Keltapuseroinen nainen katsoo puhelinta kädessään ja hymyilee.

Savonia-artikkeli Pro: Teknologian hyödyntämisen johtaminen kotihoidossa

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0

Teknologian odotetaan tuovan helpotusta ja osaratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollossa (sote) vallitsevaan haastavaan resurssitilanteeseen sekä kotihoidon tarpeen jatkuvaan lisääntymiseen. Erilaisia teknologisia ratkaisuja käytetäänkin entistä enemmän, mutta teknologian käyttöön liittyy niin johtajilla, hoitajilla kuin asiakkaillakin ristiriitaisia näkemyksiä ja epätietoisuutta niiden hyödyistä. Teknologian onnistunut käyttöönotto vaatii johtajilta sitoutumista ja taitavaa johtamista. (Melkas ym. 2020, Sinervo 2020.) Tässä artikkelissa pureudutaan Ahosen (2024) opinnäytetyöhön, joka valottaa kotihoidon esihenkilöiden teknologian hyödyntämisen johtamista Pohjois-Savon hyvinvointialueen pohjoisella ja koillisen alueella.

Vanhusten luona voidaan käydä myös digitaalisesti

Kotihoidon teknologialla tarkoitetaan kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, itsenäisen ja turvallisen asumisen tukemiseen sekä kotihoidon henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen ja kuormituksen vähentämiseen tarkoitettuja laitteita (Anttila ym. 2023).

Kotihoidon keskeinen rooli on mahdollistaa muun muassa iäkkään ihmisen turvallinen kotona asuminen niin pitkään kuin mahdollista. Ahosen (2024) opinnäytetyön tulosten mukaan turvallisen asumisen mahdollistamiseksi asiakasohjaus, kotihoidon esihenkilö ja koko henkilökunta ovat sitoutuneet työhönsä pohtiessaan erilaisia palvelumuotoja asiakkaiden tarpeisiin ja toimintakykyyn perustuen. Asiakkaan toimintakyky määrittää palveluiden laajuuden sekä palvelujen muodon valinnan. Pohjois-Savossa on pyrkimyksenä tuottaa säännöllisen kotihoidon palvelut ensisijaisesti aina etäpalveluna teknologian keinoin. Teknologiaa käytetäänkin apuna aina kun se on mahdollista ja järkevää asiakkaan toimintakykyyn nähden. Esimerkiksi etähoiva on mahdollista, mikäli asiakkaan hoidontarve on tukemista, muistuttamista tai kontrollointia.

Ahosen (2024) opinnäytetyössä ilmeni, että Pohjois-Savossa kotihoitotyössä käytetään teknologiaa jo laajasti. Käytössä ovat toiminnanohjausjärjestelmä Hilkka, työvuorosuunnittelujärjestelmä Titania, Evondos-lääkeautomaatit, sähkölukot, GPS- turvakellot, ovihälyttimet, häkähälyttimet, palovaroittimet ja kaatumishälyttimet. Lisäksi kotihoitotyössä käytetään etähoivaa ja etäpäivätoimintaa.

Kotihoidon esihenkilöt seuraavat päivittäin kotihoidon asiakasmääriä ja henkilöstöresursseja Hilkka- ja Titania-järjestelmien avulla. Näin varmistetaan kotihoidon oikea-aikaisuus ja asiakaslähtöinen palvelu. Ahosen (2024) mukaan juuri kotihoidon niukat henkilöstöresurssit ja haastava työntekijätilanne nostivat tutkittavilla esiin teknologian käytön houkuttavuuden. Se nähtiin hyvänä vaihtoehtona henkilöstöresurssien tarpeen vähentämiseksi.

Asenteet haasteena johtamisessa

Haasteita teknologian käytölle tuovat luonnollisesti tekniikan toimimattomuus, mutta myös esihenkilöiden, työntekijöiden ja asiakkaiden negatiivinen suhtautuminen ja asenne teknologiaa kohtaan. Teknologian hyödyistä kertova markkinointi on tärkeää, mutta teknologian käyttämiseksi ja hyödyntämiseksi tarvitaan myös henkilökunnan hyvää perehdytystä ja käyttökoulutusta.

