Savonia-artikkeli: Numeroita ja tarinoita vastuullisesti vaikuttavasta Savonia-ammattikorkeakoulusta

21.10.2021   ArtikkelitMonialainenTKI

Savonian visio on olla vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu. Tätä tavoitetta kohti olemme lähteneet laatimalla itsellemme vaikuttavuuskehikon seurantaindikaattoreineen. Numerot todentavat kuitenkin vain summittaista ja osittaista kuvaa vaikuttavuutemme moninaisuudesta, siksi olemme nyt koonneet kumppaneidemme kanssa vaikuttavuustarinoita, jotka kertovat toiminnastamme numeroiden takana.

Vaikuttavuustarinoista ilmenee myös suora yhteys YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miltä kehitys näyttää numeroiden ja tarinoiden valossa ja pohditaan, mitä tästä voimme oppia.

Lähtökohtana strategia

Savonian strategiassa vuosille 2021–2024 määritellään, että Savonia toimii kestävän kasvun kumppanina ja osaamisen varmistajana maakunnassa. Visiomme on olla vastuullisesti vaikuttavin ammattikorkeakoulu 2030 ja johtava eurooppalainen toimija Human Security -teemaan liittyvässä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Vahvuusalat ovat vaikuttavuutemme kärkinä. TKI-toiminnan vahvuusalojen missiona on edistää alueen elinkeinorakenteen kannalta keskeisten alojen kasvua, kannattavuutta ja kansainvälistymistä.

Tukeudumme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia ja turvallisuusriskejä mm. ruokaan, veteen, terveyteen, energiaan ja biotalouteen liittyvillä osa-alueilla. Näihin Savonia Human Security verkostona tuottaa ratkaisuja. Inhimillisen turvallisuuden edistäminen kanavoituu näin monialaiseen missiopohjaiseen TKI-painoalojemme kehitystyöhön ja näkyy myös koulutuksemme sisällöissä. Tarkempaa tietoa strategiasta klikkaamalla tästä.

Kuvassa 1 esittelemme TKI-painoalojemme määrittelemät missiot. Niissä korostuvat ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävät palvelut ja teknologiat, yhdyskuntien vesiturvallisuus, vesi-intensiivisen teollisuuden ja maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen vesivarojen kannalta kestävällä tavalla, teknologiateollisuuden työpaikat ja elinvoima, kestävän kehityksen edistäminen teknologisten, kiertotalouden ja resurssiviisauden keinoin sekä ruokajärjestelmän kestävyys ja resilienssi.

Lisäksi määrittelimme koko Savonian tason missioiksi (kuva 2) inhimillisen turvallisuuden ja aluekehityksen. Inhimillinen turvallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että edellä mainitut TKI-painoalat kehittävät sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja hyväksyttäviä ratkaisuja. Aluekehityksen missio noudattelee ammattikorkeakoululain mukaista tehtävää.

Kuva 1. Missiopohjainen TKI, vahvuusaloittain ja Savonian yhteiset
Kuva 1. Missiopohjainen TKI, vahvuusaloittain ja Savonian yhteiset
Kuva 2. Missiopohjainen TKI Savonian yhteiset

Vaikuttavuuskehikko ja seurantaindikaattorit

Edellisellä strategiakaudella Savonia panosti vaikuttavuuteen ja sen seurantaan. Kehitimme itsellemme vaikuttavuuskehikon ja määrittelimme sen mukaiset mahdollisimman yksinkertaiset indikaattorit, joita aloimme seurata. Kuvassa 3 esittelemme vaikuttavuuskehikkomme. Inhimillisen turvallisuuden näkökulma yhdistää Savonian monialaisuuden YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja katastrofiriskien vähentämiseen. Haasteet liittyvät veteen, ruokaan, energiaan, terveyteen sekä bio- ja kiertotalouteen, sekä teknologian siirtoon, teolliseen käyttöönottoon ja yhteiskunnalliseen muutokseen.

Kuva 3. Savonian vaikuttavuuskehikko.

