EY22SP Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma
Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: Mervi Heiskanen
Koulutuksen lähtökohdat
Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on insinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.
Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa osaavia insinöörejä kasvavan ja kehittyvän ympäristötoimialan tarpeisiin. Ympäristöala tarjoaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja opiskelijoille sekä alalla toimiville insinööreille. Työtehtävät alalla ovat vaihtelevia ja tarjoavat tekijöilleen mielenkiintoisia haasteita. Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistuva insinööri voi työskennellä
- ympäristön suojeluun, hoitoon ja hallintaan
- vesihuoltoon
- vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen
- ympäristörakentamiseen
- ilmansuojeluun
- jätehuoltoon
- bioenergia-alaan
- ympäristömonitorointiin
- teollisten prosessien kehittämiseen
- prosessiteollisuuden ympäristökuormitusten hallintaan
liittyvissä tehtävissä. Tehtävät voivat olla suunnittelu-, työnjohto-, tuotanto-, hallinto- tai rakentamistehtäviä oman kiinnostuksen mukaan.
Osaamistavoitteet
Insinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6 (Kansallinen viitekehys).
Insinöörin osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.
Opintojen rakenne
Insinöörin opinnot ovat 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista (teoriatunnit ja laboratoriotyöskentely), etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Asiantuntijuuden kehittyminen
Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.
Ympäristötekniikan opetussuunnitelma on laadittu niin, että
• tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
• koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.
Opiskelija
• laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa myös aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan
• vastaa opintojensa etenemisestä.
Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.
Ympäristötekniikan opetussuunnitelma etenee vuositeemojen mukaisesti. Samalla opiskelijan ammatillinen osaaminen vahvistuu kohti asiantuntijuutta. Opintojen vuositeemat on esitetty alla olevassa taulukossa. Kolmannen vuoden keväästä alkaen opiskelija voi erikoistua valitsemalla opintokokonaisuuksia tarjolla olevista vesihuollon, ympäristönsuojelun, ympäristömonitoroinnin ja infra-rakentaminen syventävistä opintojaksoista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös kaksoistutkinto (”Double Degree” – tutkinto), joka sisältää vuoden opiskelun (60 op) saksalaisessa (energiantuotannon bioprosessit) tai kiinalaisessa partneri-korkeakoulussa.
Koulutuksen toteutus
Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen. Yhteiskehittäminen vahvistaa monialaista toimintaa, kumppanuuksien hyödyntämistä ja työelämäläheisyyttä. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Moninaiset virtuaaliset ja fyysiset ympäristöt Savoniassa ja verkostokumppaneiden tiloissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin kytkevät teorian ja käytännön laajasti ja kiinnostavasti osaksi opiskelijan oppimista ja organisaatioiden kehittämistä. Koulutukselle on tyypillistä monimuotoisuus, monialaisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus.
Kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua koko opintopolun ajan. Savoniassa jokainen opiskelija on yksilö. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Personoitu koulutus mahdollistaa vaihtoehtoiset suoritustavat sekä opiskelijan omien tavoitteiden mukaiset yksilölliset polut.
Savoniassa hyödynnetään laajasti aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työn opinnollistamista osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi syventää tai laajentaa osaamistaan hyödyntämällä Savonian kansallisten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaneiden tarjontaa.
Vuositeemojen ja opintojaksojen sisällöissä sekä toteutustavoissa huomioidaan vastuullisuus, kestävä kehitys ja globaalit inhimillisen turvallisuuden haasteet.
Savonian ympäristötekniikan opiskelijoilla on käytössään yksi Suomen hienoimmista opetus- ja tutkimuslaboratorioista. Laboratoriosta löytyy esimerkiksi pienikokoinen pintavesilaitos, jätevedenpuhdistamo ja biokaasulaitos, jotka tarjoavat opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä oppimaan veden puhdistamista ja uusiutuvan energian tuotantoa todellisia laitoksia vastaavissa olosuhteissa. Laboratorio ja sen työelämälähtöiset tutkimushankkeet tarjoavat opiskelijoille lisäksi runsaasti mielenkiintoisia laboratoriotöitä ja tutkimusprojekteja.
Savonian tarjoaman koulutuksen työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös henkilökunnan osaamisen ajantasaisuuden ja jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opintotoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut tukipalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat ovat ajantasaisissa osaamis- ja kehittämisvaatimuksissa. Koulutusta suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden, työelämän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Näin varmistetaan, että koulutusohjelman opetussuunnitelma vastaa työelämän tarpeita. Yhteistyö perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, osaamisen jakamiseen ja yhdessä oppimiseen.
Vuosittaiset projektityöt kehittävät opiskelijan osaamista työelämän tarpeisiin. Ensimmäisen vuosikurssin projekti ”Kestävä kehitys ja yhteiskunnan tarpeet” auttaa ymmärtämään miten kestävä kehitys näkyy ja miten se voidaan huomioida rakennetussa ympäristössä. Toisen vuosikurssin projekti ”Vesitekniikan kokeellinen kehitystoiminta” tutustuttaa opiskelijan esimerkiksi vedenkäsittelyyn liittyvään kokeelliseen toimintaan ja syventää opiskelijoiden ympäristökemian teoreettista ja käytännön osaamista. Samalla projektin tarkoituksena on projektityöskentelyn ja ryhmätyövalmiuksien kehittäminen. Kolmannen vuosikurssin ”Case-projektilla” on ulkopuolinen tilaaja, jonka ympäristöalaan liittyvään ongelmaan projektiryhmä tuottaa ratkaisun. Kukin ryhmä valitsee oman aiheen, joka määrää painopistealueet, joihin projektia tukeva opetus liittyy.
Opiskelun tavoitteena on opiskelijan ammatillisen asiantuntemuksen kasvu. Opiskelun myötä hänestä kasvaa oma-aloitteinen ja itsenäinen asiantuntija. Opiskelijoiden itseohjautuvuutta korostetaan opetuksessa ja ohjauksessa opintojen alusta lähtien. Vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään, ja oppimisen tavoitteena on opitun syvällinen ymmärtäminen.
Ohjauksen tavoitteena on tukea opintoja niiden eri vaiheissa. Opintojen alussa ohjauksessa painottuu henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa myös aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan. Opintojen edetessä painottuu uraohjaus, jolla tuetaan asiantuntijuuden suuntaamista, työelämävalmiuksien kehittymistä sekä työllistymistä. Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat opiskelijan henkilökohtaisten ammatillisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa. Kaiken ohjauksen tavoitteena on tehostaa opiskelijan oman ajankäytön hallintaa sekä oman toiminnan arviointia ja parantaa siten valmiuksia jatkuvaan oppimiseen.
Kansainvälisyystaidot ovat tärkeä osa insinöörin osaamista. Opiskelija voi painottaa kansainvälistymistä henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassaan valitsemalla opintoja myös Savonian muiden koulutusohjelmien tarjoamista englannin kielellä toteutetusta tarjonnasta. Kansainvälisyyttä voi vahvistaa myös lukukauden tai – vuoden mittaisella opiskelijavaihdolla tai suorittamalla harjoittelun ulkomailla. Savonian opiskelijoiden vaihto-ohjelmien lisäksi ympäristötekniikan opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kaksoistutkinto saksalaisessa tai kiinalaisessa partnerikoulussa. Tämän avulla ympäristötekniikan opiskelijoille on tarjolla vähintään 60 op:n opetusta englanninkielellä. Ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma tarjoaa myös ulkomaisille opiskelijoille mahdollisuuden tulla vaihto-opiskelijaksi Savoniaan. Tämän myötä myös osassa perusopinnoista on pääasiallisena opetuskielenä englanti, mikä mahdollistaa kaikkien opiskelijoiden kansainvälisten taitojen kehittymisen.
Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteena on koko oppimistapahtuma eli opetuksen tavoitteiden mukaisten tietojen ja taitojen saavuttaminen sekä opiskelun että työelämän edellyttämä asennoituminen ja vastuunottokyky. Opintojaksojen arviointi perustuu opintojaksokohtaisesti laadittuihin arviointikriteereihin.
Opintojaksotaulukko
| Koodi | Nimi | 1 S | 1 K | 2 S | 2 K | 3 S | 3 K | 4 S | 4 K | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusopinnot | |||||||||||
| 4 EXX8000 | Tekniikan opiskelijan työvälineet | 5 | |||||||||
| 4 EXX8010 | Matematiikka 1 | 5 | |||||||||
| 4 EXX8020 | Matematiikka 2 | 5 | |||||||||
| 4 EXX8040 | Tekniikan fysiikka | 5 | |||||||||
| 4 EXX8030 | Matematiikka 3 | 5 | |||||||||
| 4 EXX8050 | Engineering English | 5 | |||||||||
| 4 EXX8060 | Teknisk svenska | 5 | |||||||||
| 4 ERXP810 | Introduction to Business Economics | 5 | |||||||||
| Ammattiopinnot | |||||||||||
| Yhteiset ammattiopinnot | |||||||||||
| 4 EYA8000 | Ympäristötekniikan perusteet | 5 | |||||||||
| 4 EYX8000 | Vesihuollon perusteet | 5 | |||||||||
| 4 EYA8010 | Ympäristötekniikan projekti 1 | 5 | |||||||||
| 4 EYA8020 | Ympäristötekniikan laboratoriotyöt | 5 | |||||||||
| 4 EYA8030 | Insinöörin mikrobiologia | 5 | |||||||||
| 4 EYA8040 | Ilmansuojelutekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EYA8050 | Prosessitekniikka ja automaatio | 5 | |||||||||
| 4 ERXG810 | Geotekniikka ja pohjarakennus | 5 | |||||||||
| 4 EYA8060 | Pilaantunut maaperä, kunnostus ja näytteenotto | 5 | |||||||||
| 4 EYA8070 | Energiantuotantoympäristöt | 5 | |||||||||
| 4 EYA8080 | Suunnitteluosaaminen | 5 | |||||||||
| 4 ERXG820 | Mittaustekniikka ja kaavoitus | 5 | |||||||||
| 4 EYA8090 | Materiaalien kierrätys ja jätehuolto | 5 | |||||||||
| 4 EYX8010 | Vesihuoltotekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EYA8100 | Ympäristömittaukset | 5 | |||||||||
| 4 EYF4000 | Ympäristöfysiikka | 5 | |||||||||
| 4 EYA8110 | Ympäristötekniikan projekti 2 | 5 | |||||||||
| Ympäristötekniikan osaaja | |||||||||||
| 4 EYA8120 | Ympäristöriskit | 5 | |||||||||
| 4 EYA8130 | Ympäristöalan kenttä- ja laboratoriotyöt | 5 | |||||||||
| 4 ERXZ810 | Rakentamistalous 1 | 5 | |||||||||
| 4 ERXJ810 | Liikennetekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EYA8140 | Ympäristötekniikan projekti 3 | 5 | |||||||||
| 4 EYA8150 | Teollisuusprosessit | 5 | |||||||||
| 4 EYA8160 | Ympäristölainsäädäntö ja YVA | 5 | |||||||||
| 4 EYA8170 | Vesihuollon laboratoriotyöt | 5 | |||||||||
| 4 EYA8180 | Vesistöjen hoito | 5 | |||||||||
| Vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet | |||||||||||
| 4 EYS8000 | Ympäristöystävällinen tuotesuunnittelu ja elinkaarianalyysi | 5 | |||||||||
| 4 EYS8010 | Vesilaitossuunnittelu | 5 | |||||||||
| 4 EYS8020 | Ympäristömittaustiedon hallinta | 5 | |||||||||
| 4 ERXJ820 | Katutekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EYS8030 | Laatu- ja ympäristöjärjestelmät | 5 | |||||||||
| 4 EYS8040 | Vesihuoltoverkoston rakennussuunnittelu | 5 | |||||||||
| 4 EYS8050 | Ympäristömonitorointijärjestelmät | 5 | |||||||||
| 4 ERXJ830 | Infrarakentamisen tuotannonohjaus ja rakennuttaminen | 5 | |||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| 4 EYV8010 | Vaihtuvat ympäristötekniikan opinnot | 5 (NonStop) | |||||||||
| 4 LLX1600 | Myynnin verkkokurssi | 5 (NonStop) | |||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| 4 ECH4100 | Harjoittelu 1 | 5 | |||||||||
| 4 ECH4210 | Harjoittelu 2a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4220 | Harjoittelu 2b | 5 | |||||||||
| 4 ECH4310 | Harjoittelu 3a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4320 | Harjoittelu 3b | 5 | |||||||||
| 4 ECH4330 | Harjoittelu 3c | 5 | |||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| 4 SAVONT1 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT10 | Opinnäytetyön suunnittelu | 5 | |||||||||
| 5 ECONT20 | Opinnäytetyön toteutus | 5 | |||||||||
| 5 ECONT30 | Opinnäytetyön viimeistely | 5 | |||||||||
| 5 ECONT40 | Kypsyysnäyte | 0 | |||||||||
| 4 SAVONT2 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT50 | Opinnäytetyö, projekti 1 | 5 | |||||||||
| 5 ECONT60 | Opinnäytetyö, projekti 2 | 5 | |||||||||
| 5 ECONT70 | Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen | 5 | |||||||||
| 5 ECONT80 | Kypsyysnäyte | 0 | |||||||||
Opintojaksokuvaukset
4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa niitä perustaitoja ja työvälineitä (IT-taidot, viestintä, englanti), joita amk-opinnoissa tarvitaan. Opiskelija osaa suunnitella opintonsa sekä käyttää opiskelijalle tarjottavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Opiskelija osaa arvioida voimavarojaan ja hakea tarvittaessa tukea edetäkseen opinnoissa. Opiskelija osaa kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan. Opiskelija osaa hahmottaa ammattialansa tarjoamia vaihtoehtoja ja työmahdollisuuksia, ja osaa aloittaa laatimaan työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja (osaamisportfolio/ PLE). |
Keskeiset sisällöt | Opiskelu Savoniassa, opiskelutaidot ja opintojen sujuva eteneminen. Opintojen aikana ja työelämässä tarvittavat kirjallisen ja suullisen viestinnän taidot erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä viestiessä. Työnhakuasiakirjat ja osaamista kuvaavat aineistot (viestintä). Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien IT-sovellusten tehokas käyttö (DigiAvain, IT-taidot ja digikyvykkyys). Lähtötasokokeet. Kielten opiskelu Savoniassa. Kielten opiskelutekniikat. |
Suoritustavat | Suoritustapa 1: Aktiivinen osallistuminen aloituspäiviin ja opintojakson opetukseen, tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin (SavoniaStart). HOPS-keskustelu. Lähitunnit ja verkkotyöskentely harjoituksineen, palautettavat tehtävät ja itsenäinen työskentely annettujen ohjeiden ja aikataulujen mukaan. Suoritustapa 2: verkkotyöskentely, sovittava erikseen opettajatuutorin kanssa. (aikaisintaan syksyllä 2019) |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Reppu-sivujen ja Wilman aineistot, Moodlessa jaettavat materiaalit, muu opettajan jakama aineisto |
Muuta huomioitavaa | Opiskelijan työmäärä jakautuu seuraavasti: Orientaatio tekniikan opintoihin 1 op IT-taidot ja digikyvykkyys 2 op Viestintä 2 op |
Yhteyshenkilö | Westerholm Tatu, Kähkönen Olli-Pekka, Lahti Sami |
4 EXX8010 Matematiikka 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen. |
Keskeiset sisällöt | - lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Yhteyshenkilö | Hyvönen Niina |
4 EXX8020 Matematiikka 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | - raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Edeltävät opinnot | Matematiikka 1 |
Yhteyshenkilö | Hyvönen Niina |
4 EXX8040 Tekniikan fysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija osaa yksi- ja kaksiulotteisen liikkeen matemaattisen kuvailun. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä. |
Keskeiset sisällöt | SI-järjestelmä Lämpölaajeneminen Lämpöenergia Ideaalikaasun tilanyhtälö Lämmönsiirtymistavat Kinematiikka Newtonin lait Kitka Työ, energia ja teho Liikemäärä Ympyräliike |
Suoritustavat | Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 EXX8030 Matematiikka 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet. |
Keskeiset sisällöt | - separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Edeltävät opinnot | Matematiikka 1, Matematiikka 2 |
Yhteyshenkilö | Hyvönen Niina |
4 EXX8050 Engineering English
Credits | 5 cr |
Credits in Foreign Language | 5 cr |
Objectives | Opiskelija osaa viestiä oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa englannin kielellä. Hän osaa huomioida kulttuurien välisen viestinnän erityispiirteet ja sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston ja viestintätilanteet. Opiskelija osaa laatia työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja, sekä kertoa omasta osaamisestaan suullisesti. |
