2100 Tuotannon kehittäminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tunnistaa nykyaikaisen tuotantoympäristön vaatimukset sekä tuotantovälineiden ja apujärjestelmien hyödyntämisen tehokkaan tuotannon järjestämiseksi. Opiskelija osaa valita oikeat tuotantovälineet tuotannon kehittämisen kannalta. Opiskelija tutustuu keskeisiin tuotannon laadunvalvonnan työkaluihin ja ymmärtää mittausprosessin merkityksen laadun tuottamisessa ja dokumentoinnissa. Opiskelija perehtyy geometriseen tolerointiin ja malliperusteiseen tuotemäärittelyyn, sekä osaa soveltaa osaamistaan harjoitustyössä. Opiskelija tutustuu menetelmäkehitykseen, sekä toteuttaa harjoitustyön, johon sovelletaan käytännössä opintojakson keskeisiä sisältöjä. Opiskelija osaa opintojakson jälkeen perusteet hitsaavan tuotannon kehittämisestä ja hitsauskoordinaattorin tehtävistä. Opiskelija tietää hitsattavat materiaalit ja hitsauksen aiheuttamat metallurgiset haasteet.
Keskeiset sisällöt	Tuottava koneistus ja koneistuksen tehokkaat tukitoiminnot Mittausmenetelmät ja mittausepävarmuus sekä laadunvarmistus tuotannossa GPS-järjestelmän hyödyntäminen CAD/CAM valmistuksessa Malliperusteinen tuotemäärittely Menetelmäkehitys Hitsiluokat ja laatuvaatimukset Hitsausohjeiden laatiminen Hitsaavan tuotannon kehittäminen ja koordinointi Hitsausjännitykset ja hitsisulan käyttäytyminen Hitsin rakenteelliset vauriot Hitsauslisäaineet ja vaikutukset liitoksissa Hitsauksessa huomioitavat korroosiotyypit
Suoritustavat	Lähi- ja/tai etäluennot, verkkotehtävät, laskuharjoitukset, harjoitustyö ja laboratorioharjoitukset
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojakson aikana jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	Tuotantotekniikan opintojakso
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami

4 EKS2120 Toimitusketjun hallinta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa toimitusketjun rakenteen ja osaa toimitusketjun kehittämisen osana yrityksen strategityötä. Opintojakso antaa valmiudet toimitusketjun kehittämiseen ja suorituskyvyn mittaamiseen sekä kumppanuusverkoston kehittämiseen.
Keskeiset sisällöt	- toimitusketjun kehittäminen - toimittaja- ja kumppanuusverkosto - hankintojen johtaminen - materiaalin hallinta arvoketjussa
Suoritustavat	- verkko- ja lähituntiopintojaksolle osallistuminen, aktiivinen osallistuminen: harjoitustehtävien ja ryhmätöiden tekeminen, itsenäinen opiskelu: verkkoluentojen käyttö ja aineistoihin perehtyminen, verkkotehtävien suorittaminen annettujen kriteerien pohjalta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Jaettava materiaali sekä keskeiset internet- lähteet ilmoitetaan kurssin alkaessa. Heizer, Jay: Operations Management: Sustainability and Supply Chain Management (2017)
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Muuta huomioitavaa
Yhteyshenkilö	Varis Pertti, Saulio Markus

