kasvi ympärillään kiertotalouden symboleja

Savonia-artikkeli: Keski-Euroopan kiertotalousratkaisuista mallia myös Kuopioon

#SavoniaAMK

EU:n biotalouden strategiassa kaupungeista kehittyy kierto- ja biotalouden keskuksia, joissa biojäte toimii syötteenä turvallisille ja kestäville biopohjaisille tuotteille. HOOP-hankkeen tavoitteena onkin tuoda kiertotaloutta Euroopan kaupunkeihin. Yhdistämällä kahdeksan kaupunkia ja kaupunkialuetta eri puolilta Eurooppaa, hanke edistää kansainvälistä tutkimustiedon, teknologioiden ja kokemuksien jakamista.

Uusien innovatiivisten kiertotalousratkaisujen jakamisen lisäksi hankkeen päätavoitteita on myös kehittää yhdyskuntajätteiden orgaanisesta osuudesta ja yhdyskuntajätevesien lietteistä saatavien raaka-aineiden hyödyntämistä kaikissa hankkeen osallistujakaupungeissa. Näistä voidaan tuottaa muun muassa kierrätyslannoitteita maatalouteen sekä biopohjaisia muoveja pakkauksiin ja pulloihin. HOOP-hankkeessa edustamme Savonian Bio- ja kiertotalouden vahvuusalan lisäksi koko Kuopion aluetta projektin sisältöön liittyvissä kysymyksissä.

Matka alkoi Saksan Münsterista, jossa tutustuimme paikallisen jätehuoltoyhtiön toimintaan. Yhtäläisyyksiä Kuopionkin jätehuoltoon löytyi paljon, mutta eroten merkittävästi Suomessa totutusta järjestelystä, yhtiö käsittelee vain kotitalouksien jätteitä. Pääsimme vierailemaan paikanpäälle kaupungin jätteiden käsittelylaitokselle, jossa kiersimme biojätteiden käsittelylaitoksen sekä kompostialueen. Lisäksi saimme kokea vanhan, peitetyn kaatopaikan päälle rakennetun, koululaisille suunnatun oppimisreitin.

Oppimisreitillä oli erilaisia tehtäväpisteitä, joihin lukeutui muun muassa jätteiden lajittelupiste, jäteastioita eri aikakausilta sekä jätehuollon kehittymisen havainnollistamisalue, jossa oppilaat saavat kaivaa eri aikakausille tyypillisiä maahan haudattuja jätenäytteitä. Peitetyn kaatopaikan rinteelle on sijoitettu kaupungin suurin aurinkopaneelipuisto ja alueen kasviston tarpeeksi lyhyenä pitämisestä huolehtii lammaslauma. Ennen kohteessa vierailua ja sen jälkeen saimme kuulla esityksiä jätehuoltoyhtiön ja hankkeen muiden veturikaupunkien edustajilta. Esitykset sisälsivät muun muassa yleistasoista tietoa paikallisen jätehuollon järjestävästä yhtiöstä, kaupungin jätehuoltoratkaisuista ja maahan muuttajille järjestetystä jätteiden lajittelun opastuksesta sekä hankkeen muiden osallistujien kuulumisia.

Seuraavana päivänä jatkoimme matkaa tutustumalla Alankomaiden Almeren kaupungin jätehuoltoon. Päivän esitykset painottuivat alueen kiertotalousratkaisuihin, joista saimme esimerkkinä lähemmät esittelyt kahdelta paikalliselta yritykseltä. Paikallisen yrityksen itse suunnittelema betonin murskaus- ja kierrätyslaitteisto murskaa ja lajittelee esimerkiksi rakennuksista syntyvää purkujätettä, josta saadaan valmistettua uusiobetonin ohella esimerkiksi valtavia betonisia ”legopalikoita”, joita on hyödynnetty muun muassa jätteenkäsittelylaitoksen omissa rakenteissa.

Kierrätetystä betonista on rakennettu kaupungissa myös muun muassa pyöräteitä. Toinen kiertotalousratkaisujaan esitellyt yritys valmistaa biokomposiittia hyödyntäen maassa haitallista vieraslajia, kaukasianjättiputkea. Tästä biokomposiitista on valmistettu esimerkiksi puiston penkkejä ja liikennemerkkejä.

Päivän ohjelmaan sisältyi myös vierailu kansainvälisellä puutarhatalouden messualueella, Floriade Expolla, jossa keskeisinä teemoina olivat kiertotalous rakentamisessa sekä kestävän kehityksen tuominen osaksi kaupunkikuvaa. Almere on kaupunkina vasta noin 40 vuotta vanha ja kasvanut erittäin nopeasti. Kaupunkikuvassa ei näy paljon puistomaisia alueita, joihin Kuopiossa on tottunut, vaan rakennusten väliset alueet ovat pääsääntöisesti päällystettyjä. Tästä johtuen vihreän kasvuston tuominen kaupunkiympäristöön edellyttää uudenlaisia innovaatioita, joita näyttelyn päätyttyä uudeksi kaupunginosaksi muodostuvassa Floriadessa on esiteltävänä.

Lue myös aiheeseen liittyvä artikkeli: HOOP EU Horizon 2020 -hanke edistää kiertotaloutta myös Kuopion alueella


Kirjoittajat:

Suvi Hackman ja Harri Auvinen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Kuvat: Suvi Hackman, 2022