Vaikuttavuuskehikko perustuu syy-seuraussuhteiden tunnistamiseen. Panostamme erilaisin panoksin Ydinprosesseihimme (koulutus, tki-toiminta ja liiketoiminta), ne tuottavat joukon erilaisia Suoritteita. Tuloksena syntyy uutta tietoa, uutta osaamista, uusia ratkaisuja ja vuorovaikutusta. Vaikutukset näkyvät pysyvinä muutoksia, kuten työllistymisenä, alkaneena yrityksenä, lanseerattuna innovaationa, lisääntyneenä liikevaihtona tai esimerkiksi pienentyneenä päästönä. Vaikuttavuus syntyy hyvinvointina, oppimisena, kilpailukykynä tai esimerkiksi kestävänä aluekehityksenä.

Keskeinen yhdistävä elementti tässä syy-seuraussuhteiden verkossa ovat tulokset eli uusi tieto, uusi osaaminen, uudet ratkaisut sekä vuorovaikutus.

Niiden numeraaliseksi mittaamiseksi valittiin joukko indikaattoreita, joiden tiedot löytyvät yleisistä lähteistä:
• Uusi tieto: Julkaisujen, lukukertojen ja opinnäytetöiden määrä
• Uusi osaaminen: amk-tutkintojen, yamk-tutkintojen ja opintopisteiden määrä
• Uudet ratkaisut: tki-hankkeiden määrä ja volyymi
• Vuorovaikutus: hakijoiden määrä, maininnat tiedotusvälineissä, vaihto-opiskelijoiden määrä ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuus

Taulukossa 1 näkyy indikaattoritietojen kehitys vuosina 2015–2020. Uutta tietoa kuvaavat indikaattorit osoittavat kasvua: julkaisujen määrä on yli kaksinkertaistunut, opinnäytetöiden latausten määrä on pysynyt vajaassa miljoonassa opinnäytetöiden määrän lievästä kasvusta huolimatta. Myös uutta osaamista kuvaavat indikaattorit osoittavat lievää kasvua: amk-tutkintojen määrä on pysynyt runsaassa tuhannessa, yamk-tutkintojen määrä kolminkertaistunut ja avoimessa amk:ssa suoritetut opintopisteet ovat nousseet miltei tyhjästä yli 70.000. Uusia ratkaisuja kuvaavat indikaattoriluvut ovat miltei kolminkertaistuneet tki-hankkeiden määrän ja volyymin suhteen. Vuorovaikutusta kuvaavissa indikaattoreissa on vaikea nähdä selviä trendejä koronapandemian vaikutusta lukuun ottamatta. Hakijoiden määrä on vaihdellut 8000 molemmilla puolin, kansainvälisissä vaihtoluvuissa on huomattavissa koronan vaikutus. Maininnan tiedotusvälineissä -lukuja on saatavilla vain kahdelta viimeiseltä vuodelta.

Tarinoita vastuullisesta vaikuttavuudesta

Monialaisessa Savoniassa vaikuttavuutta syntyy hyvin monenlaisten mekanismien kautta. Numerot todentavat vain summittaista kuvaa vaikuttavuuden moninaisuudesta. Siksi olemme myös keränneet tarinoita vaikuttavuudesta. Niissä yhteistyökumppanimme omin sanoin ja kasvoin kertoo syntyneestä vaikuttavuudesta. Tarinasta selviää mitä on tehty, yhteistyökumppanin faktat sekä liittymät YK:n kestään kehityksen tavoitteisiin. Tällä hetkellä olemme julkaisseet 21 erilaista tarinaa, joiden yhteenveto esitetään taulukossa 2.

Klikkaamalla tästä pääsee seuraamaan niin numeraalisia indikaattoreita kuin vaikuttavuustarinoitakin.

Taulukko 2. Esimerkkejä miten olemme vastanneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisin – vaikuttavuustarinoita.

Taulukko 2. Esimerkkejä miten olemme vastanneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisin – vaikuttavuustarinoita.
Taulukko 2. Esimerkkejä miten olemme vastanneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisin – vaikuttavuustarinoita.
Taulukko 2. Esimerkkejä miten olemme vastanneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteisin – vaikuttavuustarinoita.