Content | Puhelinviestintä, raportointi, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, neuvottelut ja palaverit, ammatti-alan keskeiset käsitteet ja ajankohtaiset aiheet, esityksen laadinta ja esiintymistaidot, työnhaku. |
Requirements | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. |
Grading Scale | 0 - 5 |
Course material | Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014, artikkelit, sähköinen materiaali |
Other considerations | Opintojakso on valittava opiskelijan oman tutkinto-ohjelman tarjonnasta, jotta hän kehittää englannin taitojaan juuri omaan ammattialaansa liittyen. |
Contact | Huusari Satu |
4 EXX8060 Teknisk svenska
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa. |
Keskeiset sisällöt | Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku. Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen. Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia. Kielen perusrakenteet. Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Teknisk svenska-opintojakso on myös olemassa verkkototeutuksena, johon liittyy erillinen ruotsin suullisen ja kirjallisen kielitaidon koe. Mikäli opiskelijalla on jo hyvä ruotsin kielen taito (vähintään arvosana 4), voi hän osoittaa osaamisensa kirjallisen ja suullisen näyttökokeen avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 (saatavissa myös digikirjana). Artikkelit, sähköinen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Opintojen alussa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin lähtötasotestiin. Opintojakson Teknisk Svenska yhteydessä järjestetään lisäohjausta sitä tarvitseville. Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosana on suullisen ja kirjallisen taidon arvosanojen keskiarvo. Molemmista osioista tulee olla vähintään arvosana 1. Todistukseen liitetään myös suullisen ja kirjallisen taidon sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”. |
Yhteyshenkilö | Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva |
4 ERXP810 Introduction to Business Economics
Credits | 5 cr |
Credits in Foreign Language | 5 cr |
Objectives | The course will introduce the students to economic thinking and gives an overall picture of company's economic environment and profitability. The students will get a comprehensive view of the role that accounting has in business operations and in the decision-making process. The students will learn the basics of different cost concepts and cost-volume-profit analysis as well as income statement and balance sheet. |
Content | The features of main business processes: real process and monetary process The role of accounting in the decision-making process The behavior of costs Cost-volume-profit analysis and financial calculations Financial statement analysis profitability, liquidity and solvency Challenges faced by companies operating in an international environment Basics of marketing, marketing process of products and services The concepts of entrepreneurship and the forms of enterprises |
Requirements | Assessment includes a student's entire learning process during the course. Exam Group assignment |
Grading Scale | 0 - 5 |
Course material | Materials and links in Moodle. Material provided by the lecturer and/or developed by students themselves, e.g., exercises and solutions. |
Prerequisites | No prerequisites |
Contact | Jääskeläinen Ari |
4 EYA8000 Ympäristötekniikan perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Osaamistavoitteet jakautuvat kolmeen teemaan: ympäristö- ja terveysvaikutukset, energiatekniikka ja ympäristöasioiden hallinta. Opintojakson suoritettuaan opiskelijoilla on perustieto ympäristötekniikan eri osa-alueista: maaperän, vesistön ja ilman laadusta ja näihin vaikuttavista yhdyskunnan toiminnoista ja näihin liittyvän teknologian hyödyntämistavoista. Hän perehtyy myös tyypillisiin energian tuotantomenetelmiin ja niiden ympäristövaikutuksiin. Hän tuntee eri polttoaineiden (uusiutumaton, uusiutuva) ominaisuudet energian tuotannon ja ympäristökuormituksen kannalta. Opintojakson suoritettua opiskelija tuntee kansalliset, EU:n ja YK:n ympäristöpoliittiset tavoitteet ja niihin liittyvät ohjauskeinot Suomessa. Hän tuntee ympäristöhallinnon rakenteen ja tehtävät Suomessa. Opiskelija ymmärtää ympäristölupaprosessin toiminnan harjoittajan näkökulmasta ja hallitsee tärkeimpien ympäristösuojelua koskevien lakien tavoitteet. Hän oppii esimerkkien avulla YVA-menettelyn ja EMAS-järjestelmän tavoitteet ja toteutuksen vaiheet. Hän tutustuu ympäristöalan menetelmästandardeihin ja ymmärtää niiden merkityksen vertailukelpoisten tulosten saamiseksi EU:ssa. Opiskelija hallitsee järjestelmällisen tiedonhaun perusteet ja tuntee oman alansa keskeiset tietolähteet. |
Keskeiset sisällöt | Ympäristö- ja terveysvaikutukset (1op): - ympäristötekniikan eri osa-alueet (maaperä, vesistö, ilmakehä) - maankäyttö ja luonnonvarat - veden laatu ja vesistökuormitus - materiaalien käsittely ja kierrätys sekä jätehuolto - yhteiskunnan (esimerkiksi teollisuuden ja liikenteen) aiheuttama ympäristökuormitus Energiatekniikka (1op): - energialähteet (uusiutumattomat ja uusiutuvat) - kotimaiset ja ulkomaiset energiavarat ja niiden käyttö - energian tuotantomenetelmät ja niiden ympäristövaikutukset - polttoaineet ja niiden ominaisuudet energian tuotannon ja ympäristön kuormituksen kannalta Ympäristöasioiden hallinta (3op): - ympäristöhallinto Suomessa - ympäristöpolitiikan tavoitteet ja toteutus (kestävä kehitys) - ympäristöpolitiikan keinoja (ympäristömerkit, energiamerkintä, -katselmukset) - yhteiskunnan ohjaus ja valvonta (lainsäädännöllinen, taloudellinen, tieto-ohjaus) - ympäristöasioiden hallinta teollisuudessa (EMAS) - tärkeimmät ympäristönsuojelua koskevat lait - ympäristölupaprosessi - YVA-menettely - menetelmästandardisointi - ympäristöalaan liittyvät tietokannat ja tiedonhaku |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät ja vierailukäynnit. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Harjoitustehtävät liittyvät ympäristöalan tiedon hankintaan ja hankitun tiedon käsittelyyn. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Materiaali jaetaan opiskelijoille käyttöön Moodlessa. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - perusasiat ympäristötekniikan eri osa-alueista - tyypilliset ympäristö- ja terveysvaikutukset luokitella luonnonvarat ja polttoaineet ominaisuuksiltaan uusiutumattomiin ja uusiutuviin - ympäristöhallinnon ja sen tärkeimmät tavoitteet ja ohjauskeinot Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi Opiskelija tuntee - eri energiantuotantomenetelmät ja niiden ympäristövaikutukset - eri polttoaineiden ominaisuudet ympäristökuormituksen kannalta - ympäristölupaprosessin ja YVA-menettelyn - ympäristövastuullisuuden osoittamiseen liittyvät menettelyt - alan keskeiset tietolähteet Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - arvioida toimintojen ja tuotteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia - arvioida polttoaineen ominaisuuksia energiantuotannon ja ympäristökuormituksen kannalta - hyödyntää lakitietokantaa - hyödyntää ympäristöalan menetelmästandardeja |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYX8000 Vesihuollon perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Vesihuollossa ja vesirakentamisessa tarvittavat perustiedot hydrologiasta ja hydrauliikasta. Veden hydrologinen kierto ja ihmisen toiminnan vaikutus siihen. Sadannan, haihdunnan ja valunnan huomioon ottaminen vesiteknisissä suunnittelutöissä. Veden virtausominaisuudet, virtausmuodot. Energiayhtälön käyttö vesitekniikassa. Putkivirtausten ja avouomavirtausten laskumenetelmät. Vesihuoltotekniikan merkitys yhteiskunnassa ja vesihuoltotekniikka käsitteenä. Vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostojen suunnittelun perusteet ja mitoitusmenetelmät. Verkostosuunnittelu osana kunnallisteknistä suunnittelua. Perustiedot vedenkäsittelyn ja jäteveden puhdistamisen prosesseista. Vedenkäsittelylaitokseen ja jäteveden puhdistamoon tutustuminen. |
Keskeiset sisällöt | - Johdanto hydrologiaan, hydrauliikkaan ja vesihuoltotekniikkaan - Veden kiertokulku ja vesitase - Valuma-alue - Sadanta, haihdunta ja valunta - Nesteen virtaustekniset ominaisuudet - Paineellinen putkivirtaus - Avouomavirtaus - Jatkuvuus- ja energiayhtälöt sekä kitkahäviö virtauksessa - Talousvesi Suomessa ja vedenkulutusennusteen laatiminen - Vesijohtoverkosto ja vesijohtoverkoston mitoitus - Jätevesien viemäröinti ja viemärin mitoitus - Hulevedet ja hulevesiviemäröinnin mitoitus - Vesihuoltolinjan rakennussuunnitelman asiakirjat - Talousveden käsittelyn ja jäteveden puhdistamisen perusteet - Jäteveden puhdistamisen perusteet |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja ja laskuharjoituksia. Osa laskuharjoitustehtävistä tehdään itsenäisesti. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on tehtävä laskuharjoituksia suorittamiseen ja suoritettava tentti hyväksytysti. Oppimisesta tehdään portfolio. Joustavaa oppimista tuetaan eOppimisella, kuten tuntien videotaltioinnilla ja Moodle-oppimisympäristöllä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodle, e-oppikirja |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti. Tyydyttävä (1-2): - Tuntee ja osaa ohjattuna ratkaista tyydyttävästi keskeisiä hydrologian, hydrauliikan ja vesihuoltotekniikan perustehtäviä, kuten - Veden kiertokulku, varastot ja varastojen väliset yhteydet - Vesitaseajattelu - Valuma-alueen määrittäminen - Sadanta käsitteenä, sadannan määritysmenetelmät - Haihdunta käsitteenä, haihdunnan määritysmenetelmät - Valunta käsitteenä, valunnan määrittämismenetelmät - Virtaama käsitteenä, virtaaman määärittämisen menetelmät - Tuntee nesteen virtaustekniset ominaisuudet - Tuntee paineellisen putkivirtauksen ratkaisuun liittyvät kaavat - Tuntee avoumavirtauksen laskentaan liittyvät laskentatavat - Tietää vesihuollon osa-alueet - Tietää vesijohtoverkoston toimintaperiaatteen - Tietää viemäriverkoston toimintaperiaatteen - Ymmärtää, mitä vesihuollon mitoitusvesimäärillä tarkoitetaan - Tuntee talousveden käsittelyn ja jäteveden puhdistamisen tavoitteet Hyvä (3-4): - Samat kuin edellä, mutta osaamisen taso hyvä. - Lisäksi ymmärtää, mitä vesijohtoverkoston painetasolla tarkoitetaan - kykenee laskemaan valuma-alueelta tulevan keskivalunnan ja uoman keskivirtaaman - kykenee laskemaan sateen aiheuttaman ylivaluman ja ylivirtaaman pienelle valuma-alueelle - kykenee laskemaan lumen sulamisen aiheuttaman ylivaluman ja ylivirtaaman - osaa laskea vesihuollon mitoitusvesimääriä - osaa laskea kitkallista paineellista putkivirtausta - osaa laskea kitkallista avouomavirtausta - osaa soveltaa jatkuvuusyhtälöä ja energiayhtälöä paineelliseen putkivirtaukseen ja avouomavirtaukseen Kiitettävä (5): - Samat kuin edellä, mutta osaamisen taso kiitettävä - Edellisten lisäksi osaa itsenäisesti ratkaista kurssin aihealueeseen liittyviä tehtäviä tilanteissa, jotka muistuttavat kurssilla käsiteltyjä tilanteita. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYA8010 Ympäristötekniikan projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on kehittää projekti- ja ryhmätyö/tiimityövalmiuksia, ja auttaa ymmärtämään ympäristötekniikan eri osa-alueiden kytköksiä toisiinsa Opiskelija tutustuu ekosysteemin perusilmiöihin rakennetussa ympäristössä ja ymmärtää niiden yhteyden yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Hän oppii tarkastelemaan rakennettua ympäristöä ottaen huomioon ihmisen olemassa olon reunaehdot ja luonnonvarojen kestävän käytön. Projektin aikana opiskelijat oppivat itsensä ja ajankäytön johtamisen taitoja, tiimityötaitoja, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja, systemaattista ympäristön tarkastelua ja arviointia sekä teknisen raportin laadintaa. |
Keskeiset sisällöt | Projektissa tutustutaan ns. rakennettuun ympäristöön pienryhmissä. Projektia ohjataan sekä ympäristötekniikan sisällön näkökulmasta että suullisen ja kirjallisen viestinnän osalta (muistiot, suunnitelmat, tiedotus ja raportointi). Pienryhmässä opiskelija tarkastelee itsensä johtamista ja ajankäyttöä yhtenä tiimin jäsenenä. Projektin aikana opiskelija kohtaa useita ongelmanratkaisutilanteita, joiden ratkaisemisessa kehittyy työyhteisössä tarvittavia päätöksentekotaitoja. Projektin tarkoituksena on pohtia kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien toteutumista valituissa kohteissa ja perehtyä tarkemmin ekologiseen ulottuvuuteen. Miten valittu kohde vaikuttaa luontoon, ihmisen terveyteen ja yhteiskuntaan? Miten sitä voi selvittää ja arvioida? Mitä toimintoja kohteessa on? Onko niillä joku vaikutus ympäristöön? Miksi kohde sijaitsee juuri siinä? Onko ympäristö otettu huomioon kohteen sijainnin/toiminnan suunnittelussa? Viestinnän osuus (1 op): - muistio, tiedottaminen, raportointi |
Suoritustavat | Projektiryhmä etenee erillisen suunnitelman mukaisesti siten, että työjärjestyksessä on varattu ryhmälle yhteinen aika ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Ohjaajina toimivat ammattiaineiden opettajat ja viestinnän opettaja. Oppimisessa ja projektin etenemisessä korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ja tiimityöskentelytaidot. Projektin tuotos raportoidaan kirjallisesti ja suullisesti. Viestinnän osuus: Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Materiaali jaetaan opiskelijoille käyttöön kurssin alussa. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty: - Opiskelija on osallistunut ohjaustilanteisiin, suorittanut yksilötehtävät ja osallistunut aktiivisesti palautettavien raporttien laadintaan. - Opiskelija osaa laatia itsenäisesti ryhmässä projektissa vaadittavan tiedotteen, muistion ja raportin sekä ymmärtää tiedottamisen ja palaverin merkityksen. |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYA8020 Ympäristötekniikan laboratoriotyöt
Laajuus | 5 op |
Vieraskielinen osuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija oppii ympäristötekniikan keskeisimmät laboratoriokäytännöt, ja ympäristökemian perusteet. Opiskelija tuntee ympäristötekniikan laboratorion toimintatavat ja turvallisuusvaatimukset, hän osaa käyttää suojavarusteita ja tietää miten toimitaan onnettomuus/tapaturmatilanteessa. Opiskelija oppii käyttämään ympäristökemian keskeisiä laitteita ja välineitä ja tutkii ympäristökemiaan ja -fysiikkaan liittyviä ilmiöitä erilaisia mittavälineitä ja -menetelmiä käyttäen. Hän oppii laboratoriotyön dokumentointia, tulosten luotettavuuden arviointia ja raportointia. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa soveltaa oppimiansa käytäntöjä ja tietoa ympäristötekniikan sovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | Ympäristötekniikan laboratoriokäytännöt (1 op): - Perehdytys ympäristötekniikan laboratoriotiloihin ja koehalliin, - Laboratorion ja koehallin työskentelykäytännöt ja työturvallisuus, - Keskeiset laboratoriolaitteet, - Yleisimmät laboratoriovälineet ja -tarvikkeet ja niiden käyttötarkoitus, - Kemikaalien käyttö ja välinehuolto sekä - Menetelmästandardien käyttö ja merkitys ympäristöanalytiikassa. Laboratorioharjoitukset (2 op): - Pipetointikoulutus, - Keskeisten laboratoriolaitteiden käytön harjoittelu, - Laboratoriovälineiden ja –tarvikkeiden käytön harjoittelu, - Ympäristökemian perusmenetelmiin (mm. imusuodatus, veden pH:n, happipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden mittaus, pH:n säätö, veden kovuuden ja rautapitoisuuden mittaus, saostusreaktio) tutustuminen, - Mittaustulosten kirjaaminen ja tulosten arviointi, - Yleismittarin (virta ja jännitys), työntömitan ja vaa’an (kiinteän kappaleen koko ja tiheys) käyttö, - Mittaustulosten epävarmuus ja - Taulukkolaskentaohjelmiston käyttö. Ympäristökemia (2 op): - Jaksollinen järjestelmä ja käsikirjat tietolähteenä, - Aineen rakenne ja kemialliset sidokset, - Ainemäärä, reaktioyhtälöt ja kemiallinen tasapaino, - Saostuminen ja liukoisuus, - Hapetusluvut, hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä - Hapot, emäkset ja pH - Alkuaineisiin liittyvä harjoitustyö |
