Oikeus juomaveteen on ihmisoikeus. Silti noin joka kolmas ihminen maailmassa elää ilman puhdasta juomavettä. Vedestä on tullut entistä enemmän myös sodan ja rauhan välikappale. Maailman vesipäivää vietetään 22. maaliskuuta. Mitä meidän tulisi vedestä ja vesiturvallisuudesta tietää? Missä kunnossa ovat Pohjois-Savon vesistöt?

YK:n mukaan joka kolmannella ihmisellä ei ole puhdasta juomavettä ja noin puolelta puuttuu kunnollinen vessa ja viemäröinti. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Ilmastonmuutos onkin yhdessä likaisen, epähygieenisen juomaveden kanssa vakavimpia puhtaan juomavedenpuutteen aiheuttajia.

-Vettä tarvitaan maa- ja metsätaloudessa, teollisuudessa, matkailussa, virkistyskäytössä sekä ihmisten jokapäiväisessä elämässä kotona, koulussa ja töissä. Vesiturvallisuus koskeekin koko yhteiskunnan toimintaa, TKI-asiantuntija Teija Rantala sanoo.

Globaalissa mittakaavassa veteen liittyvät haasteet ovat suuria. Jo puolet maailman väestöstä kärsii vuosittain vähintään kuukauden ajan veden niukkuudesta. Pasific Institute -tutkimuslaitoksen mukaan vuosina 2020-2021 maailmalla on ollut 120-140 veteen liittyvää konfliktia, kun vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä niitä oli vuosittain noin 20.

-Kuivuuden lisäksi lisääntyvät myös ilmastonmuutoksen ja maankäytön aiheuttamat tulvat, jotka uhkaavat infrastruktuuria. Sotatilanteissa vettä voidaan myös käyttää strategisen sodankäynnin keinona esimerkiksi estämällä pääsy juomaveteen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöihin

Suurimmat haasteet veden suhteen ovat maailmalla, mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessakin. Myös tulevaan varautuminen on tärkeää. Meilläkin kesien kuivat kaudet voivat yleistyä. Siksi huomio tulee Rantalan mukaan kiinnittää maa- ja metsätaloudessa perinteisen kuivatuksen lisäksi vesienhallintaan, virtaamanopeuksien säätelyyn ja veden varastointiin sekä joissain tapauksissa kasteluun.

-Pääosa kotimaan ja Pohjois-Savon vesistöistä on hyvässä kunnossa. Monia asioita on tehty hyvin, esimerkiksi kunnallinen jätevesien puhdistus on aloitettu Suomessa verrattain varhain. Myös teollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa on tehty paljon toimenpiteitä vesistökuormituksen vähentämiseksi vuosikymmenien ajan. Meillä myös riittää juomakelpoista vettä, jossa ei ole haitta-aineita. Suomen tilanne on siis isossa kuvassa melko hyvä.

Toisaalta parantamisen varaakin on. Itämeren, ja joidenkin rannikkojokien järvien tilanne on heikko. Pohjois-Savossa erityisesti Ylä-Savon alueella vesistöt ovat luonnostaan matalia ja runsasravinteisia. Ihmisperäinen kuormitus näkyy niissä selkeästi rehevöitymisenä ja vaikutukset näkyvät lintu- ja kalakannassa sekä kesäisissä sinileväkukinnoissa ja virkistyskäyttöä haittaavana limoittumisena.

-Myös vesien tummuminen on ongelma. Esimerkiksi turvemailta tulee ojituksen myötä vesiin humusta, mikä vaikuttaa sekä virkityskäyttöön että vesistöjen ekologiaan, esimerkiksi heikentämällää tietyn pisteen ylittyessä kalojen ravinnonsaantia, Rantala toteaa.

Hänen mukaansa vesistöjen tilannetta voi kohentaa monin tavoin, mutta työ on pitkäjänteistä ja myönteiset vaikutukset näkyvät vasta viiveellä.