Taulukon 2 vaikuttavuusesimerkit osoittavat, että Savonian on edistänyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden 2, 3, 6, 7, 7, 9, 10, 12, 13 ja 15 toteutumista. Esimerkit ja liittymät kestävän kehityksen tavoitteisiin ovat hyvin yhteensopivia määrittelemäämme missiopohjaiseen TKI-toimintaan, kuvat 1 ja 2.

Kuva 3. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joihin Savonia on todennetusti vaikuttanut.

Esimerkkejä inhimillisestä turvallisuudesta

Vaikuttavuustarinat ovat todennettuja esimerkkejä vaikuttavuuden moninaisuudesta, mutta ne ovat vain yksittäisiä esimerkkejä. Todellisuudessa esimerkkejä on paljon muitakin. Seuraavassa esittelemme niistä muutamia antaaksemme kokonaisvaltaisemman kuvan. Savonian strategiassa korostuu inhimillinen turvallisuus, siksi nostimme taulukkoon 3 inhimilliseen turvallisuuteen liittyviä esimerkkejä. Taulukon jälkeen avaamme esimerkkejä tarkemmin.

Taulukko 3. Esimerkkejä vastuullisesta vaikuttamisesta inhimillisen turvallisuuden edistämiseksi

Esim. 1. Mukana yhteisellä polulla on yhteisötunnus, joka myönnetään organisaatioille, jotka ovat mukana Pohjois-Savon ilmastotiekartan ja maakunnan yhteisten ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Pohjois-Savossa on erittäin hyvät edellytykset toteuttaa ilmastonmuutoksen hillintää, edistää sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä rakentaa ilmastonmuutoksen vaikutusten varautumiseen uutta yhteistyötä. Keväällä 2021 julkaistu Pohjois-Savon ilmastotiekartta toimii erinomaisena yhteistyön foorumina ja siinä kuvataan yhteisesti sovitut ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tavoitteet ja painopisteet maakunnassa. Savonia osallistuu tiekartan kehittämiseen ja toteuttamiseen vahvistamalla kestävän kehityksen osaamista koulutuksessa sekä suuntaamalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä ilmastotoimiin. Lisää tietoa klikkaamalla tästä.

Esim. 2. Savonian työn tuloksena Pohjois-Savon ilmastotiekarttaan sisällytettiin osio Yhteistyöllä ilmastoturvallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Ilmastoturvallisuuden varmistaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen ovat välttämättömiä, jotta ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Ilmastoturvallisuustyö on keskeinen osa YK:n Agenda 2030 ja Inhimillinen turvallisuus -tavoitteiden toimeenpanoa. Lisää tietoa klikkaamalla tästä.

Esim. 3. Keskeinen osa Savonian vaikuttavuuskehikkoa ovat Uudet ratkaisut. Esimerkki uudesta ratkaisusta on Valuewaste-hankkeessa Savonian kehittämä nopea vaikuttavuuden ennakkoarviointimenetelmä PRIA (Prospective Rapid Impact Assessment for Human Security).

Menetelmä on kehitetty erityisesti inhimillisen turvallisuuden näkökulmien analyyttiseen tarkasteluun ja se auttaa etsimään sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja hyväksyttäviä ratkaisuja:
• tarkastelee inhimillistä turvallisuutta jo toiminnan aikana ja etsii keinoja, miten parantaa toimintaa
• nostaa osalliset ihmiset ja erityisesti haavoittuvimmat ihmisryhmät tarkastelun keskiöön
• yhdistää inhimillisen turvallisuuden strategiat eli suojaamisen ja voimaannuttamisen innovaatioiden etsimiseen
• hyödyntää portfoliolaskentaa, joka auttaa yhteisen ymmärryksen rakentamisessa, kun toimijoiden erilaiset intressit ja näkemykset vaikeuttavat päätöksentekoa.
EU:n Horisontti-ohjelmasta rahoitetussa Valuewaste-hankkeessa kehitetty menetelmä otettiin Savoniassa nopeasti käyttöön
• YAMK-koulutuksessa Sustainable Development in Changing Climate – what has it to do with me? ja Päätöstukityökalut vastuullisiin ratkaisuihin – kursseilla. Opiskelijat ovat käyttäneet menetelmää omaan työhönsä liittyviin analyyseihin, lue lisää klikkaamalla tästä.
• Covid-19 toimien vaikuttavuuden arviointi Case Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Sinustako rohkea uudistaja-valmennus, lue tästä klikkaamalla viikon vaikuttavin ja laajemmin avattuna klikkaamalla tästä.
• Covid-19 toimien vaikuttavuuden arviointi Case Romania (ks. vaikuttavuustarinat)
• Covid-19 toimien vaikuttavuuden arviointi Case Kosovo (ks. vaikuttavuustarinat)
• Pitäjäraatitoiminnan vaikuttavuuden arviointi Kuopio
• Taide ja kulttuuri kaupunkien puoleensavetävyydessä (Bergen, Zagreb, Liepaja, Kuopio) Future DiverCities-hanke (Euroopan kulttuuriohjelma) ks. Paldanius & Kajanus 2021. FUTURE DIVERCITIES-PROJECT (E)VALUATION REPORT. Savonia University of Applied Sciences Serie 2/2021. Lue lisää klikkaamalla tästä.