4 EKS2040 CAD/CAM-valmistus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tutustuu yleisimpiin lastuavan työstön ohjelmointimenetelmiin. Opiskelija käyttää CAM-ohjelmistoa koneistusprosessin suunnittelussa ja osaa laatia ohjelmiston avulla NC-ohjelmia. Opiskelija osaa lukea ja muokata numeeriseen muotoon kirjoitetun ohjelman sisältöä. Opiskelija osaa ohjattuna suorittaa NC-koneella ohjelman testiajon ja työkappaleen valmistamisen. Opiskelija osaa hyödyntää CAD/CAM-ohjelmistoja valmistusprossissa ja sarjavalmistuksessa, sekä osaa hyödyntää tietokoneavusteisia järjestelmiä tuotannon tukena. Opiskelija tietää keskeisimmät applikaatiot ja online-ohjelmistot sekä osaa hyödyntää niitä CAD/CAM-ympäristössä toteutettavan koneistettavan osan/rakenteen työnsuunnittelussa ja ohjelmoinnissa.
Keskeiset sisällöt	- NC-koneiden käyttö ja ohjelmointi - CAM-ohjelmointi - CAD/CAM-ympäristön hyödyntäminen valmistuksen tukena - Applikaatioiden ja online-ohjelmistojen hyödyntäminen suunnittelun ja valmistuksen tukena - Koneistetun osan/rakenteen suunnittelu-/valmistusprosessi - Perehtyminen NC-koneiden käyttöön - CAM-ohjelmoinnin soveltaminen konetekniikan laboratoriotiloissa tehtävässä harjoitustyössä
Suoritustavat	Lähi- ja/tai etäluennot, harjoitustehtävät ja koneistuksen laboratoriotyöt
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opintojakson aikana jaettava materiaali, valmistajien applikaatiot, materiaalipankit ja digitaaliset oppimisympäristöt Kirja: Vesamäki Hannu: Lastuavan työstön NC-ohjelmointi (ei pakollinen).
Edeltävät opinnot	Vaaditaan nämä edeltävät opinnot: Tuotantotekniikka
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami

4 EKS2110 Teollisuuden palveluliiketoiminta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Teollisuuden palveluliiketoiminta, 3 op: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata palvelujen potentiaalin teknologiateollisuuden liiketoiminnan kehittämisessä sekä palveluliiketoiminnan johtamisen ja hallinnan osa-alueet. Opiskelija osaa kehittää teollisuuden palveluja ja palveluprosesseja. Opiskelija osaa muodostaa asiakasymmärryksen ja muuntaa sen prosessi- ja palveluinnovaatioiksi. Kunnossapito, 2 op: Opiskelija osaa perustella tuotantojärjestelmien kunnossapidon merkityksen, luetella strategian valintaperusteita, kuvata erilaisia kunnossapidon toimintatapoja ja miten kunnossapito toteutetaan.
Keskeiset sisällöt	Teollisuuden palveluliiketoiminnan merkitys sekä palvelujen määrittely Palvelujen kehittämisprosessit Asiakasymmärryksen muodostaminen teollisessa B2B ympäristössä Palvelukonseptien kehittäminen ja testaus Teollisten palvelujen tuotteistaminen, lanseeraus ja markkinointi Palveluprosessien digitalisointi Koneiden ja laitteiden älyllistäminen Palveluliiketoiminnan johtaminen ja hallinta Palveluorganisaation, -kulttuurin ja -verkoston rakentamisen periaatteet Palvelusuhteiden kehittäminen, prosessit, toimintatavat ja yhteistyömallit Kunnossapitostrategia Kunnossapidon suunnittelu Kunnossapidon käsitteet ja tunnusluvut Kunnossapidon lajit Kunnonvalvonnan menetelmät Kokonaisvaltainen kunnossapito Kunnossapidon tietojärjestelmät
Suoritustavat	Teollisuuden palveluliiketoiminta: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ohjaustunneille, harjoitustehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu, oppimispäiväkirja ja harjoittelupaikkaan liittyvä itsenäinen harjoitustehtävä. Kunnossapito: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ohjaustunneille, harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu sekä aineistoihin perehtyminen annettujen kriteerien pohjalta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Opetuksen yhteydessä ilmoitettava tai jaettava materiaali ja lähteet.
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Muuta huomioitavaa	Teollisuuden palveluliiketoiminta 3 op. Kunnossapito 2 op.
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko, Saulio Markus, Salli Tiina