Suoritustavat | Lähiopetustunnit, harjoitukset, itsenäinen työskentely ja tentti. Lähiopetustunneilla opettaja käsittelee sisältöön liittyvää teoriaa ja ohjaa pienryhmien työskentelyä laboratoriossa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija: - on perehtynyt ympäristötekniikan laboratorioon toimintaympäristönä, - tuntee laboratorion ja koehallin työskentelykäytännöt, - tietää miten toimia onnettomuus/tapaturmatilanteessa ympäristötekniikan laboratoriossa, - osaa käyttää keskeisiä laboratoriolaitteita ja - tuntee ympäristökemian keskeiset käsitteet ja osaa ratkaista perustehtäviä. Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija: - tunnistaa laboratoriovälineet ja perusmittalaitteet, - osaa käyttää sujuvasti laboratoriolaitteita ja –välineitä, - osaa toimia hätätilanteessa, - osaa henkilökohtaisesti suojautua kemikaaliriskeiltä, - osaa dokumentoida mittaustapahtuman jäljitettävästi ja - ymmärtää ympäristökemian keskeiset käsitteet ja tuntee niiden yhteyden käytäntöön. Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa verrata ja tulkita mittaustuloksia viitearvoihin, - osaa arvioida mittaustuloksen epävarmuutta, - osaa valita sopivan laboratoriovälineen ja mittalaitteen ja - osaa soveltaa ympäristökemian tietojaan, ratkaista soveltavia tehtäviä ja tarvittaessa käyttää ulkomaista lähdeaineistoa. |
Yhteyshenkilö | Aalto Juha-Matti |
4 EYA8030 Insinöörin mikrobiologia
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson keskeisin tavoite on saada yleiskuva mikrobiologiasta sekä mikrobien hyödyntämisestä keskeisimmillä teollisuusaloilla ja ympäristötekniikassa. Opiskelija oppii perustietoja mikrobien rakenteesta, luokittelusta, aineenvaihdunnasta, lisääntymisestä, elinympäristöistä ja yhteydestä ihmisen terveyteen/sairauteen. Opiskelija tutustuu mikrobiologian perusmenetelmiin, keskeisimpien ravinteiden kiertoon, veden mikrobiologiaan, mikrobien hyödyntämiseen jätevesien ja erilaisten jätteiden käsittelyssä sekä mikrobien ja mikrobituotteiden avulla valmistettaviin teollisuustuotteisiin. Kurssin yhteydessä on mahdollista suorittaa hygieniapassi (vapaaehtoinen). |
Keskeiset sisällöt | - Mikrobiryhmät ja mikrobien rakenne - Mikrobien aineenvaihdunta, lisääntyminen ja kasvu - Mikrobien yhteys terveyteen/sairauteen - Mikrobit ja ravinteiden kierrot - Mikrobiologian perusmenetelmät (mikroskopointi, viljely, aseptinen työskentely) - Veden mikrobiologian peruskäsitteet, talous- ja jäteveden puhdistus, vesien mukana leviävät taudinaiheuttajat - Mikrobit ja jätteiden käsittely - Mikrobiologian teollisia sovelluksia/tuotteita (lannoitteet, antibiootit, hormonit, elintarviketeknologiset tuotteet, entsyymit) |
Suoritustavat | Lähiopetustunnit, harjoitukset, itsenäinen työskentely ja tentti. Lähiopetustunneilla opettaja käsittelee sisältöön liittyvää teoriaa ja ohjaa harjoituksien tekoa, Kurssiin sisältyy ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön laboratoriossa tehtävä harjoitus sekä mikrobiologiseen sovellukseen liittyvä posterin laadinta. Posterit esitetään muulle ryhmälle. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija: - tuntee mikrobiryhmät - tuntee mikrobien kasvun ja lisääntymisen perusteet - tuntee mikrobien yhteyden terveyteen/sairauksiin - tuntee talous- ja jäteveden puhdistuksen mikrobiologiset perusteet ja peruskäsitteet Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija: - osaa tehdä laboratoriossa työohjeiden mukaan mikrobiologisia kokeita - hallitsee biologisen jätteenkäsittelyn perusteet (mädätys, kompostointi, maaperän puhdistus) - ymmärtää mikrobien merkityksen biogeokemiallisissa aineiden kierroissa - tietää keskeisimmät mikrobien hyödyntämismahdollisuudet teollisuudessa Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija: - osaa syventää mikrobiologian tietouttaan käyttäen myös ulkomaista lähdeaineistoa - hallitsee biologisen jätteenkäsittelyn prosessit (mädätys, kompostointi, maaperän puhdistus, bioliuotus) |
Yhteyshenkilö | Aalto Juha-Matti |
4 EYA8040 Ilmansuojelutekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ilmakehässä esiintyvät epäpuhtaudet ja ymmärtää niiden merkityksen ilmansuojelun syklissä. Hän tiedostaa epäpuhtauksien merkittävimmät lähteet, epäpuhtauksien pääreaktiot ilmakehässä ja osaa valita soveltuvan tekniikan päästöjen muodostumisen vähentämiseen tai kaasuvirran puhdistamiseen. Opiskelija tuntee ilmansuojeluun liittyvän lainsäädännön ja osaa soveltaa sitä polttolaitoskohteissa ja ilmanlaadun seurannassa. Hän tuntee ja osaa käyttää ilmakehän/prosessikaasun epäpuhtauksien määrittämiseen käytettäviä menetelmiä ja laitteita. Laboratorioharjoitustöissä opiskelija oppii dokumentoimaan työn suorituksen toistettavuuden kannalta jäljitettävästi ja harjoittelee raportoimaan tulokset EN ISO/IEC 17025 standardin vaatimuksen mukaisena testausselosteena. |
Keskeiset sisällöt | - ilmansuojelun osa-alueet - ilmakehän rakenne - päästöjen leviäminen - ilman epäpuhtauden ja niiden lähteet - ilmanlaatua ohjaavat normit - epäpuhtauksien pääreaktiot ilmakehässä - ilmanlaadun ja päästöjen seuranta (näytteenotto, mittausmenetelmät) - päästöjen puhdistus- ja vähentämistekniikka |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laboratorioharjoitustunnit (läsnäolovelvollisuus) sekä etätehtävät. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely laboratorioharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laboratorioharjoitustehtäviin liittyy mittausmenetelmien käyttö ja tulosten raportointi. Osa etätehtävistä on mittaus- ja puhdistuslaitteisiin liittyviä itsenäisesti tehtäviä laskuharjoituksia, osa on ryhmätyönä raportoitavia kirjallisuusselvityspohjaisia suunnitteluharjoituksia. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodlen kautta jaetaan opintojakson luentomoniste ja laboratorioharjoitustyöohjeet, joiden lähteenä mm. valtion ympäristöhallinnon, Ilmatieteen laitoksen, Ilmanlaatuportaalin ja Ilmansuojeluyhdistys ry:n ja Finlexin sähköinen palvelu. Viitemateriaalia saatavana sähköisesti mm. http://www.ilmanlaatu.fi http://www.ymparisto.fi |
Edeltävät opinnot | ympäristötekniikan perusteet tai vastaavat tiedot |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - perusasiat ilmansuojelutekniikan eri osa-alueista (ilmansuojelusykli) - osaa dokumentoida ja raportoida kokeellisesti tehdyn harjoituksen - laskea puhdistuslaitteen erotusasteen Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - tuntee ilmakehän rakenteen ja siinä tapahtuvat epäpuhtauksien pääreaktiot - osaa valita mittausmenetelmän energiantuotannon päästöjen seurantaan - osaa valita mittausmenetelmän ilmanlaadun seurantaan - osaa laskea analyysituloksen pitoisuudeksi ja verrata sitä viitearvoihin - tunnistaa eri puhdistustekniikoiden sovelluskohteet - osaa käyttää alan menetelmästandardeja pienryhmässä Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - ymmärtää ilmansuojelusyklin moniulotteisuuden - osaa valita mittausmenetelmän teollisuuden päästöjen seurantaan erilaisissa kohteissa - osaa soveltaa ilmanlaadun ja päästöjen viitearvoja eri tyyppisissä kohteissa - ymmärtää eri puhdistustekniikoiden valintakriteerit - osaa käyttää menetelmästandardeja itsenäisesti |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYA8050 Prosessitekniikka ja automaatio
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson aikana opiskelija tutustuu prosessiteollisuuden eri aloihin ja opintojakson suoritettuaan hän ymmärtää prosessitekniikan sekä automaation perusteet. Opintojaksolla opiskelija tutustuu erilaisiin prosessityyppeihin, yksikköprosesseihin ja niiden käytännön sovelluksiin. Hän tuntee menetelmien toimintaperiaatteet yleisellä tasolla ja osaa valita käsiteltävälle materiaalille tarkoituksen mukaisen laitteen. Opiskelija hallitsee automaation perusasiat ja tuntee automaattisen säädön toimintaperiaatteen sekä siihen liittyvät mitta- ja toimilaitteet. Lisäksi hän osaa tulkita ja piirtää prosessin toimintaa kuvaavia lohkokaavioita, virtauskaavioita sekä prosessi- ja instrumentointikaavioita (PI-kaaviot). Hän hallitsee yleisimpien prosessisuureiden mittausmenetelmät, niihin liittyvät anturit ja yleisimmät prosessinohjauksessa käytettävät toimilaitteet. |
Keskeiset sisällöt | Prosessitekniikka (3op): - prosessiteollisuuden alat ja niiden erityispiirteet - panosprosessit, jatkuvat prosessit, kappaletavaraprosessit - yksikköprosessit - prosessikaaviot (lohkokaavio, virtauskaavio) Automaatio (2op): - säätötekniikan perusteet - yleisimmät piirrosmerkit (laitteet, instrumentointi) - prosessikaaviot (PI-kaavio) - prosessisuureiden mittausmenetelmät: Lämpötila, paine, virtaus, pinnankorkeus - toimilaitteet: venttiilit, pneumatiikka- ja moottoritoimilaitteet |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät ja mahdolliset vierailukäynnit. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä Lähiopetus, harjoitukset ja kokeet |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja harjoitustöissä itsenäisesti työstetty materiaali, jonka lähteinä mm. Elinkeinoelämän keskusliiton sähköinen palvelu, SFS- ja PSK-standardit. - Juhani Pihkala: Prosessitekniikan yksikköprosessit, tai alkuosa teoksesta Juhani Pihkala: Prosessitekniikka. Prosessiteollisuuden yksikkö- ja tuotantoprosessit, Opetushallitus, viimeisin painos. - Juhani Pihkala, Prosessisuureiden mittaustekniikka, Opetushallitus. - Kippo A ja Tikka A. Automaatiotekniikan perusteet. Edita Publishing. 2008. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - osaa tunnistaa yleisimmät piirrosmerkit prosessikaavioissa - osaa lukea/tulkita lohko- ja virtauskaavioita - ymmärtää eri mekaanisten yksikköprosessien käyttötarkoituksia - tuntee prosessiteollisuuden eri aloja - tuntee PI-kaavion yleisimmät piirrosmerkit Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa lukea ja piirtää PI-kaavioita - osaa käyttää laite- ja tehdassijoituspiirrustuksia - osaa valita sopivan mekaanisen yksikköprosessin eri käyttökohteisiin - tuntee yksikköprosesseissa käytettävien laitteiden toimintaperiaatteet - tuntee prosessien säädön perusteet Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - ymmärtää yksikköprosessien, toimilaitteiden ja prosessisuureiden merkityksen tuotantoprosesseissa - osaa valita sopivat yksikköprosessit ja prosessisuureiden mittausmenetelmät eri sovelluskohteisiin |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 ERXG810 Geotekniikka ja pohjarakennus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Osaamistavoitteisiin kuuluu, että opiskelija saa perustiedot maa- ja kallioperän muodostumisesta ja koostumuksesta sekä pohjaveden esiintymisestä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten maa- ja kallioperä käsitellään rakennuskohteena tai rakennusmateriaalien raaka-ainelähteenä. Opiskelija tuntee maa- ja kallioluokitukset sekä maalajien ominaisuudet. Osaamiskokonaisuus sisältää myös perustiedot maaperän kenttä- ja laboratoriotutkimus-menetelmistä rakennus- ja ympäristöteknisiä tarpeita varten. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten pohjavesihavaintoja, koetin- ja näytteenottokairauksia sekä geofysikaalisia tutkimuksia tehdään ja mitä tietoja niiden avulla maaperästä hankintaan. Opiskelija tuntee keskeiset pohjarakentamista säätelevät määräykset ja ohjeet. Opiskelija saa perustiedot maan- ja kallionvaraisesta perustamisesta sekä paalutuksesta. Asiantuntijuutta kehitetään rakennusten ja tonttialueiden kuivatus- ja routasuojausmenetelmiä opiskelemalla. |
Keskeiset sisällöt | - Suomen kallioperä - Suomen maaperä - Maaluokitukset - Maalajien ominaisuudet - Pohjatutkimukset - Pohjarakentamista koskevat määräykset ja ohjeet - Kalliolle perustaminen - Maanvarainen perustaminen - Paaluperustukset - Kuivatus- ja routasuojaus |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät, osallistuminen kairaus- ja laboratorioharjoituksiin. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja harjoitus- tehtävien lisäksi pakolliset kairaus- ja laboratorioharjoitukset. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Jääskeläinen R. Geotekniikan perusteet. Tammertekniikka /Amk-Kustannus Oy. Tampere 2011. Jääskeläinen R. Pohjarakennuksen perusteet. Tammertekniikka /Amk-Kustannus Oy. Tampere 2009. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 EYA8060 Pilaantunut maaperä, kunnostus ja näytteenotto
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson keskeisin tavoite on saada kokonaiskuva pilaantuneen maaperän kunnostusprosessista. Opiskelija oppii maaperäkemiaa, tuntee pilaantuneiden maa-alueiden tyypillisimmät haitta-aineet ja maaperää pilaavat toiminnot sekä maaperän pilaantumiseen liittyvän lainsäädännön perusteet. Hän oppii pilaantuneiden maiden tutkimista ja näytteenottoa sekä keskeisimpien maaperän kunnostustekniikoiden periaatteet. Kurssilla harjoitellaan pilaantuneen maan kunnostussuunnitelman laadintaa todellisten kohdeasiakirjojen pohjalta. Harjoitustöissä opiskelijat oppivat tiimityötaitoja sekä esitysten ja teknisen raportin laadintaa. |
Keskeiset sisällöt | Pilaantuneen maan kunnostusprosessi (4 op): - Yleisimmät maaperän pilaantumista aiheuttavat toiminnot - Tyypilliset maaperää pilaavat aineet - Lainsäädäntö ja viranomaisvaatimukset - Pilaantuneiden maa-alueiden tutkiminen - Maaperänäytteenotto - Kunnostusmenetelmän valinta - Kunnostushankkeen suunnittelu ja toteutus Maaperäkemian (1 op): - Maaperän rakenne ja maaperän toiminnalliset kerrokset - Maaperän tapahtuvat kemialliset, fysikaaliset ja mikrobiologiset prosessit - Haitta-aineiden sitoutuminen ja kulkeutuminen maaperässä |
Suoritustavat | Lähiopetustunnit, pakolliset harjoitustyöt ja tentti sekä itsenäinen työskentely. Lähiopetustunneilla opettaja käsittelee sisältöön liittyvää teoriaa ja ohjaa harjoitustöiden toteutusta sekä kunnostussuunnitelman laadintaa. Harjoitustyöt esitetään muulle ryhmälle. Opintojaksoon voi liittyä asiantuntijavierailu, kenttätutkimusharjoitus ja vierailukäynti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija tuntee: - pilaantuneen maaperän kunnostusprosessin päävaiheet - maaperän rakenteen - yleisimmät maaperää pilaavat aineet - pilaantuneen maaperän näytteenoton perusteet - yleisimmät maaperän kunnostusmenetelmät - kunnostussuunnitelman rakenteen Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija: - tuntee pilaantuneeseen maaperään liittyvän keskeisimmän lainsäädännön - ymmärtää yleisimpien haitta-aineiden sitoutumis- ja kulkeutumismekanismit maaperässä - osaa etsiä lisätietoa haitta-aineiden kemiallisista ominaisuuksista sekä ympäristövaikutuksista - osaa laatia kunnostussuunnitelman annettujen lähtötietojen avulla Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija: - osaa soveltaa maaperän mittaustuloksia ja pima-asetuksen viitearvoja eri tyyppisissä kohteissa - osaa soveltaa kurssilla opittuja tietoja ja tarvittaessa hyödyntää ulkomaista lähdekirjallisuutta harjoitustöissä |
Yhteyshenkilö | Aalto Juha-Matti |
4 EYA8070 Energiantuotantoympäristöt
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee energian, tehon, työn ja hyötysuhteen käsitteet sekä osaa määrittää eri polttoaineiden tehoja. Hän ymmärtää palamisen teoriaa ja osaa määrittää hyötysuhteen, palamisilman tarpeen ja syntyvien savukaasujen koostumuksen. Opiskelija tuntee eri hajautetun energian tuotantomuodot ja teknologiat, ja osaa arvioida näiden ympäristökuormituksen. Hän tuntee bioenergian tuotantoon liittyvää tekniikkaa, pystyy soveltamaan ja mitoittamaan laitoskokoja sekä hahmottaa niihin liittyviä nykypäivän haasteita. |