Esim. 4. Vastuullinen vaikuttavuus ja inhimillinen turvallisuus näkyvät myös koulutustarjonnassa. Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat YAMK-tason 5 opistopisteen kurssit, jotka ovat tarjolla Campus-Onlinessa: Sustainable development in changing climate – what has it to do with me ja Päätöstukityökalut vastuullisiin ratkaisuihin. Tällä hetkellä kurssit suorittaneita opiskelijoita on 111.

Mitä tästä voidaan oppia?

Vaikuttavuus syntyy eri toimijoiden yhteistyöstä, ei yksittäisen toimijan toimenpiteistä. Vaikuttavuus määrittyy korkeakoulun ja sidosryhmien välisen yhteistyön seurausten kautta (Aarrevaara et al. 2016). Keskeistä vaikuttavuuden edistämisessä on vuorovaikutusta tukeva toimintakulttuuri, selkeästi määritellyt ja toimivat verkostot, tavoitteiden mukaisesti jäsentyvät toimijaroolit, mainetta rakentava viestintä, vaikuttavuutta määrittelevä profiloituminen, ammattimaisesti johdettu vaikuttavuus, todentamisen välttämättömyys, ja vaikuttavuuteen kannustaminen. Tulevaisuudessa yhä enemmän avoin tiede ja tietoon perustuva päätöksenteko sekä oppimisen ja osaamisen uudelleen suuntaaminen. Savonian vaikuttavuuskehikko ja vaikuttavuuden seuranta pyrkivät noudattelemaan näitä periaatteita.

Savonian vaikuttavuuskehikon indikaattoritiedoista 2015–2020 piirtyy kuva toimintansa vakiinnuttaneesta ammattikorkeakoulusta (AMK-tutkintojen taso vakiintunut reiluun tuhanteen), joka on pystynyt parantamaan toimintaansa uuden tiedon tuottajana (julkaisujen määrä yli kaksinkertaistunut), uuden osaamisen tuottajana erityisesti jatkuvaan oppimiseen (YAMK-tutkintojen määrä kolminkertaistunut ja avoimen amk:n opintopisteet kasvaneet sadasta yli seitsemäänkymmeneen tuhanteen).

Uusien ratkaisujen tuottajan Savonian rooli on vankistunut vahvasti (TKI-hankkeiden määrä ja volyymi yli kolminkertaistunut). Tämä on ollut yleistä koko ammattikoreakoulukentässä (Arene 2021). Kasvu jatkuu, vaikuttavuus kasvaa. TKI-toiminta on noussut ammattikorkeakouluissa lyhyessä ajassa merkittävään rooliin. Vuonna 2017 TKI-toimintaa tehtiin 2 250 hankkeessa, joihin osallistui yli 13 000 kumppaniorganisaatiota. Näistä 7 000 oli yrityksiä, lähinnä PK-sektorilta (Raivio & Taatila 2018). TKI-työn merkityksen kasvulle ei ole näköpiirissä merkittäviä hidasteita, joten kehityksen voi olettaa etenevän oikeaan suuntaan jatkossakin. Ammattikorkeakoulut ovat vahvasti sitoutuneita kansalliseen tavoitteeseen nostaa TKI-toiminnan volyymi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (Arene 2021).

