Savonia-ammattikorkeakoulu panostaa hanketyössä vahvasti alkutuotannon kehittämiseen ja uusien menetelmien testaukseen. Nerkoolla sijaitseva SMAGRI- ja Hiiltä Peltoon -hankkeiden pilottikohde on rakennettu monialaisena yhteistyönä Savonian Luonnonvara-alan, Ympäristötekniikan ja DigiCenterin toimesta. Ministeri Essayahille esitelty kokonaisuus sisältää muun muassa etäohjattavan säätösalaojitusjärjestelmän, peltotiedustelijoita (SoilScout), sääaseman sekä jatkuvatoimisen vedenlaadun ja -virtaaman mittauksen.

SMAGRI –hankkeessa keskitytään ilmastoviisaaseen maatalouteen eli etsitään keinoja tuottaa kestävästi ruokaa muuttuvassa ilmastossa. Ilmastonmuutos aiheuttaa viljelylle uudenlaisia haasteita muun muassa sään ääri-ilmiöiden muodossa, esimerkkinä alkukesän kuivuus, josta kärsimme juuri nyt. Säätösalaojituksen avulla kevätkosteutta on mahdollista säästää alkukasvukauteen, ja vesistöjen varsilla myös kastelua on mahdollista järjestää säätösalaojituksen kautta. Tällöin kasteluvettä ei haihdu turhaan, eikä pellolle tarvita erillisiä sadetuslaitteistoja vaan pelkkä pumppausasema riittää. Ministeri Essayah piti säätösalaojajärjestelmää viljelijän näkökulmasta järkevänä ja toimivana erityisesti muuttuvissa olosuhteissa.

Ilmastonmuutokseen varautumisessa tärkeää on myös huolehtia maan kasvukunnosta. Hiiltä peltoon -hankkeessa tavoitteena on maaperään hiiltä sitovien viljelykäytänteiden jalkauttaminen. Käytännössä kaikki mitä tehdään hiilen sitomisen parantamiseksi, parantaa samalla myös maan kasvukuntoa ja vaihtelevien olosuhteiden sietokykyä. Pilottilohkon viljelijä kertoi pellon pintamaan olevan hyvässä kunnossa vuosikymmenten suorakylvön ansiosta. Pohjamaassa on edelleen jonkin verran tiivistymää, mutta monipuolinen viljelykierto pitää maan rakenteen kunnossa, ja hyvän kasvukunnon indikaattoreina toimivia lieroja löytyy helposti penkaisemalla maata mistä kohtaa tahansa. Maaperän eliöstön toiminta eli biologinen kasvukunto vaikuttaa maan rakenteeseen, ravinteiden kiertoon ja kasvien kuivuudensietoon. Biologisen kasvukunnon havainnointi onnistuu esimerkiksi kalsarikokeen avulla, jonka aloitukseen ministeri Essayah pääsi osallistumaan.

Suorakylvö on yksi maan kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistävistä viljelytekniikoista. Siinä maata ei muokata, vaan siemenet kylvetään entisen kasvuston sänkeen. Haasteena tässä tekniikassa on erityisesti rikkakasvien torjunta, johon liittyen keskustelimme ministeri Essayahin kanssa glyfosaatin käytölle saadusta 10 vuoden jatkoajasta. Viljelijä oli tyytyväinen neuvottelutulokseen ja totesi, että ilman jatkoaikaa suorakylvö loppuisi ainakin hänen osaltaan. Glyfosaattivapaat rikkakasvien hallintamenetelmät kaipaavat vielä jatkokehittämistä. Mekaaniset menetelmät vaativat kesannointia, joka kuluttaa maaperää ja vaikuttaa negatiivisesti hiilensidontaan. Lisäksi sääolosuhteilla on suuri vaikutus rikkakasvien torjunnan onnistumiseen. Glyfosaatille saatu 10 vuoden jatkoaika täytyy siis hyödyntää menetelmien kehittämisessä.

Peltolohkolla on tehty myös drooniavusteisia kasvustokuvauksia, joiden viljelijä kokee antaneen paljon mielenkiintoista lisätietoa. Savonian lehtori Miika Kahelin lennätti droonia ja kertoi droonien käyttömahdollisuuksista muun muassa lannoitukseen, täydennyskylvöön ja rikkakasvien torjuntaan liittyen. Uudet tekniset ratkaisut, kuten droonit, peltotiedustelijat ja salaojien etäohjaus vaativat perehtymistä. Kahelin ja viljelijä vakuuttavat kuitenkin, että motivaatiota uusien teknisten apuvälineiden käyttöönottoon löytyy, mikäli niiden avulla saavutetaan käytännön hyötyjä.

Pellonpiennartilaisuus oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut niin sisällön, keskustelujen kuin säänkin puolesta. Kiitämme ministeri Sari Essayahia aktiivisesta osallistumisesta.

Teksti: Anu Tiikkainen, Sanna Antikainen ja Inka Nykänen

Artikkeli on kirjoitettu osana Smagri- ja Hiiltä Peltoon -hankkeiden työtä. Hiiltä Peltoon -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Smagri –hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.