4 EKS2140 Koneensuunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa suunnitella väsymättömiä rakenteita, pystyy toimimaan painelaitesuunnittelun, -valmistuksen projektiryhmässä, osaa käyttää laskennassa mitoitusohjelmia, pystyy tuottamaan valmistuspiirustuksia, osaa suunnitella vaativia akselinapaliitoksia, osaa konstruoida liitokset toleranssimerkintöineen, osaa suunnitella ja mitoittaa laakeroinnin, akselin väsymismitoituksen, tiivistyksen ja liukulaakeroinnin.
Keskeiset sisällöt	- Painelaitteen suunnittelu normin EN 13445 mukaan ja dokumenttien tuottaminen projektityönä - Puristus, kutistus- ja kiristysliitoksen mitoitus ja konstruointi - Akselin dynaaminen mitoitus - Laakeroinnin suunnittelu - Toleranssit ja sovitteet - Tiivistyksen suunnittelu - Staattinen tiivistys - Dynaaminen tiivistys - Liukulaakeroinnin suunnittelu ja konstruointi
Suoritustavat	Teoriaopetus, teoriaa syventävät esimerkit ja mitoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluvat yhdistettyjen teoria- ja laskuharjoitusten lisäksi harjoitustyöt. Harjoitustyöt tehdään pienryhmissä projektitöinä tai yksilötöinä. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on kaikkien harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Arviointiin vaikuttavat projekti- ja harjoitustöiden lisäksi laskuharjoitukset. Ilmoitetaan tarkemmin opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Edeltävät opinnot	Koneenosien suunnittelu
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko

4 EKS2150 FEM ja simulointi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tietää elementtimenetelmän periaatteen. Opiskelija tietää elementtimenetelmän keskeisimmät termit ja toimenpiteet miten tietokoneavusteinen FE-analyysi suoritetaan. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa ja kykenee hakemaan lisätietoa vaativampiin ongelmiin. Opiskelija osaa matriisilaskennan perusteet.
Keskeiset sisällöt	Elementtimenetelmä yleisesti Tietokoneavusteinen FE-analyysi - Yleiset elementtityypit - Reunaehtojen ja voimien mallinnus - Verkotus, Eri elementtityyppien yhdistäminen - Lineaarinen ja epälineaarinen laskenta - Tulosten analysointi Matriisit ja niiden peruslaskutoimitukset
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen luennoille ja käytännön harjoituksiin. Kotitehtävien tekeminen ja harjoitustyö
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	The Finite Element Method for Engineers: K., H., Huebner, E., A., Thorntonand T., G., Byrom: 4. painos Wiley-Interscience2001 sekä verkon kautta jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Lujuusopin perusteet
Muuta huomioitavaa	FEM ja Simulointi 4 op Matriisilaskenta 1 op
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EKS2130 Kestoikälaskenta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tietää erilaiset menetelmät erityyppisten teräsrakenteiden väsymiskestoiän määrittämisessä. Opiskelija tietää metallimateriaalien väsymisen ja murtumismekaniikan perusteet. Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia väsymiskestoikälaskuja hitsatuille rakenteille standardin Eurocode 3 Teräsrakenteiden suunnittelu osa 1-9 (SFS 1993 1-9) mukaan. Opiskelija tietää venymäliuskamittausten periaatteen ja perusteet. Opiskelija tietää tilastomatematiikan keskeisimmät termit ja osaa ratkaista tilastomatematiikan laskutehtäviä.
Keskeiset sisällöt	Metallimateriaalin väsyminen Hitsatun rakenteen väsyminen Eurocode 3 mukaan Murtumismekaniikan perusteet Venymäliuskamittaukset Mittausdatan analysointi, virhemarginaalit Tilastomatematiikan perusteet
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen luennoille, kotitehtävien suorittaminen, pakollinen osallistuminen venymäliuskamittauslaboratoriotyöskentelyyn ja sen raportointiin sekä välikokeet/tentti
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Lujuusopin perusteet (Salmi, Pajunen), Eurocode 3: Teräsrakenteiden suunnittelu osa 1-3 (SFS-EN 1993 1-9), Murtumismekaniikka (Ikonen-Kantola) sekä verkon kautta jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Lujuusopin perusteet
Muuta huomioitavaa	Kestoikälaskenta 4 op Matematiikka 1 op
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EKS2370 Teräsrakenteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa määrittää Eurocode 3 -standardin rakenteen, peruskäsitteet ja yleisen käytön. Opiskelija osaa suunnitella ja laskea yksinkertaisia teräksestä hitsattuja palkkirakenteita, niiden kuormituksia ja mitoittaa niiden liitoksia.
Keskeiset sisällöt	- Eurokoodin rakenne - Laskelmissa käytettävät materiaaliominaisuudet - Laskelmissa käytettävät kuormitukset - Rajatilamitoituksen periaatteet - Poikkileikkausluokat - Poikkileikkauksen kestävyys - Sauvojen ja palkkien mitoitus - Hitsausliitokset - Ruuvi ja niittiliitos
Suoritustavat	Ilmoitetaan toteutuksen alkaessa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Edeltävät opinnot	Lujuusopin perusteet
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko, Westerholm Tatu