Keskeiset sisällöt | - Energia, teho, työ ja hyötysuhde - Kiinteät biopolttoaineet - Palamisen teoria ja laskenta - Jätteen polttotekniikka ja voimalaitosratkaisut - Hajautettu energiantuotanto: vesivoima, tuulivoima, aurinkoenergia & geoterminen energia - Bioenergian hyödyntäminen |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria ja laskuharjoitukset sekä laboratorioharjoitukset, etätehtävät ja vierailukäynnit. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset (läsnäolovelvollisuus) yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Harjoitustehtävät liittyvät mm. energia-alan tiedon hankintaan ja hankitun tiedon käsittelyyn. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opintojakson alussa jaetaan Moodlessa teoriamateriaali ja harjoitustyöohjeet. Kurssin eteneminen on kuvattu ja harjoitustyöt on ohjeistettu Moodlessa. Viitemateriaalia saatavana energia-alan sähköisistä palveluista. |
Edeltävät opinnot | Ympäristötekniikan perusteet tai vastaavat tiedot energiatekniikasta |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - ymmärtää energian peruskäsitteen - osaa jaotella energiantuotantomuodot käyttävätkö ne uusiutumattomia vai uusiutuvia luonnonvaroja - tuntee polttoon perustuvan voimalaitoksen pääprosessit - osaa palamisen teorian päävaiheet - tuntee bioenergialähteet ja eri hyödyntämismahdollisuudet energiantuotannossa - on osallistunut aktiivisesti laboratoriotöihin Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa hyödyntää palamisen teoriaa savukaasulaskuissa - osaa luokitella bioenergiamuodot eri tuotantoluokkiin ja osaa valita niihin soveltuvan teknologian - osaa määrittää kokeellisesti polttoaineen lämpöarvon - osaa laskea aurinko- ja tuulivoiman hyötysuhteen ja tärkeimmät mitoitusparametrit Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - tarkastella eri energiantuotantomuotoja kasvihuonepäästöjen ja muun ympäristön kuormituksen kannalta - hyödyntää aurinko- ja tuulivoimateknologiaa käytännössä |
Yhteyshenkilö | Honkanen Teija |
4 EYA8080 Suunnitteluosaaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tietokoneavusteiseen tekniseen piirtoon (CAD) liittyvät yleiset periaatteet ja piirustusstandardit. Opiskelija osaa soveltaa osaamistaan maa- ja vesirakennusalan teknisten dokumenttien tuottamiseen. Opiskelija hallitsee kartografian ja paikkatietojärjestelmien (GIS) perusteet sekä osaa käyttää GIS-ohjelmistojen perustoimintoja. Hän tietää, miten erilaisia paikkatietoaineistoja hankitaan ja käytetään sekä osaa laatia aineistosta visuaalisia teemakarttoja. |
Keskeiset sisällöt | CAD: - Tietokoneavusteisen suunnittelun perusteet - CAD-järjestelmän työskentely-ympäristön ja perusasetusten hallinta - Teknisten piirustusten laatiminen CAD-ohjelmistolla - Piirto-objektien käyttö ja muokkaus GIS: - Kartta ja kartografia ja projektiot, mittakaavaharjoituksia - Paikkatietojärjestelmä ja sen osat, peruskäsitteitä - Visualisointi ja teemakartat - Vektori- ja rasterikuvat, paikkatietokannat - Paikkatiedon hankinta ja kaukokartoitus - Paikkatietoaineistot, kyselyt ja analyysit - Paikkatietojärjestelmän avulla tehtävät tuntiharjoitukset |
Suoritustavat | CAD: Luennot, harjoitustehtävät ja kokeet. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla laadittavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään teoriaa, työskentely-ympäristön hallintaa ja teknistä piirtämistä sekä yleisiä ja erityisesti koulutusalalle ominaisia teknisiä piirustuksia. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, opetusmateriaalien sekä harjoitustehtävien avulla. GIS: Luennot, harjoitustehtävät ja kokeet. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla laadittavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään teoriaa, työskentely-ympäristön hallintaa ja paikkatiedon hyödyntämistä ympäristöalan sovelluksissa. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, opetusmateriaalien sekä harjoitustehtävien avulla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | AutoCAD-perusteet -opintomoniste. Tekniset piirtämisohjeet, mm. RT15-sarja esitystapaohjeet. Luennoilla jaettava materiaali. Paikkatietoainestojen osalta materiaalina on pääosin tunnilla esitetty ja jaettava materiaali ja lisäksi mahdollisesti Internet-pohjaisia materiaaleja. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Tyydyttävä (1-2): CAD-osuus: - hallitsee paperikoot, mittayksiköt, tasojen, viivatyyppien, viivapaksuuksien ja värien asetukset - hallitsee perusobjektit ja muokkaustoiminnot - hallitsee teknisen piirtämisen perusteet CAD-ohjelmistolla - ymmärtää symbolien laadinnan periaatteet ja käytön piirtämisessä - osaa tulostaa piirustuksia oikeassa mittakaavassa GIS-osuus: - Ymmärtää paikkatietoon liittyvät perusasiat ja paikkatietojärjestelmän kokonaisuuden - Tuntee erilaiset paikkatietoformaatit rasteri- ja vektoriaineistot - Hallitsee paikkatietojärjestelmä ohjelmiston peruskäytön Hyvä (3-4): CAD-osuus: - opiskelija osaa käyttää tasoja, värejä, viivatyyppejä ja -leveyksiä piirustusten tietosisällön havainnollistamiseen - laatia teknisen piirtämisen teksti- ja mitoitustyylejä, määritellä symboleja ominaisuustietoineen - laatia ympäristötekniikkaan liittyviä asemapiirroksia ja detaljikuvia GIS-osuus: - Opiskelija osaa tehdä paikkatietoaineistosta teemakarttoja ja visualisointeja - Opiskelija osaa tehdä paikkatietokyselyjä ja aineiston poimintoja - Opiskelija osaa tuoda ohjelmistoon kuva- ja pisteaineistoja ja rekisteröidä ne koordinaatistoon Kiitettävä (5): CAD-osuus: - opiskelija osaa käyttää viitepiirustuksia, referenssitiedostoja ja rasterikuvia CAD-piirtämisessä - 3D-mallintamisen peruskäsitteet GIS-osuus: - opiskelija osaa tehdä erilaisia aineistojen muokkaustoimintoja ja näyttäviä karttakokonaisuuksia omatoimisesti |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 ERXG820 Mittaustekniikka ja kaavoitus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Mittaustekniikan perusteet (3 op): Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee karttatekniikan perusteet, koordinaatistot ja korkeusjärjestelmät. Hän tuntee mittauskaluston ja osaa soveltaa eri mittaustapoja rakennusteknisiin kohteisiin. Hän hallitsee geodeettiset peruslaskutehtävät koordinaattien käsittelyyn. Opiskelija osaa mittausaineistojen perusteella muodostaa lähtötietomalleja Kaavoitus (2 op): Osaamistavoitteena on, että opiskelija tuntee kaavoituksen viranomaiskäytännön, kaavoitusprosessin ja sitä koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää, miten asemakaava ohjaa rakentamista ja miten maankäytön suunnittelulla vaikutetaan elinympäristömme laatuun. Opiskelijan tulee osata tulkita asemakaavoja ja tehdä niiden perusteella päätelmiä kaavan mukaisesta rakentamisesta. Opiskelija osaa tehdä maankäyttösuunnittelman pienelle alueelle ja laatia sitä vastaavan asemakaavakartan käyttäen virallisia asemakaavamerkintöjä. |
Keskeiset sisällöt | Mittaustekniikka: - karttatekniikka - pituuden mittaus - korkeuden mittaus - kulmien mittaus - geodeettiset peruslaskutehtävät - monikulmio- ja maastomallimittaus - lähtötietomallit Kaavoitus: - Kaavoituksen viranomaiskäytännöt, kaavoitusprosessi ja kaavatasot - Maankäyttösuunnitelma, havainnekuva, asemakaava ja kaavamerkintöjen selitykset - Talotypologiat ja niiden ominaisuudet asuinympäristön laatutekijänä - Mitoitusnormit: tontin ala, tonttitehokkuus, rakennusoikeus, asuntojen lukumäärä, autopaikkanormi, mitoitus |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät sekä maastomittausharjoitukset. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja harjoitus- tehtävien lisäksi pakolliset maastomittausharjoitukset. Kaavoituksen osuus opintojaksosta suoritetaan tekemällä opintojakson päätteeksi kurssikirjallisuutta ja luentojen aiheita käsittelevä kirjallinen tentti sekä tekemällä harjoitustyö ryhmätyönä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Pasi Rantanen, Maastomittausten perusteet - Kaavamerkinnät www.ymparisto.fi sivut - aineistoa mm. www.kuopio.fi kaavoitus sivustot - Asuinaluesuunnittelu / Rakennustieto - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha, Piipponen Mari |
4 EYA8090 Materiaalien kierrätys ja jätehuolto
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tavoitteena on ymmärtää materiaalien kierrätyksen ja jätehuollon toteutuksen perusteet. Lisäksi tutustutaan yhdyskuntien jätehuollon suunnitteluun ja siihen liittyviin asioihin. Opintojaksolla käsitellään seuraavia asioita: yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden lajittelu, kierrätys ja käyttö energianlähteenä, jätteiden kuljetus- ja käsittelytekniikat, vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä alaan liittyvä lainsäädäntö. |
Keskeiset sisällöt | - Johdatus materiaalien kierrätykseen ja jätehuoltoon - Jätehuollon lainsäädäntö ja ohjauskeinot - Yhdyskuntien jätehuolto ja sen suunnittelu - Jätemateriaalien käsittely, kierrätys ja hyötykäyttö - Jätteiden keräys ja kuljetus - Jätteiden energiakäyttö - Biojätteen kompostointi ja mädätys (biokaasun tuotanto) - Vaaralliset jätteet - Jätteiden loppusijoittaminen |
Suoritustavat | Opiskelijan tulee osallistua luennoille, palauttaa harjoitustehtävät- ja työt sekä suorittaa kokeet hyväksyttävästi. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Materiaalina on pääosin tunnilla esitetty ja jaettava materiaali ja lisäksi mahdollisesti Internet-pohjaisia materiaaleja. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - tuntee miten suomalainen jätehuolto toimii yhdyskuntajätteiden osalta - tuntee yritysten ja teollisuuden jätehuollon perusteet - tietää perusteet erilaisten jätemateriaalien prosessoinnista ja kierrätyksestä Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa tehdä erilaisia jätehuollon suunnittelutehtäviä ohjatusti Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa tehdä erilaisia jätehuollon suunnittelutehtäviä omatoimisesti |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 EYX8010 Vesihuoltotekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat vesihuollon yleissuunnitelmatasoiseen verkostosuunnitteluun. Kurssin ydinosan muodostaa vesihuoltoverkoston toiminnallinen yleissuunnittelu tietokoneavusteisesti. Tarkasteltavia asioita ovat tällöin vesijohtoverkoston rakenne ja toiminta, viemäriverkoston rakenne ja toiminta sekä hulevesiverkoston rakenne ja toiminta. Verkostojen mitoitus ja toiminnallinen tarkastelu tehdään mallinnusohjelmilla (EPANET, SWMM). Yleissuunnitelma esitetään AutoCAD –piirroksena, suunnitelmaselostuksena ja kustannuslaskelmana. |
Keskeiset sisällöt | Alueellisen vesihuoltojärjestelmän rakenne Verkoston linjauksen suunnittelu ja vesijohtoverkoston mitoitusvesimäärien laskenta (ACAD+Excel) Vesijohtoverkoston mallintaminen (Epanet) Pumppaamoiden sijoittelu ja mallintaminen (Jäteveden pumppaamot, paineenkorotusasemat) Viemäriverkoston tietokoneavusteinen suunnittelu (SWMM) Hulevesijärjestelmän tietokoneavusteinen suunnittelu (SWMM) Kustannusarvion laatiminen ja yleissuunnitelmaselostuksen tekeminen (Excel+word) |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja ja suunnitteluharjoituksia. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava suunnitteluharjoitustehtävät sekä suoritettava tentti hyväksytysti. Oppimisesta tehdään portfolio. Joustavaa oppimista tuetaan eOppimisella, kuten tuntien videotaltioinnilla ja Moodle-oppimisympäristöllä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodle, e-oppikirja |
Edeltävät opinnot | Vesihuollon perusteet |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti. Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa ohjattuna suunnitella alueellisen vesihuoltoverkoston ja kykenee käyttämään ohjelmistoja ohjattuna. Hyvä (3-4): - Osaa itsenäisesti määrittää alueellisen vesihuoltoverkoston realistisen toteutustavan, sekä suunnitella ja arvioida verkoston toimivuutta yleissuunnitelmatasoisesti. Kiitettävä (5): - Edellisen kohdan lisäksi osaa itsenäisesti määrittää, suunnitella ja ratkaista vaativiakin kurssin aihealueeseen liittyviä kokonaisuuksia. - Hallitsee aihealueen syvällisesti ja soveltaen ymmärtäen taustalla olevat fysiikan lainalaisuudet. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYA8100 Ympäristömittaukset
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää ympäristön ja teollisten prosessien tilan seurannan merkityksen ja tavoitteet tyypillisissä sovelluskohteissa. Opiskelija hallitsee teoriatasolla tyypillisten ympäristömittauksiin soveltuvien mittausantureiden toimintatavat sekä kykenee käyttämään erilaisia mittalaitteita itsenäisesti. Samoin opiskelijat ymmärtävät mittaamisen laatutekijät ja tuntevat mittauksen tyypilliset epävarmuustekijät. Lisäksi opiskelijat osaavat käsitellä mittaamisessa syntyvää dataa tietokonesovellusten avulla. |
Keskeiset sisällöt | - Ympäristön ja prosessien tilan seurannan perusteet - Mittaaminen suunnittelun, seurannan ja toiminnan ohjauksen työkaluna - Jatkuva mittaaminen/kertaluonteinen mittaus/laboratorioanalyysit - Mallintaminen - Mittalaitteiden toiminnan perusteet - Prosessi- ja ympäristösuureiden suureiden mittaustekniikka - Mittaustiedon käsittelyn ja visualisoinnin perusteet - Mittausten epävarmuus |
Suoritustavat | Opiskelijan tulee osallistua luennoille, palauttaa harjoitustehtävät- ja työt sekä suorittaa kokeet hyväksyttävästi. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelumateriaalina on pääosin tunnilla esitetty materiaali ja prosessisuureiden mittaustekniikan osalta käytetään kirjaa Pihkala J., 2010, Prosessisuureiden mittaustekniikka, Opetushallitus, Helsinki. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttyvä (1-2): - Tietää perusteet ympäristön mittaamisesta, siihen käytettävistä mittalaitteista ja sen tyypillisistä sovelluksista. - Osaa ohjattuna käyttää erilaisia mittalaitteita ja tulkita saatuja tuloksia Hyvä (3-4): - Osaa itsenäisesti määrittää, suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia (osa)kokonaisuuksia opintojakson aihealueeseen liittyen. - Hallitsee perusasiat ja ymmärtää niiden merkityksen osana kokonaisuutta. Kiitettävä (5): - Osaa itsenäisesti määrittää, suunnitella ja toteuttaa kokonaisuuksia sekä ratkaista ongelmia jotka liittyvät opintojakson aihealueeseen. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 EYF4000 Ympäristöfysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa nesteiden ja kaasujen virtauksiin liittyvää fysiikkaa käytännön sovelluksissa. Opiskelija ymmärtää värähtelyjen ja aaltoliikkeen välisen yhteyden sekä osaa soveltaa aaltoliikkeen fysiikkaa valo- ja ääniaaltojen ilmiöissä. Opiskelija ymmärtää sähkökentän käsitteen ja osaa tarkastella yksinkertaisia tasavirtapiirejä. Opiskelija tuntee atomin ja atomiytimen rakenteen ja perusosaset sekä ymmärtää niihin liittyvien käytännön sovellusten fysikaalisen taustan. Laboratoriotöissä opiskelija syventää fysikaalisiin mittauksiin liittyviä taitojaan ja oppii laatimaan mittauksesta mallin mukaisen työselostuksen. |