Uudet ratkaisut -osion indikaattorit ovat panosindikaattoreita, ne osoittavat panostuksen ratkaisujen tuottamiseen kolminkertaistuneen. Indikaattoritiedon täydentämiseksi olemme keränneet vaikuttavuustarinoita. Menettely juontaa juurensa innovaatiotoiminnan indikaattorien pohdintaan (Kajanus et al. 2016). Systemaattinen seuranta on odotetun haasteellista järjestää, mutta yksittäiset esimerkit kertovat tarinoita numeroiden takaa.

Vuorovaikutuksen indikaattoritietoja on vaikea tulkita. Hakijoiden määrä on pyörinyt kahdeksantuhannen kahta puolta ja kansainvälinen vaihto miltei loppui koronan vaikutuksesta. Lukuja maininnoista tiedotusvälineissä ei ole käytettävissä kuin kahdelta viimeiseltä vuodelta.

Vuorovaikutus on tärkeä osa vaikuttavuutta. Lieneekin syytä miettiä, kuvaavatko nykyiset indikaattorit parhaalla tavalla vuorovaikutuksen kautta syntyvää vaikuttavuutta. Voisiko esimerkiksi kansainvälistä liikkuvuutta kuvata fyysisiä vaihtolukujen sijaan esimerkiksi virtuaalista vuorovaikutustilanteita kuvaavilla indikaattoreilla?

Vaikuttavuuskehikon logiikka, indikaattoreiden seuranta sekä vaikuttavuustarinat ovat auttaneet meitä paremmin ymmärtämään vaikuttavuutta ja sen syntymekanismeja. Esimerkiksi pandemia nollasi täysin asiantuntijoiden kv-liikkuvuuden yli vuodeksi. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoittanut kansainvälisen vuorovaikutuksen loppumista vaan se on siirtynyt verkossa tapahtuvaksi. Mitä ilmeisimmin on tarvetta muuttaa tai täydentää indikaattoreita niin, että ne tunnistavat myös verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen. Itseasiassa muutos on jopa saattanut lisätä todellista vuorovaikutusta ja sen vaikuttavuutta.

Vaikuttavuuskehikon numeraaliset arvot antavat läpileikkaavan kuvan avainasioiden volyymistä. Vaikuttavuustarinat antavat konkreettisia esimerkkejä toiminnan moninaisuudesta. Ajantasaiset tiedot ovat olleet katsottavissa ja käytettävissä esimerkiksi esittelytilanteissa. Tiedot ovat auttaneet opiskelijoita, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita, sidosryhmiä ja luottamusmiesjohtoa ymmärtämään entistäkin paremmin Savonian vaikuttavuutta.

Kirjoittaja: Miika Kajanus, TKI-asiamies

Lähteet:

Aarrevaara, T. – Kajanus, M. – Kivistö, J. – Kohtamäki, V. – Muhonen, R Niinistö-Sivuranta, S. – Pekkarinen, E. – Seppälä, H. – Stenvall, J. – Viitasaari, J. 2016. Vaikuttava korkeakoulu Yhteenveto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden jatkotoimet hankkeen tuloksista. Toimittajat: Wahlfors, L. & Aarrevaara, T. 2016. Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus – jatkotoimet (YVVj) hankkeen loppuraportti. Suomen yliopistot UNIFI ry ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry.
Arene 2021. Vaikuttava ammattikorkeakoulu. TKI-toiminta ammattikorkeakoulussa 2020. Kesäkuu 2021 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2021/Vaikuttava%20ammattikorkeakoulu%20-%20TKI-toiminta%20ammattikorkeakouluissa%202020.pdf?_t=1623303453
Kajanus, Iire ja Eskelinen 2016. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuusindikaattorit ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin. Tiedepolitiikka 1/2016.
Raivo & Taatila 2018. Ammattikorkeakoulujen TKI-työn vaikuttavuus. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20(3), 4–7.