4 ECH4310 Harjoittelu 3a

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 ECH4320 Harjoittelu 3b

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 ECH4330 Harjoittelu 3c

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Halonen Pentti

4 EKS2200 Erikoistumisprojekti 1

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa käytäntöön insinööriopinnoissa hankkimaansa osaamista projektimaisesti työskennellen. Erikoistumisprojekti 1 voi olla myös pohjatyö Erikoistumisprojekti 2:lle ja opinnäytetyölle. Projektityöskentelyssä painottuu seuranta ajan ja kustannusten osalta.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson sisältö on yksilökohtainen ja muovautuu projektin/tehtävänannon mukaan. Projektiaiheena on opiskelijoiden itse hankkima aihe elinkeinoelämästä tai konetekniikan yritysyhteistyöverkoston kautta saatu aihe. Projektiin linkittyy myös englannin kielen osuus, jossa projektista tehdään englanniksi tiivistelmä/abstract ja havainnollistettu esitys.
Suoritustavat	Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko, Liuha Arto, Halonen Pentti

4 EKS2210 Erikoistumisprojekti 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa käytäntöön insinööriopinnoissa hankkimaansa osaamista projektimaisesti työskennellen. Tavoitteena on, että Erikoistumisprojekti 2 on myös pohjatyö opinnäytetyölle. Projektityöskentelyssä painottuu aikaansaatu lopputulos.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson sisältö on henkilökohtainen ja muovautuu projektin/tehtävänannon mukaan. Projektiaiheena on opiskelijan itse hankkima aihe elinkeinoelämästä tai konetekniikan yritysyhteistyöverkoston kautta saatu aihe.
Suoritustavat	Ilmoitetaan opintojakson alkaessa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Erikoistumisprojekti 1
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko, Liuha Arto, Halonen Pentti

4 EKS2320 Tuotannon johtaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perustaa tuotannonohjausta tukevan toiminnanohjausympäristön. Opiskelija osaa tuotannonohjausprosessin ja tuotannonohjausfilosofiat sekä materiaalien ohjausperiaatteet ja tuotannonohjauksen optimointilaskennan. Hän osaa perustaa toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) nimikkeet ja niiden ohjaustavat, tuoterakenteen, reitityksen, myynti, osto ja valmistustilauksen sekä tietää toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin vaiheet.
Keskeiset sisällöt	- Tuotantomuodot ja valmistusjärjestelmät - Tuotannonohjaus ja materiaalilaskenta - Tuotantoprosessin suunnittelu sujuvan materiaalivirtauksen perusteella - Toiminnanohjausjärjestelmä ja tuoterakenteet
Suoritustavat	- verkko-opintojaksolle osallistuminen, aktiivinen osallistuminen: harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu: verkkoluentojen käyttö ja aineistoihin perehtyminen, verkkotehtävien suorittaminen annettujen kriteerien pohjalta
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Jaettava materiaali ja ajankohtaiset lähdesivustot internetissä. Ilmoitetaan kurssiin alussa.
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Yhteyshenkilö	Varis Pertti, Saulio Markus