Keskeiset sisällöt | Nesteiden ja kaasujen mekaniikkaa - Pascalin laki - hydrostaattinen paine - Arkhimedeen laki - virtausdynamiikan peruskäsitteet - jatkuvuusyhtälö ja Bernoullin laki - pumput - viskositeetti ja turbulenssi Värähtelyt ja aaltoliike - harmoninen värähtely ja aaltoliike - aallon intensiteetti - aallon taipuminen, taittuminen ja heijastuminen - interferenssi - valo aaltoliikkeenä - ääni aaltoliikkeenä Sähköoppi - sähkökenttä - potentiaali ja jännite - sähkövirta - Ohmin laki ja Joulen laki - tasavirtapiirit Atomi- ja ydinfysiikkaa - atomin rakenne - valosähköinen ilmiö - fluoresenssi ja fosforesenssi - röntgensäteily - laser - atomiytimen rakenne ja sidosenergia - radioaktiivinen hajoaminen - radioaktiivisuus luonnossa ja sovelluksissa Laboratoriotöitä - laboratoriotöitä opintojakson aihepiiristä - työselostuksen laadinta |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista sen päätteeksi pidettävään kokeeseen. Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään fysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Läsnäolo luennoilla on vapaaehtoista mutta laboratoriotöihin osallistuminen on pakollista. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan fysiikka 1 (myöh. TF1), Kari Suvanto (EDITA) kaikki painokset soveltuvia Tekniikan fysiikka 2 (myöh. TF2), Kari Laajalehto ja Kari Suvanto, (EDITA) kaikki painokset soveltuvia Luennoilla jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - soveltaa Pascalin ja Arkhimedeen lakeja - virtausopin peruskäsitteet - yhdistää äänen ja valon ominaisuudet aaltoliikkeiden yleisiin ominaisuuksiin - määrittää intensiteettitason intensiteetistä - määrittää resistanssit rinnan- ja sarjaankytkennöissä - soveltaa Ohmin ja Joulen lakeja yksittäisen vastuksen tapauksissa - määrittää atomiytimen rakenneosaset isotooppimerkinnän perusteella - määrittää puoliintumisajan radioaktiivisesta hajoamisvakiosta - opastettuna laatia työselostuksen fysikaalisesta mittauksesta - määrittää mittaustuloksen absoluuttisen virheen suhteellista virhettä käyttäen Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - soveltaa Pascalin, Arkhimedeen ja Bernoullin lakeja - tehdä muunnokset intensiteetin ja intensiteettitason välillä - käyttää jännitteen käsitettä sähkökentässä - määrittää tasavirtapiirin resistanssin, kokonaisvirran ja ¿tehon - soveltaa atomifysiikkaa valosähköisen ilmiön kuvailussa - määrittää atomiytimen rakenneosaset isotooppimerkinnästä - määrittää atomiytimen sidosenergian - soveltaa radioaktiivista hajoamislakia Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - soveltaa Pascalin, Arkhimedeen ja Bernoullin lakeja - soveltaa aaltoliikkeen fysiikkaa valon ja äänen ilmiöissä - määrittää äänilähteiden intensiteetin ja intensiteettitason tietyllä etäisyydellä - soveltaa jännitteen ja potentiaalin käsitteitä sähkökentässä - määrittää yksinkertaisen tasavirtapiirin resistanssit sekä vastusten virrat, napajännitteet ja tehot - soveltaa atomifysiikkaa valosähköisen ilmiön, fluoresenssin ja laserin kaltaisten ilmiöiden kuvailussa - määrittää radioaktiivisissa hajoamisissa syntyvän säteilyn tyypin ja energian - soveltaa radioaktiivista hajoamislakia - itsenäisesti laatia työselostuksen fysikaalisesta mittauksesta - arvioida mittaustuloksen kokonaisvirheen |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 EYA8110 Ympäristötekniikan projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson keskeisin tavoite on projekti- ja ryhmätyöskentelyvalmiuksien kehittäminen pääosin itsenäisesti tehtävän konkreettisen projektin avulla. Opiskelija oppii projektityöskentelyn pääperiaatteet, toimimaan projektiryhmässä ja ottamaan vastuuta omasta tekemisestään ryhmän osana. Hän oppii tiedonhankintaa (myös ulkomaisesta lähdekirjallisuudesta), projektin suunnittelua, toteutusta ja raportointia sekä kokoustekniikkaa. Lisäksi opiskelija oppii oma-aloitteisuutta, tiedon soveltamista annetun ongelman ratkaisuun ja kokeellista projekti-idean toimivuuden alustavaa testaamista laboratoriossa (ns. POC eli ”proof of concept” -testaus). Vedenkäsittelyyn liittyvillä kokeellisilla projektiaiheilla syvennetään opiskelijoiden ympäristökemian käytännön osaamista. |
Keskeiset sisällöt | Projekti (4,5 op): - Projektiryhmien muodostaminen ja työelämälähtöisten, kokeellisten projektiaiheiden valinta. - Projektiaiheeseen perehtyminen ja tarvittavan taustatiedon hankinta. - Projektityöskentelyn periaatteet (ryhmän toiminta, palaverikäytännöt, dokumentointi, viestintä ja raportointi jne). - Projektisuunnitelman laadinta ja esittäminen. - Projektiryhmässä toimiminen projektin aikana. - Projektin toteuttaminen (myös laboratoriokokeet), dokumentointi ja etenemisen seuranta. - Tulosten raportointi ja esittely. - Projektin onnistumisen arviointi ja palaute. Viestinnän osuus (0,5 op): - Ryhmätyö- ja esiintymistaidot, kokoustekniikka |
Suoritustavat | Lähiopetustunnit ja itsenäinen työskentely. Lähiopetustunneilla opettaja käsittelee sisältöön liittyvää teoriaa, ohjaa projektiryhmien (3-4 hlö) työskentelyä sekä kokeellisen laboratorio-osuuden toteutusta (ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön laboratorio). Ryhmät esittelevät laatimansa projektisuunnitelman ja saadut tulokset sekä koostavat projektistaan loppuraportin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija selviytyy tyydyttävästi seuraavista tehtävistä: - projektiaiheeseen perehtyminen ja taustatiedon hankinta, - projektisuunnitelman laadinta ja esittäminen, - projektiryhmässä toimiminen projektin aikana, - projektin toteuttaminen ja dokumentointi suunnitelman mukaisesti (myös laboratoriokokeet) ja - saatujen tulosten arviointi, raportointi ja esittely. Opiskelija ymmärtää projektityöskentelyn periaatteet ja ryhmätyöskentelyn merkityksen. Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija: - osaa ratkaista syntyneitä ongelmia omatoimisesti ja hyödyntää ulkomaista lähdekirjallisuutta ja - osaa toimia itsenäisesti ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä. Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija: - edistää projektiryhmänsä tekemistä omalla merkittävällä panoksellaan. - osaa sekä suunnitella että toimia itsenäisesti erilaisissa ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä ja soveltaa oppimaansa. |
Yhteyshenkilö | Aalto Juha-Matti |
4 EYA8120 Ympäristöriskit
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson keskeisin tavoite on saada kokonaisvaltainen näkemys eri teollisuusalojen (mm. kaivannaisteollisuus, metsäteollisuus ja kemian teollisuus) sekä vesihuollon ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta. Opiskelija tuntee yleisimmät riskianalyysimenetelmät ja tutustuu häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysin toteutukseen eri alojen esimerkkien avulla. Opiskelija ymmärtää yrityksen ympäristövastuun pääsisällön ja merkityksen ympäristöriskien hallinnan taustalla sekä keskeisimmät riskienhallintakeinot. Lisäksi tuntee kemikaalilainsäädännön perusteet, kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja osaa hakea kemikaalien turvalliseen käyttöön ja ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa kemikaalitietokannoista. Opiskelija osaa hyödyntää paikkatietoaineistoa riskianalyysien tekemisessä ja osaa soveltaa paikkatietojärjestelmiä riskianalyysin tekemiseen. |
Keskeiset sisällöt | - Yleisimmät riskianalyysimenetelmät - Riskin merkityksen ja vaikutuksen arviointi - Riskin hallintamenetelmät - Teollisuuden ja yhdyskuntien normaalitoiminnan aiheuttamat ympäristöriskit - Ilmastomuutoksen aiheuttamat ympäristöriskit - Eri teollisuusalojen häiriöpäästöjen ympäristöriskit - Kemikaalilainsäädäntö ja kemikaalien turvalliseen käyttöön ja ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon etsiminen - Paikkatietoaineistot ja niiden hyödyntäminen riskianalyyseissä - Yrityksen ympäristövastuu |
Suoritustavat | Lähiopetustunnit, pakolliset harjoitustyöt ja tentti sekä itsenäinen työskentely. Lähiopetustunneilla opettaja käsittelee sisältöön liittyvää teoriaa ja ohjaa harjoitustöiden toteutusta. Harjoitustyöt esitetään muulle ryhmälle. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija: - tuntee yleiset riskien hallinnan periaatteet ja osakokonaisuudet - tunnistaa erilaisia ympäristöriskejä ja niistä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja - tuntee yleisimmät riskianalyysimenetelmät ja osaa ohjattuna käyttää niitä - tuntee kemikaalilainsäädännön pääasiat ja osaa etsiä kemikaalitietoa OVA-kemikaaleista - osaa tarkastella erilaisia ympäristöriskien analysoinnissa käytettäviä aineistoja paikkatietojärjestelmässä Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija: - osaa tehdä ympäristöriskianalyysin ohjatusti annetulle kohteelle - tuntee eri alojen tyypillisimmät häiriöpäästöt ja niihin liittyvät ympäristöriskit - tuntee tunnistettujen riskien luokittelun pääperiaatteet - tuntee tyypillisimpiin häiriöpäästöihin liittyvien ympäristöriskien hallintakeinoja - osaa tehdä ympäristöriskianalyysissä käytettäviä paikkatietoanalyysejä omatoimisesti Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija: - osaa suunnitella ja toteuttaa ympäristöriskianalyysin annetulle kohteelle omatoimisesti - osaa hyödyntää paikkatietojärjestelmiä ympäristöriskianalyysien tekemisessä omatoimisesti |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 EYA8130 Ympäristöalan kenttä- ja laboratoriotyöt
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kenttätyöskentelyn perusteet liittyen ympäristön tilan selvittämiseen. Opintojakson kenttätyöskentelyn kohde ja sisältö vaihtelee vuosittain. Tyypillisesti opiskelija tutustuu esimerkiksi vesinäytteenottoon, vesistöjen tilan selvitykseen ja muihin tämän kaltaisiin kentällä tapahtuviin toimintoihin. Hän tuntee pinta- ja pohjavesien laadun seuraamiseen käytettävät tyypilliset näytteenottomenetelmät. Hän osaa käyttää ja huoltaa näytteenottokalustoa sekä erilaisia kenttämittalaitteita. Opiskelija tuntee näytteen käsittelyyn liittyvät kontaminaatioriskit ja osaa käsitellä näytettä niin, että minimoi sen muuttumisen ennen analyysiä. Opiskelija ymmärtää mittalaitteiden kalibroinnin ja näytteenottotapahtuman (mittaustapahtuman) dokumentoinnin merkityksen mittaustuloksen jäljitettävyyden kannalta. Tuloksen osalta opiskelijalla on kyky verrata sitä viitearvoihin ja tulkita tuloksen oikeellisuutta. Näytteenoton ja kenttämittausten lisäksi opiskelijat tutustuvat esimerkiksi avouoman virtaaman mittaukseen ja muihin alalla yleisesti käytettäviin ympäristön tilan selvitysmenetelmiin. Lisäksi opiskelijat osaavat tehdä vesianalyysejä laboratoriossa. |
Keskeiset sisällöt | - Ympäristön tilan seuranta ja kenttätyöskentelyn perusteet - näytteenottosuunnitelma - näytteenottomenetelmät - näytteenottokalusto ja sen hoito - näytteen käsittely ja säilyttäminen - laadunvarmistus ja näytteenoton virhelähteet - kenttämittalaitteet ja niiden käyttö - kentällä tapahtuva näytteenotto ja muu kenttätyöskentely - vesinäytteiden analysointi laboratoriossa |
Suoritustavat | Opiskelijan tulee osallistua luennoille, maastossa ja laboratoriossa tapahtuviin harjoituksiin. Lisäksi tulee palauttaa harjoitustöiden raportit ja suorittaa kokeet hyväksyttävästi. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja työohjeet. |
Edeltävät opinnot | Ympäristömittaukset |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Tuntee ympäristön seurannan yleiset periaatteet ja osakokonaisuudet - Tuntee näytteenottoon ja kenttätyöskentelyyn liittyvät perusasiat ja käsitteet - Osaa käsitellä ympäristönäytteenotossa tarvittavia laitteita, tarvikkeita ja näytteenottimia - Osaa toimia kenttätöissä yleisiä turvallisuusohjeita noudattaen - Osaa ottaa vesinäytteitä oikeaoppisesti - Osaa tehdä vesianalyysejä laboratoriossa avustetusti Hyvä (3-4): - Edellisten lisäksi - Osaa tehdä ympäristöalan kenttätöitä omatoimisesti ja tuntee hyvin laitteiden toiminnan - Osaa tehdä vesianalyysejä laboratoriossa omatoimisesti - Osaa tehdä johtopäätöksiä näytteenoton tuloksista - Osaa suunnitella ympäristöalan kenttätoimintaa avustetusti Kiitettävä (5): - Edellisten lisäksi - Osaa suunnitella ympäristöalan kenttätoimintaa omatoimisesti - Hallitsee kenttätöissä käytetyt laitteet, menetelmät ja hyvät käytännöt erinomaisesti |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 ERXZ810 Rakentamistalous 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennuttajan ja rakennusyritysten käyttämät urakka- ja kustannuslaskennan menettelyt. Opiskelija ymmärtää tavanomaisen rakennuskohteen määrälaskennan ja hinnoittelun perusteet sekä osaa laatia näiden pohjalta urakkatarjouksen. Opiskelija osaa vertailulaskelmien, kustannusseurannan ja jälkilaskennan merkityksen osana kustannuslaskentaa. Opiskelija perehtyy rakennushankkeen vaiheisiin ja niihin liittyviin sopimus-, suunnittelu- ja johtamis-menettelyihin. Opiskelija tuntee yleisimmät rakentamiseen liittyvät sopimukset, niiden vastuut ja velvoitteet. Hän osaa soveltaa rakennusalan yleisiä sopimusehtojen käytäntöjä tavanomaisissa rakennushankkeissa. |
Keskeiset sisällöt | Talonrakennushankkeen kustannuslaskenta (3op): - Haahtela kustannuslaskenta - Nimikkeistöt (Talo 2000, Talo 80) - Määrälaskenta, hinnoittelu, työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset - Urakkatarjouksen muodostaminen, yksikköhinnan muodostaminen - Kustannustarkkailu ja jälkilaskenta Rakennussopimukset (2op): - Urakkakilpailu erilaisissa hankkeissa ja urakkasopimuksen syntyminen - Hankkeessa toimivien vastuut ja sopimukset - Rakennusurakan yleiset sopimusehdot ja rakennussopimuksiin sovellettavat normit - Julkisiin hankintoihin liittyvät menettelyt ja sopimukset |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja, tuntiharjoituksia ja erillinen harjoitustehtävä. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava erillinen harjoitustyö sekä suoritettava tentti hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Rakennustöiden menekit (Ratu) - Talonimikkeistöt (Talo 2000 ja Talo 80) - Rakennusosien kustannuksia kirja, - YSE 98, KSE 2013, RYS 9, RT- sopimuslomakepohjat - Kirja: hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa (ei tarvitse hankkia) - Talonrakennushankkeen tuotannonhallinta, Juha-Matti Junnonen - Aiheeseen liittyvät Ratu-tiedostot |
Yhteyshenkilö | Hakulinen Marjo |
4 ERXJ810 Liikennetekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sekä kaupunki- että maantieliikenteen luonteen ja perusteet. Opiskelija ymmärtää liikenteen keskeiset suunnitteluperusteet ja tiedostaa erilaisten liikennejärjestelmien merkityksen tämän päivän yhteiskunnan toimivuudessa. Hän tietää liikennetutkimuksen tärkeimmät menetelmät ja päämäärät sekä milloin tutkimusta tarvitaan. Hänellä on käsitys maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisesta ja mm. joukkoliikenteen merkityksestä yhteiskunnan palvelujen takaajina. Opiskelija tuntee liikennelainsäädännön perusteet sekä tuntee liikenteen ympäristövaikutukset. |
Keskeiset sisällöt | - Liikenne ja nykymaailma - Liikennevirta ja liikenteen välityskyky - Liikennetutkimukset, -mallit ja ennusteet - Liikennejärjestelmän suunnittelu - Liikennetalous ja -laskelmat - Liikenteen hallinta ja telematiikka sekä älyliikenne - Liikenne ja maankäytönsuunnittelu - Liikenteenohjaus, pysäköinti sekä jakelu- ja huoltoliikenne - Liikenteeseen liittyvä lainsäädäntö - Liikenneturvallisuus - Liikenteen ympäristövaikutukset |
Suoritustavat | Luennot ja harjoitustyö sekä vierailevia asiantuntijaluentoja ja/tai tutustumiskäynnit yrityksissä/virastoissa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Opetusmonisteet - Liikenne ja väylät I ja II RIL 165-1&2 2006. (erikseen ilmoitettavat luvut). - Suomen Paikallisliiton julkaisuja sekä lisäksi eri kaupunkien liikennesuunnitelmia |
Yhteyshenkilö | Sutinen Matti |
4 EYA8140 Ympäristötekniikan projekti 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson pääsääntöinen tavoite on projekti- ja ryhmätyövalmiuksien kehittäminen itsenäisesti tehtävän konkreettisen projektin avulla. Työelämälähtöiset projektit toteutetaan yhteistyössä eri alojen yritysten tai toimijoiden kanssa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yhteistyön ja vastuun merkityksen erilaisten ammattiryhmien välillä tapahtuvissa tavoitteellisissa ja myös luovaa ongelmanratkaisukykyä vaativissa projektiluonteisissa tehtävissä. Opiskelija osaa suunnitella projektin, tutustuu käytännössä projektinhallinnan menetelmiin sekä hallitsee projektin dokumentoinnin. Opiskelija osaa tarkastella asiakokonaisuuksiin liittyviä osatekijöitä kriittisesti ja analyyttisesti. Lisäksi opiskelija tietää, mitä yrityksen ulkoinen viestintä on, miten hyödynnetään sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä ja miten laaditaan posteri. Opiskelija osaa tarkastella yrityksen toimintaa ja ulkoista kuvaa. |
Keskeiset sisällöt | Projekti (4 op): - Aiheiden valinta, käsittely ja projektiryhmän muodostaminen - Tilaajan kanssa kommunikointi ja yhteistyön rakentaminen - Projektityöskentelyn periaatteet (ryhmän toiminta, palaverikäytännöt, dokumentointi, jne) - Projektin tavoitteiden asettaminen, ositus ja aikataulun laatiminen - Projektisuunnitelman laatiminen omalle projektille - Ympäristöalaan liittyvän työelämälähtöisen projektin toteutus (aiheet vaihtelevat ryhmittäin ja vuosittain) - Etenemisen seuranta ja projektin tilanteen esittely sekä raportointi projektin aikana - Tulosten esittely ja raportointi (eri kohderyhmille) - Projektin onnistumisen arviointi ja palaute Viestinnän osuus (0,5 op): - sosiaalinen media tiedottamisessa, yrityskuva Englannin osuus (0,5 op): - englanninkielisen posterin laatiminen |