-Meillä on hyvää osaamista ja koko ajan kehittyvää tutkimustietoa, jota hyödyntämällä on tehtävissä paljon. Yhteistyö asiantuntijoiden ja toiminnanharjoittajien välillä on tärkeää. Myös vesisuojeluyhdistyksillä ja paikallisilla kylä- ja järviyhdistyksillä on merkittävä rooli vesien tilan parantamisessa.

Kalat palasivat uomaan

Yksi konkreettinen esimerkki löytyy Maaningalta. Savonian luotsaamassa, Suomen Metsäkeskuksen ja Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen kanssa toteutettavassa Valuma-alueet kuntoon -hankkeessa kehitetään vesienhallintaa 10 hehtaarin valuma-alueella.

-Alueen pellot olivat liian märkiä, lahti liettynyt ja ojat tukkeutuneet. Lähdimme yhdessä maanomistajien kanssa miettimään, mitä asialle olisi tehtävissä. Nyt maatalousvaltaiselle alueelle on tehty pohjapatoja, pääuoman muotoilua ja joukko muita toimenpiteitä. Lisäksi jatkossa on tarkoituksena hidastaa vedenkulkua metsäalueella niin, että vesi saavuttaa pellot hitaammin. Jo nyt on havaittu, että kalan kulku uomassa on parantunut. Kyseessä on todellinen win-win-tilanne, kun maatalouden harjoittaminen paranee ja metsäojien eroosio sekä vesistökuormitus vähenee, Rantala kertoo.

Hän muistuttaa, että Pohjois-Savossa maa- ja metsätalous on erittäin tärkeä elinkeino. Siksi elinkeinon harjoittaminen pitää ottaa vesiensuojelussakin huomioon.

-Onneksi tieto lisääntyy ja uusia menetelmiä ja tekniikoita kehitetään, ja niitä sitten voidaan testata ja viedä käytäntöön.

Vesiosaaminen vientituotteeksi?

Myös Maaningan pilottikohteessa on kokeiltu uusia työtapoja ja tehty hyvää yhteistyötä Savonian sisällä.

-Olemme tehneet tiiviisti yhteistyötä vesilabran, luonnonvara-alan ja Digi Centerin kanssa. Alueella olevien laitteiden ansiosta pystymme seuraamaan tilannetta koko ajan etänä, eikä mittaustuloksia tarvitse käydä erikseen hakemassa. Savonialaisten monialainen osaaminen on ollut käytössä myös muun muassa opiskelijaryhmien, opinnäytetöiden ja dronekuvausten osalta. Vastaavaa yhteistyötä ja kehittämistä tehdään tiiviisti myös Smagri- ja HiiliVie-hankkeissa.

Sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan ja kehitetään, on mahdollista miettiä, toimivatko samat menetelmät myös muualla maailmassa. Rantala näkee, että suomalainen vesiosaaminen on kasvava vientituote ja siihen liittyen Savonialla ja Kuopio Water Clusterissa onkin jo tehty hyvää kansainvälisyystyötä monissa eri projekteissa.

Entä miten tavallinen kansalainen voi edistää vesiturvallisuutta? Rantala muistuttaa, että jokainen voi tehdä pienten vesistöjen hyväksi osansa. Myös kulutusvalintoja tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota vesistökuormitukseen.

-Kotimaisen ruoan suosiminen on hyvä asia myös veden näkökulmasta. Meillä vettä pääsääntöisesti riittää maatalouden tarpeisiin ja kuormituksen säätelyyn kiinnitetään huomiota. Myös kotimaisen järvikalan suosiminen on globaalilla tasolla vesistöjen kannalta järkevä valinta. Vaikuttaa voi myös vaikkapa kohtuullisella veden kuluttamisella kotona, vaarallisten jätteiden huolellisella käsittelyllä sekä poimimalla ympäristöön heitettyjä roskia. Ennen pitkää ne uhkaavat muuten kulkeutua vesistöihin.