4 EKS2330 Tuotantojärjestelmät

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa suunnitella valmistavan teollisuuden tuotantojärjestelmän. Opiskelija osaa soveltaa tuotantojärjestelmien toiminnan ja suunnittelun periaatteita. Opiskelija osaa laskea keskeisiä tuotantojärjestelmän tunnuslukuja. Opiskelija osaa käyttää simulointiohjelmia ja muita digitaalisia työkaluja avuksi tuotantojärjestelmän suunnittelussa.
Keskeiset sisällöt	Tuotantojärjestelmän suunnittelu: -Suunnitteluprosessi -Perusteet ja lähtötiedot -Mallintaminen ja laskenta Tuotannon simulointi: -Simuloinnin perusteet -Tuotannon simuloinnin perusteet -Simulointiohjelmien käyttö
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ohjaustunneille sekä simulaatioihin, harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu sekä aineistoihin perehtyminen annettujen kriteerien pohjalta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä ilmoitettava ja jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	- Ei vaadittavia edeltäviä opintoja
Muuta huomioitavaa	Opintojakso sisältää kaksi osaa: -Tuotantojärjestelmän suunnittelu, 3 op -Tuotantojärjestelmän simulointi, 2 op
Yhteyshenkilö	Saulio Markus, Liuha Arto

4 EKS2380 Tuotantoautomaatio

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää millaiset ovat teollisuudelle tyypilliset automaattiset valmistusjärjestelmät, niiden keskeiset toiminnot sekä merkitys tuottavuudelle. Opiskelija tietää tuoteperheajattelun ja ryhmäteknologioiden merkityksen joustavan ja ketterän tuotannon perustana. Opiskelija osaa layout-suunnittelun prosessin sekä tehdä layout-suunnittelun automaattisesta valmistusjärjestelmästä. Opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisen teollisuusrobottisolun. Opiskelija osaa toteuttaa yksinkertaisia ohjelmia hitsaus- ja kappaleenkäsittelyrobotiikkaan sekä hyödyntää digitaalisia työkaluja robottisolun suunnitteluun ja ohjelmointiin. Opiskelija tietää keskeiset hitsauksen mekanisoinnin ja automatisoinnin vaatimukset ja tässä yhteydessä käytettävien hitsausprosessien ominaisuudet. Opiskelija osaa suunnitella hitsattavalle tuotteelle kiinnittimen.
Keskeiset sisällöt	Ketterä tuotanto: -FM-tekniikka -Varastoautomaatio -Layout-suunnittelu -Digitaalinen tuotannonohjausjärjestelmä -Valmistusjärjestelmän turvallisuus Robotiikka: -Teolliusuusrobotiikan perusteet -Rakenteet ja oheislaitteet -Sovelluskohteet -Ohjelmointi, Etäohjelmointi ja simulointi Hitsausautomaatio -Hitsauksen mekanisointi ja hitsausautomaatio
Suoritustavat	Lähi- ja/tai etäluennot. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ohjaustunneille sekä simulaatioihin, harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, itsenäinen opiskelu sekä aineistoihin perehtyminen annettujen kriteerien pohjalta. Osallistuminen järjestelmän suunnittelun seminaariin ja opponointiin.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	- Vaaditaan nämä edeltävät opinnot: Tuotantotekniikan opintojakso
Muuta huomioitavaa	Opintojakossa on kolme osuutta: -Ketterä tuotanto, 2 op -Robotiikka, 2 op -Hitsausautomaatio, 1 op
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami, Liuha Arto, Jääskeläinen Esa