Suoritustavat | Opiskelijat toteuttavat työelämälähtöisen projektin itsenäisesti. Työtä ohjaavat opettajat ja projektin tilaajan edustajat. Työskentely tapahtuu erikokoisissa ryhmissä (3-4 hlöä) yritysten, ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön tiloissa tai opistotien kampuksen tiloissa. Ryhmä tuottaa saatujen tulosten lisäksi projektisuunnitelman, loppuraportin sekä projektin esitteenä toimivan posterin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - osaa määritellä projektin tavoitteet annetun konkreettisen aiheen perusteella - osaa keskustella ja neuvotella tilaajan sekä muiden sidosryhmien kanssa - osaa kirjoittaa selkeän projektisuunnitelman annetusta aiheesta - osaa toimia laaditun projektisuunnitelman mukaisesti ja tuottaa sovittuja tuloksia - ymmärtää projektityöskentelyn periaatteet ja ryhmätyön käytännöt - tunnistaa mistä yrityksen ulkoinen viestintä ja yrityskuva koostuvat ja hän osaa hyödyntää ohjattuna sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä sekä laatia posterin. Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa ratkaista syntyneitä ongelmia omatoimisesti - osaa suunnitella ja toteuttaa tilaajan asettaman tavoitteen täyttävän ratkaisun - osaa esitellä ja raportoida projektissa saavutetut tulokset - osaa kirjoittaa englanninkielisen projektiesitteen - osaa arvioida omaa työskentelyään ja projektin tuloksia kriittisesti ja analyyttisesti - Ymmärtää mistä yrityksen ulkoinen viestintä ja yrityskuva koostuvat ja osaa hyödyntää sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä sekä laatia posterin. Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa tuoda erilaisia ratkaisumalleja projektin suunnitteluun omatoimisesti - osaa tuoda erilaisia ratkaisumalleja projektin läpivientiin omatoimisesti - hallitsee projektin johtamiseen liittyvät asiat kiitettävästi - toimii aktiivisena toimijana yhteistyössä tilaajan ja sidosryhmien kanssa - tietää mistä yrityksen ulkoinen viestintä ja yrityskuva koostuvat ja osaa hyödyntää ja soveltaa sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä sekä hallitsee posterin laadinnan. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 EYA8150 Teollisuusprosessit
Laajuus | 5 op |
Vieraskielinen osuus | 1/2 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee eri teollisuusalojen keskeiset tuotantoprosessit, niissä käytettävät laitteet, menetelmät ja ajan mukaisen ympäristöteknologian. Hän osaa valita kiinteän materiaalin, nesteen ja kaasun kuljetukseen ja varastointiin soveltuvat menetelmät ja laitteet. Opintojakson aikana opiskelija tutustuu valitsemaansa tuotantoprosessiin käytännössä sekä tuotantoteknologian että ympäristöteknologian osalta. Esimerkkikohteen avulla opiskelija oppii laatimaan prosessille kuvauksen (prosessikaavion), tutustuu prosessissa käytettävään tekniikkaan (tuotanto, ympäristönsuojelu), ymmärtää siitä muodostuvat päästöt ja päästöjen seurantaan käytettävät menetelmät. Hän oppii systemaattisen tavan teollisuusprosessin tarkasteluun ja kuvaamiseen. Esimerkkikohteen käsittelyssä opintojakso nivotaan Ympäristölainsäädäntö ja YVA -opintojakson harjoitustyöhön, jolloin tarkasteluun tulee mukaan mm. ympäristölupa, päästö-rajat ja velvoitteet. Opintojaksolla opiskelija perehtyy myös keskeiseen teollisuusprosesseihin liittyvään englanninkieliseen sanastoon. |
Keskeiset sisällöt | Teollisuusprosessit (4,5 op): - kiinteän materiaalin kuljetus ja varastointi - nesteen kuljetus putkistossa (pumppaustekniikka) - kaasun kuljetus putkistossa (puhallintekniikka) - teollisuuden tuotantoprosessit (laitteet, menetelmät ja ympäristöteknologia) - metsäteollisuus (mekaaninen, kemiallinen) - kemianteollisuus (raskaat teollisuuskemikaalit ja kasvinravinteet, öljynjalostus) - metallurginen teollisuus (kaivostoiminta, rauta ja teräs) - seminaarityö valituista esimerkkikohteista - yritysvierailut Englanti (0,5op): - teollisuusprosesseihin liittyvä englanninkieli |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset (läsnäolovelvollisuus) yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Yksi etätehtävistä on ns. seminaarityö, jossa tutustutaan valittuun teollisuusprosessiin käytännössä. Seminaarityö on yhteinen Ympäristölainsäädäntö ja YVA -opintojakson kanssa. Opiskelijat laativat ja esittävät myös englanninkielisen esityksen |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelumateriaali on koottu opetuksen yhteydessä jaettavaan luentomonisteeseen, jonka lähteinä mm. Prosessitekniikan kokonaisprosessit, Pihkala Juhani, Opetushallitus, viimeisin painos. Kemianteollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n sähköinen palvelu. Materiaalin kuljetus: alan sähköiset tuotekansiot. Kurssin eteneminen on kuvattu ja harjoitustyöt on ohjeistettu Moodlessa. |
Edeltävät opinnot | Ympäristötekniikan perusteet ja prosessitekniikan perusteet tai vastaavat tiedot |
Muuta huomioitavaa | Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - tuntee eri prosessiteollisuuden toimialat Suomessa - osaa kuvata tuotantoprosessin lohkokaaviolla - osaa tunnistaa yksikköprosessista aiheutuvan ympäristökuormituksen (materiaali/energiavirrat ja päästöt) - osaa valita toimintaperiaatteeltaan sopivan laitteen kiinteän materiaalin/nesteen/kaasun kuljetuksen - osaa metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, metallurgisen teollisuuden ja valitun case-kohteen merkittävimmät yksikköprosessit ja niiden muodostaman tuotantoprosessin eri vaiheet - osaa laatia esitysdiat ja esittää englannin kielellä tyydyttävästi teollisuusprosesseihin liiittyvän suullisen esitelmän (asiaankuuluva ammatillinen sanasto, sisältö, kielellisesti oikein ja asiallinen esitys) Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - tietää eri teollisuuden alojen merkittävimmät ympäristökuormitukset (materiaali/energiavirrat ja päästöt) - osaa tuotantoprosessin materiaalitaseen laadintaperiaatteet - osaa valita sopivimman laitteen tehdasalueella tapahtuvaan materiaalien kuljetukseen/siirtoon ottaen huomioon materiaalin ominaisuudet - osaa määrittää materiaalin varastointitavan ottaen huomioon materiaalin fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet - osaa laatia esitysdiat ja esittää englannin kielellä hyvin teollisuusprosesseihin liittyvän suullisen esitelmän (asiaankuuluva ammatillinen sanasto, sisältö, kielellisesti oikein ja asiallinen esitys) Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - ymmärtää teollisuuden eri prosessien väliset yhteydet (reaaliprosessi, tuotantoprosessi, logistiikkaprsessi jne.) - osaa määrittää tuotantoprosessille materiaalitaseen - osaa tarkastella tuotantoprosessia kustannustehokkuuden ja ympäristökuormituksen kannalta - osaa laatia esitysdiat ja esittää englannin kielellä kiitettävästi teollisuusprosesseihin liiittyvän suullisen esitelmän (asiaankuuluva ammatillinen sanasto, sisältö, kielellisesti oikein ja asiallinen esitys) |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYA8160 Ympäristölainsäädäntö ja YVA
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojaksolla perehdytään Suomen keskeiseen ympäristölainsäädäntöön niin, että kurssin jälkeen opiskelija tietää - keskeisimpien ympäristösäädösten pääsisällön - keskeisimpien ympäristösäädösten keskinäiset suhteet - pääpiirteet tärkeimpien säädösten soveltamisesta Pääpaino kurssilla on ympäristönsuojelun teknisen puolen lainsäädännössä. Muuta lainsäädäntöä yksityiskohtaisemmin kurssilla perehdytään ympäristönsuojelu- ja jätelakiin ja niiden nojalla annettuihin asetuksiin sekä ympäristölupamenettelyyn. Opintojakson aikana opiskelija perehtyy myös ympäristövaikutusten arviointia koskevaan lainsäädäntöön ja oppii YVA-menettelyn vaiheet tyypillisten esimerkkikohteiden kautta |
Keskeiset sisällöt | Käsiteltävät aiheet (päivittyy lainsäädännön muutosten myötä): - ympäristönsuojelun hallinto - yleistä ympäristölainsäädännöstä - ympäristönsuojelulaki ja -asetus ja niiden nojalla annetut valtioneuvoston asetukset - YVA-laki (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) ja YVA-menettely - jätelaki ja -asetus ja niiden nojalla annetut valtioneuvoston asetukset - ympäristölupa - ympäristönsuojelulain mukaiset ilmoitusmenettelyt - maaperän pilaantumista koskeva lainsäädäntö - vesiensuojelua ja vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö - kasvihuonekaasupäästöjä koskeva lainsäädäntö - terveydensuojelulaki - ympäristövahinkoja koskeva lainsäädäntö ja EMAS-asetus - kemikaalilainsäädäntö - maa-aineslaki - maankäyttö- ja rakennuslaki - luonnonsuojelulaki |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset (läsnäolovelvollisuus) yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Etätehtäviä on mm. laajempi harjoitustyö YVA-menettelystä ja ns. seminaarityö, jossa tutustutaan valittuun teollisuusprosessiin ja sen ympäristöasioihin käytännössä. Seminaarityö on yhteinen Teollisuusprosessit-opintojakson kanssa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssin materiaali pohjautuu ympäristölainsäädäntöä koskevaa aineistoon, joka on käytettävissä Savonian sähköisten tietokantojen kautta. Kurssin eteneminen on kuvattu ja harjoitustyöt on ohjeistettu Moodlessa. |
Edeltävät opinnot | Noin 2,5 vuoden opinnot omalla alalla |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - tuntee ympäristönsuojelun hallinnon organisaatiot ja tärkeimmät tehtävät - osaa koota ympäristölainsäädännön tärkeimmät lait ja asetukset Finlexistä - osaa keskeiset ympäristölainsäädäntöön liittyvän terminologian - osaa tärkeimpien ympäristönsuojeluun liittyvien lakien tarkoitukset - osaa YVA- ja ympäristölupamenettelyjen vaiheet - osaa soveltaa ympäristölainsäädäntöä seminaarityön case-kohteeseen - osaa tunnistaa YVA- ja ympäristölupavelvollisuuden case-kohteelle - osaa laatia ympäristölupahakemuksen seminaarityön case-kohteelle Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa soveltaa ympäristölainsäädäntöä eri toimialoille - osaa tunnistaa YVA- ja ympäristölupavelvollisuuden eri toimialoille - osaa laatia ympäristölupahakemuksen eri toimialoille - osaa avustaa ympäristövaikutusten arviointiohjelman laadinnassa Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa keskeisten ympäristölainsäädäntöön liittyvien lakien tavoitteet ja soveltamisalat - osaa kriittisesti tarkastella ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa ja arviointiselostusta, sekä niihin liittyviä lausuntoja ja muistutuksia - tuntee kattavasti ympäristölainsäädäntöön liittyvien viranomaisten tehtävät |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYA8170 Vesihuollon laboratoriotyöt
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoite on antaa opiskelijalle vankka näkemys jätevesien puhdistamisesta ja talousveden käsittelystä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä yksikköoperaatioiden ja prosessien toiminnasta ja mitoituksesta. Kurssilla opitaan jätevesien puhdistamisen ja talousveden käsittelyn fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten menetelmien teoriaa sekä teknisiä toteutustapoja. Ryhmissä tehtävien laboratoriotöiden ja työselostuksien aikana opiskelijat oppivat tiimityötaitoja sekä teknisen raportin laadintaa. Opintojakso sisältää myös pienempiä ryhmissä tehtäviä laboratoriotöitä liittyen prosessi- ja vesihuoltotekniikkaan sekä ympäristötekniikan yleisiin yksikköprosesseihin. Näiden laboratoriotöiden tavoitteena on antaa perusnäkemys esimerkiksi erilaisten yksikköoperaatioiden- ja prosessien toiminnasta ja mitoituksesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Ympäristötekniikan prosessit ja ilmiöt tulevat tutuiksi kokeellisen toiminnan ja niihin liittyvän teorian kautta. Pienemmissä laboratoriotöissä tehdään käytännön tutkimuksia liittyen esimerkiksi nesteen pumppaamiseen, paineelliseen putkivirtaukseen, pohjavesiesiintymän koepumppaukseen, koagulaatioon ja flokkaukseen talousveden käsittelyssä, laskeutus-selkeytykseen ja suodatukseen. Töiden aiheet vaihtelevat vuosittain. |
Keskeiset sisällöt | - Vedenkäsittelylaitoksen kokonaisprosessi ja yksikköprosessit - Talousveden valmistus pilot-vesilaitoksella - Koagulaatio-flokkausprosessi pilot-laitoksella - Jälkikemikalointi pilot-laitoksella veden syövyttävyyden vähentämisessä. - Eri desinfiointimenetelmät - Jäteveden puhdistuksen kokonaisprosessi ja yksikköprosessit - Jäteveden puhdistaminen pilot-aktiivilietelaitoksella - Lietekuormat, tilakuormat ja BOD/COD-suhde - Orgaanisen aineksen poisto pilot-laitoksella - Fosforin poisto, nitrifikaatio ja typen poisto sekä kiintoaineen poisto pilot –laitoksella - Jäteveden tertiäärikäsittely - Pumppaus, pumpun ominaiskäyrän tuottaminen ja pumpun hyötysuhde - Paineellisen putkivirtauksen kitkahäviö ja paikallishäviöt - Pohjavesiesiintymän koepumppaus - Saostusprosessin optimointi |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu pakolliset laboratoriotyöt pilot-vesilaitokseen ja pilot-jätevedenpuhdistamoon liittyen. Laboratoriotyökertaa edeltää aiheeseen liittyvä luentokerta ja ohjattu tutustuminen laboratoriotöihin. Jokaista pilot-laboratoriotyökertaa edeltää teoriakoe käsiteltävästä aiheesta, joka samalla valmistaa opiskelijaa tulevaan laboratoriotyöhön ja varmistaa, että tehtävästä työstä saadaan täysi hyöty oppimisessa. Pilot-laitoksella tehtävistä laboratoriotöistä laaditaan työselostukset, jotka myös arvioidaan. Kurssin toisen osan muodostava pienemmät laboratoriotyöt, joiden suunnittelu ja joihin liittyvän teorian opettelu ovat osa suoritusta. Näihin töihin laaditaan myös arvioitavat työselosteet. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Moodle - Opetusmonisteet |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallinen opetuskieli voi olla myös englanti. Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa tyydyttävästi seuraavat asiat - Vedenkäsittelylaitoksen kokonaisprosessi ja yksikköprosessit - Talousveden valmistus vesilaitoksella - Koagulaatio-flokkausprosessi pilot-laitoksella - Jälkikemikalointi veden syövyttävyyden vähentämisessä. - Eri desinfiointimenetelmät veden käsittelyssä - Jäteveden puhdistuksen kokonaisprosessi ja yksikköprosessit - Jäteveden puhdistaminen pilot-aktiivilietelaitoksella - Lietekuormat, tilakuormat ja BOD/COD-suhde - Orgaanisen aineksen poisto pilot-laitoksella - Fosforin poisto, nitrifikaatio ja typen poisto sekä kiintoaineen poisto pilot -laitoksella - Jäteveden tertiäärikäsittely kontaktisuodatuksen ja UV-desinfioinnin avulla pilot -laitoksella - Pumppaus, pumpun ominaiskäyrän tuottaminen ja pumpun hyötysuhde - Paineellisen putkivirtauksen kitkahäviö ja paikallisshäviöt - Pohjavesiesiintymän koepumppaus - Saostusprosessin optimointi - Osaa tyydyttävästi selviytyä tehtävistä laboratoriotyökokeista kurssin aikana - Osaa tyydyttäävästi raportoida tehdyn tutkimuksen ja sen tulokset laboratoriotyöselostuksessa Hyvä (3-4): - Osaa hyvin edelliset asiat Kiitettävä (5): - Osaa kiitettävästi edelliset asiat |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYA8180 Vesistöjen hoito
Laajuus | 5 op |
Vieraskielinen osuus | 1 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee limnologian perusteet ja ymmärtää, mitkä tekijät säätelevät sisävesien tilaa. Kurssilla tutustutaan suomalaisen järven erityispiirteisiin, järven kannalta merkitykselliseen veden fysiikkaan ja kemiaan, vesistöjen kasvillisuuteen ja eliöstöön. Opiskelija ymmärtää valuma-alueen merkityksen vesistön tilaan vaikuttavana tekijänä ja osaa arvioida vesistöön valuma-alueelta luonnontilassa ja nykytilassa tulevaa vesimäärää ja ainevirtoja. Opiskelija osaa tehdä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesistötyypin määrityksen ja tuntee myös pintavesien luokittelun perusteet. Hän osaa tulkita vesianalyysituloksia ja laatia järven tilan selvittämiseen tähtääviä kenttätutkimusohjelmia. Opiskelija kykenee kurssin suoritettuaan laskennallisesti selvittämään vesistön fosforitaseen ja pystyy sen avulla arvioimaan sisäisen kuormituksen ja ulkoisen kuormituksen suhdetta ja vaikutuksia vesistön tilaan. Muodostettuaan kokonaisnäkemyksen vesistön tilasta opiskelija pystyy valitsemaan strategian vesistön hoitoon ja tarvittaessa kunnostamiseen. Opiskelija osaa valita kohteeseen teknistaloudellisesti soveltuvan hoito- tai kunnostusmenetelmän ja kykenee arvioimaan sen vaikutukset vesistöön. Opiskelija tietää lisäksi, kuinka vesistön hoitoa tai kunnostamista viedään hankkeena eteenpäin ja tuntee eri toimijoiden roolit suunnittelussa ja toteutuksessa. |