Johtaminen toimimalla itse positiivisena esimerkkinä oli Ahosen (2024) tuloksissa keskeistä. Johtajan oma positiivinen ja ratkaisukeskeinen asenne sekä tuen tarjoaminen työntekijöille vaikuttaa koko työyhteisöön teknologian käyttöä kannustavasti. Hoitajilla negatiivisen asenteen takana voi olla huolta ja pelkoa siitä, että ei opi uusia järjestelmiä ja toimintatapoja. Keskiöön nousekin työyhteisön psykologinen turvallisuus, joka syntyy valmentavalla, inhimillisellä ja luottamusta rakentavalla johtamisella. Turvallinen työyhteisö, jossa työntekijät kokevat olevansa yksilöinä arvostettuja ja jossa myös epäonnistuminen on hyväksyttyä, voi hyvin ja pystyy osallistumaan muutokseen sekä toimimaan laadukkaasti, tehokkaasti ja innovatiivisesti.

Kohti teknologiamyönteisyyttä

Pohjois-Savossa teknologian käytön hyödyntäminen Ahosen (2024) mukaan edellyttää teknologiamyönteisyyden vahvistamista. Johtaminen on haastavaa ja juuri sen vuoksi esihenkilöt tarvitsevat tukea ja johtamisvalmiuksiensa vahvistamista työntekijöiden osaamisen ja teknologian hyödyntämisen johtamisessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024). Erityisesti tarvitaan uudenlaista osaamista henkilöstön motivoinnissa ja organisaation toimivuuden varmistamisessa (Kivekäs ym. 2020).

Ahosen (2024) opinnäytetyössä tulosten pohjalta luotiin johtamisen avuksi toimintaohje teknologiamyönteiseen kehittämiseen (Kuva 1). Toimintaohje mukailee Ikäteknologian käytön kansallista KATI- toimintamallia, jonka tavoitteena on sekä uudistaa palveluita, että edistää teknologian käyttöä kotona asuvien ikäihmisten keskuudessa.

Toimintaohje parempaan teknologian integroitumiseen kotihoidossa.

Kirjoittajat:

Teija Ahonen, sairaanhoitaja (YAMK) -opiskelija, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen tutkinto- ohjelma, teija.ahonen2@edu.savonia.fi.

Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-amk, Master School, paivi.tikkanen@savonia.fi.

LÄHTEET

Ahonen, Teija 2024. Teknologian hyödyntämisen johtaminen kotihoitotyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen pohjoisella ja koillisella alueella. YAMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166613

Anttila, Heidi, Anttila, Minna, Koivisto, Sari, Niemelä, Marketta, Kaartinen, Jouni, Forsius, Pirita, Kauppinen, Sari & Luoma, Minna-Liisa 2023. Kotihoidon uudet ratkaisut. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille – KATI-ohjelman 2020–2023 loppuraportti. Kotihoidon uudet ratkaisut: Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille – KATI-ohjelman 2020-2023 loppuraportti (julkari.fi). Viitattu 16.2.2024.

Kivekäs, Eija, Kekäläinen, Heli, Kaija-Kortelainen, Minna, Kinnunen, Anu, Kämäräinen, Pauliina, Aal losvirta, Veijo, & Saranto, Kaija 2020. Use welfare technology in homecare – A positive expectation of the benefits of technology. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 12(3), 229–240. https://doi.org/10.23996/fjhw.94782. Viitattu 21.1.2024.

Melkas, Helinä, Hennala, Lea, Pekkarinen, Satu, Kyrki, Ville 2020. Impacts of robot implementation on care personnel and clients in elderly-care institutions. International Journal of Medical Informatics 134 (2020)104041. https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2019.104041. Viitattu 23.1.2024.

Sinervo, Tarja 2022. Lääkerobotit tulivat jäädäkseen mutta onko se hyvä asia? Työelämän ja tutkimuksen verkkolehti. 1.11.2022. https://www.tsr.fi/tiedon-silta/laakerobotit-tulivat-jaadakseen-mutta-onko-se-hyva-asia/. Viitattu 1.2.2023.

Sosiaali-ja terveysministeriö 2024. Iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatu ja kehittäminen. Verkkojulkaisu. Valtioneuvoston verkkosivut. Iäkkäiden palvelujen laatu ja kehittäminen – sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi). Viitattu 14.2.2024.