4 EKS2340 Tuotekehitys

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää tuotekehitysprosessin päävaiheet, yrityksen yleiset liiketoimintastrategiat ja niiden tuotestrategiaa ohjaavan vaikutuksen sekä asiakasarvon muodostumisen periaatteet. Opiskelija osaa johtaa tuoteominaisuudet ja spesifikaatiot sekä määrittää niiden hierarkian ja merkityksen asiakkaalle ja esittää ideat kehitystiimille. Opiskelija osaa asettaa spesifikaatioiden arvot asiakasarvon sekä tuotestrategian näkökulmasta. Opiskelija osaa soveltaa luovan työn menetelmiä ja osaa laatia tuotteesta luonnoksia ja tuotekonsepteja. Opiskelija osaa soveltaa tuotearkkitehtuurin ja detaljisuunnittelun periaatteita. Opiskelija osaa toteuttaa modulaarisen tuoterakenteen ja ymmärtää massaräätälöinnin periaatteet ja merkityksen. Opiskelija ymmärtää tuotetiedon ja tuotteen elinkaaren hallintaan liittyvät keskeiset käsitteet, osaa käyttää suunnittelutiimin jäsenenä tuotetiedon ja elinkaaren hallinnan järjestelmää, ymmärtää muutostenhallinnan merkityksen ja tuotetiedon hallinnan yhteyden modulointiin, massaräätälöintiin ja tuotekehitykseen.
Keskeiset sisällöt	- Tuotestrategia - Tuotekehitysprosessi ja konseptointivaiheen tehtävät - Asiakasarvon muodostuminen - Uuden konseptin mahdollisuuksien tunnistaminen, tuoteominaisuuksien ja spesifikaatioiden johtaminen ja merkityksen määrittäminen sekä konseptin simulointi menetelminä kognitiivinen kartta, arvopohjainen lähestyminen, analyyttinen hierarkiamenetelmä, Kano-menetelmä sekä QFD. - Detaljisuunnittelu, moduloinnin ja massaräätälöinnin perusteet, konfigurointi - Tuoterakenteet, nimikkeet ja niiden hallinta, tuotetiedon hallintaohjelmiston käyttö tuotekehitysprosessissa
Suoritustavat	Verkkoluentojen käyttö ja aineistoihin perehtyminen, teematenttien, harjoitustehtävien ja viikkotehtävien tekeminen, harjoitustyön suorittaminen
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodle-kurssilla jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	3D-mallinnus
Muuta huomioitavaa	Opintojakso koostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1) Systemaattinen konseptointi: 2,5 op 2) Tuotearkkitehtuuri sekä tuoterakenteen ja tuotetiedon hallinta: 2,5 op
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Kai, Urpilainen Arto

4 EKS2250 Laitesuunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa (vaihde) moottorikäytön ja toimilaitteet ja ottaa huomioon kuormitustilanteet mitoituksessa. Hän osaa käyttää mitoitusohjelmia, pystyy tuottamaan tarvittavia dokumentteja ja osaa soveltaa koneturvallisuusohjeita riskin määrityksen ja käyttövarmuussuunnittelun tuotesuunnittelussa.
Keskeiset sisällöt	- Laitesuunnittelun kokonaisuuden hallinta - Käytön mitoitus kokonaisuutena, moottoritehon ja välityksen määritys, kytkimet ja jarrut - Poikkeustilanteiden hallinta, ylikuormat, käynnistys ja pysäytys - Koneturvallisuusohjeet ja CE - merkintä, koneen riskin arviointi - Käyttövarmuussuunnittelu tuotesuunnittelussa - Valmisohjelmien käyttö mitoituksessa ja valinnassa
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluvat yhdistettyjen teoria- ja laskuharjoitusten lisäksi harjoitustyö/t. Harjoitustyöt tehdään pienryhmissä projektitöinä ja/tai yksilötöinä. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on kaikkien harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Arviointiin vaikuttavat laskuharjoitukset ja harjoitustyöt. Ilmoitetaan tarkemmin opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Edeltävät opinnot	Koneenosien suunnittelu
Yhteyshenkilö	Nissinen Mikko

4 EKS2360 Koneautomaatiojärjestelmän suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää yleisimmät koneissa käytettävät ohjaustekniikat, niiden toimintaperiaatteet, yleisimmät komponentit ja osaa lukea ja tuottaa niiden dokumentaatiota. Opiskelija osaa suunnitella pienen koneessa käytettävän ohjausjärjestelmän. Opiskelija osaa tuottaa ja validoida ohjausjärjestelmän laadukkaan prosessin mukaisesti. Opiskelija osaa hyödyntää digitaalisia työkaluja ohjausjärjestelmien suunnittelussa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa muodostaa Laplace-muunnoksen sekä lineaarisen järjestelmän siirtofunktion.
Keskeiset sisällöt	Koneautomaatiojärjestelmän suunnittelu: -Ohjausjärjestelmien suunnittelu ja dokumentointi. -Komponenttien mitoitus ja valinta. Matematiikka: -Laplace-muunnos -Lineaarisen järjestelmän siirtofunktio
Suoritustavat	Aktiivinen osallistuminen ohjaustunneille sekä harjoitustyön tekeminen. Itsenäinen opiskelu sekä aineistoihin perehtyminen annettujen kriteerien pohjalta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	- Vaaditaan nämä edeltävät opinnot: Koneautomaatiojärjestelmät
Muuta huomioitavaa	Opintojakso sisältää 1 op matematiikan osion.
Yhteyshenkilö	Liuha Arto