Keskeiset sisällöt | -Johdatus limnologiaan: järvet, veden fysiikka, veden kemia, sisävesien kasvillisuus ja eliöstö, pohjasedimentit -Vesistöjen seuranta ja kuormituslähteet: vesistöjen seuranta, kuormitus, vesianalyysitulosten tulkinta, ainetaseiden laskenta -Vesistöjen kunnostussuunnittelu: suunnitteluprosessin vaiheet ja suunnitelmatasot, eri toimijoiden rooli suunnitteluprosessissa, tarpeelliset tutkimukset ja kunnostustarpeen määrittäminen, kunnostuksen rahoituslähteet -kohdevesistön tilan määrittäminen maastossa tehtävien tutkimusten ja aikaisemmin kerätyn materiaalin perusteella -vesistöjen hoito- ja kunnostusmenetelmät, valuma-alueen kuormituksen vähentäminen /toteutetaan englanniksi. Tehdään kirjallisuustutkimus ja raportti valitusta aiheesta englanniksi ja esitetään työn tulokset ryhmälle. |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja suunnitteluharjoitusten perusteella. Lisäksi englanninkielinen osuus arvioidaan kielenopettajan toimesta. Tenttisuoritus muodostaa 50% kurssiarvosanasta ja suunnitteluharjoitukset 30%. Englanninkielinen osuus on 20% kurssiarvosanasta. Tentistä on saatava vähintään arvosana 1. Suunnittelukohteena on Kuopiossa sijaitsevan lammen tai järven nykytilan määritys ja hoidon ja kunnostuksen suunnittelu. Oppimisesta tehdään portfolio. Joustavaa oppimista tuetaan eOppimisella, kuten tuntien videotaltioinnilla ja Moodle-oppimisympäristöllä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Moodle - Kurssilla ilmoitettavat oppikirjat |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti. Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa tyydyttävästi seuraavat asiat - Tuntee vesistöjen hoidon ja kunnostuksen käsitteet - limnologian määritelmä ja limnologian perusteet - ymmärtää mitkä tekijät säätelevät sisävesien tilaa - tuntee suomalaisten järvien erityispiirteet - järven määritelmä ja järvien syntytavat - tuntee järven rehevyysluokat - tuntee järvien käyttömuodot ja niiden ristiriidat - tuntee järven vyöhykkeet - ymmärtää valuma-alueen merkityksen vesistön tilan kannalta - tuntee vesistöjen valaistusolosuhteet - Tuntee järven lämpötilaolosuhteet - tuntee EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesityypin määrityksen - ymmärtää pintavesien luokittelun menetelmät. - Tuntee järvikunnostuksessa tarvittavat hydrologiset tiedot - Tuntee hajakuormituksen lähteet - Tuntee ulkoisen ravinnekuormituksen määritysmenettelyn ns. ominaiskuormitusmenetelmällä - Tuntee järven sisäisen fosforikuormituksen - Ymmärtää sisäisen ja ulkoisen ravinnekuormituksen vertailun periaatteet ja niiden merkityksen vesistön tilan, hoidon ja kunnostuksen kannalta - Tuntee vesistöjen hoito- ja kunnostusmenetelmät ja soveltuvan kunnostusmenetelmän valinnan periaatteet - Osaa tyydyttävällä tasolla määrittää vesistölle valuma-alueen ja laskea vesistön kannalta keskeisiä hydrologisia muuttujia - Osaa tyydyttävästi analysoida vesistön vedenlaatutuloksia - Osaa tyydyttävällä tasolla laatia vesistölle vesitaseen ja ainetaseen fosforin osalta - osaa tyydyttävällä tasolla kirjoittaa englanniksi keskeisistä asioista vesistöjen hoidossa ja esittää ne suullisesti Hyvä (3-4): - Osaa hyvin edelliset kohdat - Kykenee muodostamaan käsityksen vesistön tilasta - Kykenee valitsemaan kohteeseen soveltuvat hoito- tai kunnostusmenetelmät ja arvioimaan niiden vaikuttavuutta ja kustannuksia - osaa hyvällä tasolla kirjoittaa englanniksi keskeisistä asioista vesistöjen hoidossa ja esittää ne suullisesti Kiitettävä (5): -Osaa kiitettäväsi edelliset kohdat - Kykenee muodostamaan hyvin perustellun käsityksen vesistön tilasta - Kykenee valitsemaan kohteeseen parhaiten soveltuvat hoito- tai kunnostusmenetelmät ja arvioimaan asiantuntevasti niiden vaikuttavuutta ja kustannuksia - osaa kiitettävällä tasolla kirjoittaa englanniksi keskeisistä asioista vesistöjen hoidossa ja esittää ne suullisesti |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYS8000 Ympäristöystävällinen tuotesuunnittelu ja elinkaarianalyysi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelijoilla on yleiskäsitys tuotteen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten tarkastelusta sekä ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun periaatteista. Hän tuntee elinkaariarvioinnin kansainväliset standardit ja osaa hyödyntää aiemmin tehtyjen elinkaarianalyysien tietoja. Opintojakson aikana opiskelija oppii käyttämään yhtä karkean tason elinkaariarviointimenetelmää ja oppii tuottamaan tuotteen ekologiseen suunnitteluun tarvittavia parametreja varsinaisen tuotesuunnittelutyön tueksi. Ryhmässä tehtävän harjoitustyön aikana opiskelijat oppivat tiimityötaitoja, tiedonhakua ja analyyttistä tutkimuksen arviointia. |
Keskeiset sisällöt | - Elinkaarianalyysi, LCA - LCA:n vaiheet - MET-matriisi - ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu ja tuotekehitys - Tuotteen ekologinen suunnittelu, Eco-design direktiivi - Elinkaariarvioinnille läheisiä muita arviointeja |
Suoritustavat | Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitustöiden avulla. Laajempien harjoitustöiden muodostama kokonaisuus (portfolio) arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää myös pienempien harjoitustöiden suorittamista hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelumateriaali jaetaan opintojakson aikana Moodlen kautta. Materiaali perustuu mm. ISO 14040 ja ISO 14044-standardeihin, EcoDesign-, RoHS- ja WEEE-direktiiveihin. |
Edeltävät opinnot | ympäristötekniikan perusteet tai vastaavat tiedot |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - osaa standardin mukaisen elinkaarianalyysin periaatteet - osaa laatia yksinkertaiselle tuotteelle karkean tason LCA:n - ymmärtää kytköksen ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun ja tuotekehityksen välillä - osaa tuotteen ekologisen suunnittelun lähtökohdat - tuntee Eco-design direktiivin tavoitteet ja pääkohdat - on tutustunut muihin arviointimenetelmiin Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi - opiskelija tuntee elinkaariarvioinnin kansainväliset standardit - osaa hyödyntää aiemmin tehtyjen elinkaarianalyysien tietoja - osaa laatia eri tuotteille karkean tason LCA:n - osaa käyttää ainakin yhtä LCA:ta varten kehitettyä ohjelmaa - osaa tuottaa tuotteen ekologiseen suunnitteluun tarvittavia parametrejä Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - hyödyntää elinkaarianalyysien tietoja erilaisten tuotteiden tuotesuunnittelutyön tueksi - tuottaa erityyppisten tuotteiden ekologiseen suunnitteluun tarvittavia parametrejä tuotesuunnittelutyön tueksi |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYS8010 Vesilaitossuunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Kurssilla on tavoitteena oppia suunnittelemaan ja tuntemaan vesihuollon keskeisiä järjestelmiä. Suunnitteluaiheina ovat raakaveden hankinta pohjavesiesiintymästä siiviläputkikaivon avulla, raakaveden siirto matalapaineisessa siirtolinjassa optimoiden käyttöiän aikaiset kokonaiskustannukset, jäteveden pumppaamo ja pumpun ja paineviemärin valinta, paineenkorotuspumppaamo sekä vuosittain vaihtuva vedenkäsittelytekniikkaan liittyvä työ seuraavista aiheista: prosessiveden käsittely, raakaveden käsittely talousvedeksi, teollisuuden tai yhdyskuntien jätevesien puhdistaminen. Kurssin suoritettuaan opiskelija oppii tuntemaan keskeisiä vesihuollon komponentteja ja kykenee suoriutumaan tarkasteltavien asioiden operointi-, hankinta- ja suunnittelutehtävistä. Opetuksessa korostuu opiskelijan itseoppimiskyky uudessa tilanteessa, kun käytettävissä on toimeksianto , laaja kirjallinen materiaali ja työyhteisöä muistuttava tuki haastavissa tilanteissa. |
Keskeiset sisällöt | - Pohjavesitutkimukset - Vedenhankinta pohjavesiesiintymistä siiviläputkikaivon avulla - Veden siirto matalapaineisissa siirtojohdoissa - Jäteveden pumppaamon suunnittelu - Paineenkorotuspumppaamon suunnittelu - Painepiirien suunnittelu ja paineen alentaminen verkostossa - Alueellisen vesihuoltoverkoston toiminnallinen suunnittelu mallintamalla mukaan lukien paineenkorotuspumppaamot ja jäteveden pumppaamot - Kustannuslaskenta osana suunnittelua |
Suoritustavat | Luennot, tutustuminen tarkasteltaviin kokonaisuuksiin jaettavan materiaalin perusteella, tehtävänannon mukaisten suunnitelmien tuottaminen ohjattuna lähiopetustuntien aikana ja itsenäisesti omalla ajalla. Oppimisesta tehdään portfolio. Joustavaa oppimista tuetaan eOppimisella, kuten tuntien videotaltioinnilla ja Moodle-oppimisympäristöllä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodle, kurssilla jaettava materiaali, lähiopetustuntien videotaltiointi |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti. Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Ymmärtää kuinka pohjaveden hankinta ja pohjavesitutkimukset toteutetaan - Tietää siiviläputkikaivon toimintaperiaatteen ja tuntee siiviläputkikaivon suunnittelumenetelmät - Ymmärtää veden siirron tarpeet ja veden siirrossa tarvittavat vesihuollon komponentit - Tuntee teknis-taloudellisen suunnittelun periaatteet - Ymmärtää jäteveden pumppaamon toimintaperiaatteen ja pumppaamon toiminnan osana viemäriverkostoa - Ymmärtää vesijohtoverkoston painepiirien tarpeen ja tietää kuinka erillinen painepiiri saadaan toteutettua vesijohtoverkostossa. - Kykenee luentojen jälkeen autettuna tekemään noin puolet kurssin aikaisista suunnittelutoimeksiannoista. Hyvä (3-4): - Edellä mainittu lisäksi - Kykenee luentojen jälkeen lähes itsenäisesti tekemään valtaosan kurssin suunnittelutoimeksiannoista. Kiitettävä (5): - Edellisten vaatimusten lisäksi perehtyy vuosittain vaihtuvan veden käsittelyyn liittyvän suunnitelman taustalla olevaan teoriaan ja dokumentoi sen laadittavan suunnitelman pohjaksi - Osaa itsenäisesti määrittää, suunnitella ja ratkaista vaativiakin kurssin aihealueeseen liittyviä kokonaisuuksia. Hallitsee aihealueen syvällisesti ja soveltaen ymmärtäen laatimansa suunnitelmien oikeellisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden. - Kykenee tekemään veden käsittelyyn liittyvää suunnittelua vakuuttavasti. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYS8020 Ympäristömittaustiedon hallinta
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija ymmärtää opintojakson suoritettuaan perusteet ympäristöstä mitatun tiedon hyödyntämisestä erilaisissa ympäristöalan kohteissa. Hän tuntee jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien perusteet sekä osaa käyttää ympäristöalan julkisia ympäristötiedon lähteitä ja tietokantoja. Opiskelija osaa tuoda mittalaitteista saadun mittausdatan yleisimpiin tiedonkäsittelyohjelmiin ja tuottaa siitä informatiivisia yhteenvetoja. Lisäksi opiskelija osaa tehdä aikasarjamuotoisesta datasta analyysejä ja perusvisualisointeja. Opintojaksolla tehtävät harjoitukset liittyvät vaihtelevasti vesihuoltoon, vesistöihin ja luonnon ympäristöihin, ilmanlaatuun tai teollisuusprosesseihin, joiden myötä myös opiskelijoiden osaaminen vahvistuu myös näiden tuntemuksen osalta. Lisäksi opintojaksolla tutustutaan mallintamisen käyttöön erilaisissa ympäristöalan sovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | Ympäristön seuranta on säännöllistä ja pitkäaikaista tietojen keräämistä ympäristöstä, millä pyritään selvittämään sekä ihmisten toiminnasta että luonnollisesta vaihtelusta johtuvat ympäristömuutokset. Seuranta perustuu ympäristön eri muuttujien toistuvaan mittaamiseen ajallisten ja paikallisten vaihteluiden ja muutosten toteamiseksi. Seurantatulokset tukevat eri tahoilla tehtävää päätöksentekoa ja niitä hyödynnetään suunnittelussa sekä erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Keskeinen sisältö: - Ympäristömittaustiedon ominaisuudet - Ympäristömittaustiedon hyödyntäminen eri tarkoituksissa - Jatkuvatoimisen mittaamisen perusteet - Mittaustiedon laatu, virhelähteet ja epävarmuustekijät - Mittaustiedon käsittelyyn soveltuvien ohjelmistojen käyttö - Aikasarjamuotoisen mittaustiedon käsittely, analysointi ja raportointi - Ympäristöalan julkiset tietokannat ja avoin data - Mallintaminen ympäristöalan sovelluksissa |
Suoritustavat | Opiskelijat toteuttavat erilaisia tietokoneella tehtäviä harjoituksia, joissa käsitellään eri teollisuuden alojen sovelluksia ja niistä saatua mittaustietoa. Opiskelijan tulee palauttaa vaaditut harjoitukset ja niiden raportit sekä suorittaa hyväksytysti kokeet. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija tuntee ympäristön seurannan yleiset periaatteet ja osakokonaisuudet - Tuntee jatkuvatoimisen mittaamiseen ja mallintamiseen liittyvät perusasiat ja käsitteet - Osaa käsitellä mittaustietoa auttavasti Excel ja Matlab-ohjelmistojen avulla - Ymmärtää mittaustiedon epävarmuuteen liittyvät tekijät Hyvä (3-4): - Edellisten lisäksi - Osaa laskea mittausepävarmuuden annetulle muuttujalle - Osaa tehdä mittausdatan esikäsittelytoimenpiteitä avustetusti Matlab-ohjelmistolla - Osaa laskea erilaisia tunnuslukuja aikasarjamuotoisesta avustetusti - Osaa tehdä visualisoida mittaustietoa graafien ja kuvaajien avulla omatoimisesti Kiitettävä (5): - Edellisten lisäksi - Osaa tehdä mittausdatan esikäsittelytoimenpiteitä omatoimisesti Matlab-ohjelmistolla - Osaa laskea erilaisia tunnuslukuja aikasarjamuotoisesta omatoimisesti - Osaa tehdä erilaisia data-analyysejä avustetusti Matlab-ohjelmiston avulla |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 ERXJ820 Katutekniikka
Laajuus | 5 op |
Vieraskielinen osuus | 1/2 op |
Osaamistavoitteet | Katusuunnittelu 4,5 op (teoria 1 op ja CAD 3,5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee katujen systeemirakenteen ja luokitusperusteet. Opiskelija osaa katujen suunnittelun mitoitusperusteineen. Hän osaa suunnitella myös katujen kuivatuksen, liikenteenohjauksen ja katuihin liittyviä rakenteita. Hän tuntee myös katujen erikoisosat sekä katujen varusteet ja laitteet sekä erityiskadut. Hän on perehtynyt myös katujen rakentamiseen. Hänellä on käsitys pysäköintitavoista ja joukkoliikenteen lähtökohdista. Opiskelija tuntee katulainsäädännön perusteet. Englanti (0,5 op) Sisältö sovitaan ammattiaineen opettajan kanssa, abstrakti, presentaatio projektin tuotoksesta suuremmalle yleisölle. |
Keskeiset sisällöt | Katusuunnittelu - Katuverkon rakenne ja jäsentely - Vaaka- ja pystygeometria - Päällys- ja alusrakenne sekä kuivatus - Pysäköinti - Liikenteenohjaus - Kevyen liikenteen järjestelyt, varusteet, laitteet ja erikoisosat sekä liikenteenohjaus - Kadun suunnittelun tekniset tekijät ja erikoisosat - Katulainsäädäntö - Määrälaskenta, kustannusarvio - Tulosteiden tuottaminen |
Suoritustavat | Harjoitustyönä tietomallipohjaisella ohjelmistolla katusuunnitelmien laatiminen Luentojen seuraaminen |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Suomen kuntatekniikan yhdistys: Katu 2002, Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet, Gummerus Kirjapaino Oy 2003, ISBN 952-9710-06-2 - Luentomonisteet |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 EYS8030 Laatu- ja ympäristöjärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kansainvälisten standardien mukaisten laatu- ja ympäristöjärjestelmien tavoitteet ja järjestelmän luomiseen/ylläpitoon liittyvät toiminnot. Hän tuntee ja ymmärtää laatujärjestelmän keskeisen terminologian ja osaa soveltaa sitä yrityksen laatutoiminnan mittaamisessa ja kehittämisessä. Toisaalta hän tuntee ja ymmärtää myös ympäristöjärjestelmän keskeisen terminologian ja osaa soveltaa sitä yrityksen ympäristökuormituksen mittaamisessa ja kehittämisessä. Esimerkkikohteiden koeauditointien kautta opiskelijalla saa valmiuden toimia yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän sisäisenä auditoijana. |
Keskeiset sisällöt | - kansainväliset laatu- ja ympäristöjärjestelmiä koskevat standardit ja niihin liittyvät keskeiset käsitteet - laatu- ja ympäristöjärjestelmän toteutuskeinoja - laatu- ja ympäristöjärjestelmän yhtäläisyydet ja erot - sertifiointi- ja akkreditointielimet - laatupalkintokilpailun kriteerit (EFQM) - laatutekniikka (tilastolliset apuvälineet) - arviointikäytännöt ja arvioinnin vaiheet - koearviointikäynnille valmistautuminen, koearviointikäynti ja raportointi |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset (läsnäolovelvollisuus) valmistavat opiskelijaa koearviointikäynnille. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä. Harjoitustehtävät liittyvät alan kansainvälisiin standardeihin ja eri toimialojen laatu- ja ympäristöjärjestelmien toteutukseen. Kurssin osasuoritukset: loppukoe (sähköinen), koeauditointi (suoritus ja raportointi ryhmänä) ja tuntiharjoitukset (sis. suulliset esitelmät) |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja harjoitustöinä itsenäisesti työstetty materiaali. Standardit SFS-EN ISO 9001, SFS-EN ISO 14001 ja 14004 ja SFS-EN ISO/IEC 17025. Viiteaineistona: Sertifiointi- ja akkreditointielinten sekä SFS:n, Suomen Laatukeskuksen ja valtion ympäristöhallinnon sähköinen palvelu. |
Edeltävät opinnot | kahden vuoden amk-opinnot |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - osaa tunnistaa keskeiset laatu- ja ympäristöjärjestelmiä koskevat standardit - ymmärtää aiheeseen liittyvät keskeiset käsitteet - tietää järjestelmän toteutuskeinoja teoriassa ja käytännössä (koearviointi) - ymmärtää laatu- ja ympäristöjärjestelmän yhtäläisyyksiä ja eroja - tiedostaa sertifiointi- ja akkreditointielimet ja niiden toimintakentät - tietää eri arviointikäytäntöjä - tuntee ympäristönäkökohtien tunnistamisprosessin - osaa arvioinnin vaiheet - tietää laatutekniikan tilastollisia apuvälineitä Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa käyttää laatu- ja ympäristöjärjestelmiä koskevia standardeja toiminnan kehittämisen näkökulmasta - osaa käyttää ko. standardien keskeisiä käsitteitä tarkoituksen mukaisesti (koearviointi) - on omaksunut arviointikäytännön malleja (koearviointi) - osaa tunnistaa ympäristönäkökohdat case-kohteelle - osaa käyttää tilastollisia apuvälineitä tarkoituksen mukaisesti (harjoitustyöt) Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija - ymmärtää eri arviointimenettelyjen ja sertifikaattien yhtäläisyydet ja erot toiminnan/organisaation osaamisen näytön/kehittämisen kannalta - osaa laatia laatu/ympäristöjärjestelmän keskeisiä dokumentteja - osaa hyödyntää tilastollisia apuvälineitä toiminnan seuraamiseen/kehittämiseen |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 EYS8040 Vesihuoltoverkoston rakennussuunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat maastomallipohjaiseen katu- ja vesihuoltosuunnittelun rakennussuunnitteluun. Kurssilla hyödynnetään yleisesti käytössä olevaa monialaista infrarakentamisen suunnitteluohjelmistoa. Opiskelija perehtyy ohjelmiston tietokantarakenteeseen ja maastomallin luomiseen. Hän oppii laatimaan maastomallin ja kykenee kurssin suoritettuaan tekemään kolmiulotteista tietokantapohjaista katu- ja vesihuoltoverkostosuunnittelua. |
Keskeiset sisällöt | - Johdanto ympäristösuunnittelun tietomalleihin ja rakennussuunnitteluun - Novapoint –ohjelmisto, ohjelmiston mahdollisuudet suunnittelijalle ja työmaalle ja ohjelmiston käyttäjät työelämässä - Suunnitteluympäristö tietoverkossa - Suunnittelun lähtöaineiston hankkiminen, siivous ja tuonti tietokantaan - Pintamallien luominen (maanpinta, kallionpinta) ja maaperätutkimustulosten tuonti suunnitteluympäristöön - Väyläsuunnittelun kertaus - Tietokantapohjainen kolmiulotteinen vesihuoltolinjan suunnittelu - Rakennussuunnitelman piirustusten tuottaminen - Kolmiulotteisen tietomallin tarkastelu mukaan lukien törmäystarkastelut - Tietomallipohjainen määrälaskenta ja sen hyödyntäminen rakennussuunnitelman kustannusarviota laadittaessa - Koneohjauksen tietomallien tuottaminen |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamiseen sisältyy lähiopetustunteja ja suunnitteluharjoituksen tekemistä. Läsnäolo oppitunneilla vaikuttaa kurssin arvosanaan. Oppimisessa korostuu opiskelijan omatoiminen työskentely harjoitustyön parissa. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on tehtävä kurssiin sisältyvä laaja harjoitustyö. Oppimisesta tehdään portfolio. Joustavaa oppimista tuetaan eOppimisella, kuten tuntien videotaltioinnilla ja Moodle-oppimisympäristöllä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Moodle, e-oppikirja, videotaltioinnit |
Edeltävät opinnot | Vesihuoltotekniikka |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti. Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Ymmärtää mitä tarkoittaa rakennussuunnittelu vesihuoltoverkostoa suunniteltaessa - Tuntee rakennussuunnittelun menetelmät ja ohjelmistot - Tietää, millaisia dokumentteja ja tiedostoja suunnittelija luo tehdessään rakennussuunnittelua - Tuntee suunnittelun lähtöaineiston hankintatavat - Osaa arvioida lähtöaineiston oikeellisuutta - Selviytyy tyydyttävästi seuraavista tehtävistä - Tietää, kuinka lähtöaineisto viedään tietokantaan - Tietää, mitä maastomallilla tarkoitetaan ja tuntee menettelyt, joilla maastomalli saadaan luotua - Tietää väylämallinnuksen vaiheet ja ymmärtää vaakageometrian, pituusgeometrian ja poikkileikkauksen sisällöt luotaessa väylämallia - Tuntee vesihuoltoverkoston kaivannon vaatimukset ja verkoston komponentit - Osaa ohjattuna tehdä tietomallipohjaista väyläsuunnittelua ja vesihuoltoverkoston rakennussuunnittelua Hyvä (3-4): - Edellä esitetyt asiat, mutta osaamisen taso hyvä Kiitettävä (5): - Sama kuin edellä, mutta osaamisen taso kiitettävä. - Osaa itsenäisesti tehdä tietomallipohjaista vesihuoltoverkoston suunnittelua rakennussuunnitelmatasoisesti. - Hallitsee aihealueen syvällisesti ymmärtäen taustalla todelliset rakentamisen vaatimukset suunnittelulle. Pystyy soveltamaan oppimaansa vaihtuvissa suunnittelukohteissa. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 EYS8050 Ympäristömonitorointijärjestelmät
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ympäristömonitoroinnin ja jatkuvatoimisten mittalaitteiden käytön perusteet ja ymmärtää mihin järjestelmiä käytetään. Opiskelija ymmärtää ympäristöstä mitatun tiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvät perusasiat, osaa tehdä yksinkertaisia analyysejä ja johtopäätöksiä useasta erilaisesta mittalaitteesta kerätyn mittaustiedon perusteella. Opiskelija osaa suunnitella valittuun kohteeseen soveltuvan jatkuvatoimisen mittausjärjestelmän ja tuntee mittausjärjestelmän suunnitteluun vaikuttavat reunaehdot. Opiskelijalla on valmiudet tehdä järjestelmään soveltuvat laitevalinnat ja tehdä kustannusarvion järjestelmän kokonaiskustannuksista (investointi- ja käyttökulut). Opiskelija osaa ottaa käyttöön erilaisia jatkuvatoimiseen mittaamiseen soveltuvia mittausjärjestelmiä. |
Keskeiset sisällöt | Ympäristömonitorointijärjestelmiä käytetään yleisesti ympäristön tilaa kuvaavan tiedon tuottamiseen sekä teollisten prosessien valvontaan. Järjestelmiä hyödynnetään esimerkiksi ympäristön tilan muutosten arviointiin ja raportointiin, ympäristölupaehtojen noudattamisen valvotaan, ympäristötiedon välittämiseen tiedotusvälineille ja kansalaisille sekä prosessien käytön ja toiminnan tehostamiseen. Monitoroinnin kohteena voi olla esimerkiksi luonnonvarojen käytön seuranta (esim. mineraalit maaperässä, puhdas vesi, tms.), ympäristön tilan seuranta (esim. ilman-, veden- ja maaperän laatu tai päästöjen määrä) tai erilaisten toimenpiteiden (esim. rakentaminen, teollisen toiminnan aloittaminen, jne.) vaikutusten seuranta. Tyypillisesti ympäristömonitorointijärjestelmät ovat kokonaisjärjestelmiä jotka sisältävät ympäristö- tai prosessimittaukset, mittaustiedon keruun, hallinnan ja analysoinnin sekä oleellisen tiedon esittämiseen ja jakamiseen tarvittavat työkalut. - ympäristömonitorointijärjestelmät, järjestelmien rakenne ja niiden käyttö - jatkuvatoiminen ympäristön ja prosessien mittaaminen sekä mittausjärjestelmien käyttäminen - mittausjärjestelmän suunnittelu - mittalaitteiden valinta - mittaustiedon käsittelyn perusteet (yhdistäminen, käsittely ja visualisointi) - mittaustiedon analysointi ja johtopäätösten tekeminen - mittaustiedon tallennus ja välittäminen loppukäyttäjille - monitorointijärjestelmän kustannusten arviointi |
Suoritustavat | Opiskelijat suunnittelevat jatkuvatoimiseen mittaamiseen soveltuvan järjestelmän ja tutustuvat suunnitteluun liittyviin tekijöihin. Lisäksi opiskelijat ottavat käyttöön erilaisia mittausjärjestelmiä ja toteuttavat mittauskampanjan niiden avulla. Opiskelijan tulee osallistua harjoituksiin ja palauttaa vaaditut tehtävät sekä suorittaa koe hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Opintojakson pääasiallisena opetuskielenä voi olla myös englanti Opintojakson arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija tuntee ympäristön seurannan yleiset periaatteet ja osakokonaisuudet - Tuntee jatkuvatoimisen mittaamiseen liittyvät perusasiat ja käsitteet - Tuntee ympäristömonitorointijärjestelmien rakenteet ja tyypilliset käyttökohteet Hyvä (3-4): - Edellisten lisäksi - Osaa tehdä vaatimusten määrittelyn erilaisille seurantakohteille liittyen mittausjärjestelmän suunnitteluun - Osaa suunnitella mittausjärjestelmän yleisellä tasolla omatoimisesti - Osaa tehdä mittaamiseen tarvittavia laitevalintoja omatoimisesti Kiitettävä (5): - Edellisten lisäksi - Opiskelija kykenee ottamaan jatkuvatoimisen mittausjärjestelmän käyttöön omatoimisesti - Osaa suunnitella ympäristömonitorointijärjestelmän omatoimisesti |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 ERXJ830 Infrarakentamisen tuotannonohjaus ja rakennuttaminen
Laajuus | 5 op |
Vieraskielinen osuus | 1/2 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee infrarakentamisen tuotannonohjauksen ja rakennuttamisen luonteen ja perusteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää tärkeimmät infrahankkeen tuotannon hallintaan vaikuttavat osa-alueet, menetelmät ja käytännöt tuotantosuunnittelun ja ohjauksen näkökulmista. Oppilas saa yleisen käsityksen, mitä sopimuksia rakentamisessa tarvitaan. Opiskelija tuntee aikataulutekniikat ja työn taloudellisen ja ajallisen etenemisen seurantamenetelmät. Osaamistavoitteisiin infran rakennuttamisen osalta kuuluu, että opiskelija saa perustiedot rakennuttamistehtävien tuntemuksen erityisesti suunnitteluvaiheen kustannusohjauksen osalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennuttajan tehtävät ja rakennustyön valvontaan liittyvien tehtävien perusteet. |
Keskeiset sisällöt | Infrarakentamisen tuotannonohjaus (2,5op) - Infrahankkeen määritelmä ja vaiheet - Infrahankkeen tuotannon suunnittelu - Infrahankkeen osittelu - Infrahankkeen ohjaus ja valvonta Rakennuttaminen (2op): - Rakennushankkeen osapuolten tehtävät - Rakennuttajan keskeiset tehtävät hankkeen eri vaiheissa - Rakennussuunnittelun ohjaus ja työmaavalvonta - Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet rakennushankkeessa - Rakennuskohteen luovutus ja käyttöönotto - Hankintatoimi ja -vastuut - Elinkaaren kustannukset - YSE, KSE Englanti (0,5op): - Infrarakentamisen englanti - abstrakti, presentaatio projektin tuotoksesta suuremmalle yleisölle. |
Suoritustavat | Luennot, harjoitustyö sekä mahdolliset asiantuntijaluennot ja vierailut yrityksissä / työmailla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Lindholm & Junnonen: Infrahankkeen tuotannonhallinta, - Ratu-tiedostot, luentomateriaali, piirustuksia ja muita urakka-asiakirjoja. InfraRyl - Jouko Kankainen, Juha-Matti Junnonen, Rakennuttaminen, Rakennustieto, - opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | Sutinen Matti |
4 EYV8010 Vaihtuvat ympäristötekniikan opinnot
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija laajentaa näkemystään ympäristötekniikan monipuolisella kentällä tutustumalla eri aihealueisiin ja/tai syventymällä itse valitsemaansa aiheeseen. Opiskelija syventää omaa ympäristötekniikan käsitystään ja harjoittaa erilaisia projekteihin liittyviä työtapoja ja menetelmiä. |
Keskeiset sisällöt | Valinnan mukaan perehtyminen ympäristötekniikan eri aloihin ja/tai syventyminen valittuun aihealueeseen: - Kohdevierailut, opintomatkat, seminaarit, vierailuluennot jne. - projektiluontoiset tehtävät valitusta aiheesta |
Suoritustavat | Opiskelija etsii vierailukohteita, seminaareja tai tapahtumia itseään kiinnostavalta ympäristötekniikan alalta. Opiskelija perehtyy ja osallistuu niihin itsenäisesti ja kokoaa niistä dokumentin, esimerkiksi portfolion tai muuten reflektiivisen yhteenvedon siitä mitä opintojaksolla on tehty ja opittu. Opiskelija voi suorittaa opintojakson myös projektiluonteisilla tehtävillä tai yksittäisellä projektilla aiheista, jotka sovitaan etukäteen opettajan kanssa. Projektin raportointi sovitaan tapauskohtaisesti. Opintojaksoon kuuluvista suorituksista opiskelija pitää tuntikirjanpitoa. Tuntikirjanpidon hyväksyy ohjaava opettaja, joka kirjaa työkuormaa vastaavan opintopistemäärän (1-5 op) suoritusmerkinnän. Vierailukohde voi olla esimerkiksi tutustuminen ympäristötekniikan insinöörin toimenkuvaan seuraamalla insinöörin työpäivää valitussa työpaikassa. Kuopion alueella järjestetään useita alan seminaareja, joihin opiskelija voi hakea järjestäjältä opiskelijapaikkaa. Savonia ei osallistu mahdollisiin matka- tai osallistumiskuluihin. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelijan itsensä valitsema aineisto. Opettajan valitsema projektiaiheeseen liittyvä aineisto. Projektin luovuttama aineisto. |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 LLX1600 Myynnin verkkokurssi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa arvioida omaa myyntiosaamistaan ja –taitojaan. Opiskelija osaa soveltaa myyntipsykologiaa ja ymmärtää ongelmaratkaisumyynnin mahdollisuudet henkilökohtaisessa myyntityössä. |
Keskeiset sisällöt | - Myyntiprosessin ja myyntitaitojen kehittäminen - Myyntipsykologia ja henkilökohtainen myyntityö, ongelmanratkaisumyynti ja monikanavainen myynti |
Suoritustavat | Verkko-opinnot, tehtävät, verkkotentti. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Mobiili/ verkkokurssimateriaali. |
Edeltävät opinnot | Perusopinnot |
Muuta huomioitavaa | Suoritusajankohta on joustava. Myynnin verkkokurssi -opintojaksoa ei voi valita, jos Myynnin ja markkinoinnin kehittäjä on valinnut vaihtoehtoisista ammattiopinnoista opintojakson Asiakaspalvelu ja myynti (10 op), johon verkkokurssin suorittaminen sisältyy. |
Yhteyshenkilö | Willman Salla |
4 ECH4100 Harjoittelu 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. |
Keskeiset sisällöt | - Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä. |
Suoritustavat | Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx |
Edeltävät opinnot | Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 ECH4210 Harjoittelu 2a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 ECH4220 Harjoittelu 2b
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 ECH4310 Harjoittelu 3a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 ECH4320 Harjoittelu 3b
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 ECH4330 Harjoittelu 3c
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Tolvanen Merja |
4 SAVONT1 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen. |
Suoritustavat | Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
5 ECONT40 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen. |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
4 SAVONT2 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ECONT80 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
5 ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Suoritustavat | Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
5 ECONT80 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | Räsänen Teemu |
Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.