4 EKV1100 Machine Simulation Basics

Credits	5 cr
Credits in Foreign Language	5 cr
Objectives	Student knows how to fill a specification sheet from real mobile machine to model a simulation model to Mevea software. Student knows to model a simulation model to Mevea software.
Content	The use of Mevea multibody dynamic software.
Requirements	Weekly tasks and Project work alone or in small group. Classroom and online.
Grading Scale	0 - 5
Prerequisites	Basic knowledge of dynamics, hydraulics and automation.
Contact	Nissinen Mikko

4 LLX1600 Myynnin verkkokurssi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa arvioida omaa myyntiosaamistaan ja –taitojaan. Opiskelija osaa soveltaa myyntipsykologiaa ja ymmärtää ongelmaratkaisumyynnin mahdollisuudet henkilökohtaisessa myyntityössä.
Keskeiset sisällöt	- Myyntiprosessin ja myyntitaitojen kehittäminen - Myyntipsykologia ja henkilökohtainen myyntityö, ongelmanratkaisumyynti ja monikanavainen myynti
Suoritustavat	Verkko-opinnot, tehtävät, verkkotentti.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Mobiili/ verkkokurssimateriaali.
Edeltävät opinnot	Perusopinnot
Muuta huomioitavaa	Suoritusajankohta on joustava. Myynnin verkkokurssi -opintojaksoa ei voi valita, jos Myynnin ja markkinoinnin kehittäjä on valinnut vaihtoehtoisista ammattiopinnoista opintojakson Asiakaspalvelu ja myynti (10 op), johon verkkokurssin suorittaminen sisältyy.
Yhteyshenkilö	Willman Salla

4 SAVONT1 Opinnäytetyö

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte
Suoritustavat	Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö	Linden Jari

5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen.
Suoritustavat	Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja.
Yhteyshenkilö

5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin.
Keskeiset sisällöt	- opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa
Suoritustavat	Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan.
Keskeiset sisällöt	- opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi
Suoritustavat	Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT40 Kypsyysnäyte

Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt	Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen.
Suoritustavat	Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa	Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö

4 SAVONT2 Opinnäytetyö

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt	SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ECONT80 Kypsyysnäyte
Suoritustavat	Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö	Linden Jari

5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat	Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Yhteyshenkilö

5 ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat	Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Suoritustavat	Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT80 Kypsyysnäyte

Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt	Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen
Suoritustavat	Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa	Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö

Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.

EK22SP Konetekniikan tutkinto-ohjelma

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Pasi Liimatainen

Koulutuksen lähtökohdat

Osaamistavoitteet

Opintojen rakenne

Asiantuntijuuden kehittyminen

Koulutuksen toteutus

Opintojaksotaulukko

Opintojaksokuvaukset

4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Muuta huomioitavaa

Yhteyshenkilö

4 EXX8010 Matematiikka 1

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EKP2000 Valmistustekniikka 1

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Edeltävät opinnot

Yhteyshenkilö

4 EKP8010 Tekninen piirtäminen

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EKP2020 3D-mallinnus

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Muuta huomioitavaa

Yhteyshenkilö

4 EKP2060 Materiaalitekniikka 1

Laajuus

Vieraskielinen osuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Edeltävät opinnot

Yhteyshenkilö

4 EKP2050 Orientaatioprojekti

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Muuta huomioitavaa

Yhteyshenkilö

4 EXX8040 Tekniikan fysiikka

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EXX8020 Matematiikka 2