Opetussuunnitelmat

#savoniaAMK

Kulttuuriala, Muotoilu
Kulttuuriala, Musiikki ja Tanssi
Luonnonvara-ala
Matkailu- ja ravitsemisala
Sosiaali- ja terveysala, Iisalmi
Sosiaali- ja terveysala, Kuopio
Tekniikan ala, Kuopio
Tekniikan ala, Varkaus
Liiketalouden ala, Kuopio
Savonian monialaiset opinnot
Lähtökohdat Osaamistavoitteet Opintojen rakenne Asiantuntijuuden kehittyminen Toteutus Opintojaksotaulukko

WU20SP Energiatekniikan tutkinto-ohjelma

Koulutuksen toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on Open Innovation Space (OIS 2.0) -malli. Se yhdistää laadukkaan koulutuksen sekä työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Opiskeli-joiden asiantuntijuuden kehittymistä edistetään erilaisissa oppimisympäristöissä, mahdollistamalla monimuotoinen, aikaan ja paikkaan sitomaton ympärivuotinen opiskelu sekä hyödyntämällä laajasti työn opinnollistamista. Opiskelijoiden kokonaisvaltainen ohjaus sekä aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat osa opiskelijoiden henkilökohtaista opiskelu-suunnitelmaa.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opintotoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut tukipalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

CDIO

Energiatekniikan tutkinto-ohjelman pedagoginen viitekehys on CDIO (Concieve, Design, Implement, Operate = Määritä, Suunnittele, Toteuta, Ylläpidä), jonka mukaan toimien CDIO-periaatteita noudatetaan opetussuunnitelmatyössä, projekteissa, oppimisympäristöissä, opetusmenetelmissä, opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä ja arvioinnissa.

CDIO perustuu ajatukseen, jonka mukaan tuotteiden ja järjestelmien elinkaari muodostaa insinöörikoulutuksen viitekehyksen. Tämä ajattelu sopii erityisen hyvin energiatekniikan tutkinto-ohjelmaan, missä määritellään, suunnitellaan, valmistetaan ja käytetään energiajärjestelmiä.

CDIO lähestymistapa antaa hyvät valmiudet harjoitella jo opiskelun aikana taitoja ja toimintaa, joita tarvitaan valmistumisen jälkeen nykyaikaisessa tiimi- ja projektipohjaisessa työelämässä.

Oppimisympäristö

Fyysinen oppimisympäristö kattaa sekä perinteiset tilat kuten luokkahuoneet, luentosalit, CAD- ja tietokoneluokat sekä OIS-ryhmätyötilat, mutta myös energiatutkimuskeskuksen laboratorioita käytetään tukemassa mm. tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taitojen oppimista integroidusti yhtä aikaa oppisisältöjen kanssa, kuten ensimmäisen lukuvuoden Energia-alan orientaatioprojektissa. Ympäristöt ovat tarkoituksenmukaisia, vuorovaikutteisia ja oppijakeskeisiä

Pedagogiset ratkaisut

Edellä kuvatut käytännöllistä oppimista tukevat oppimisympäristöt ovat perusta projektitöille ja pedagogiikalle. Energiatekniikan tutkinto-ohjelmassa käytetään integroitua oppimista ja aktiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Integroitu oppiminen tukee oppiainesisältöjen oppimista samanaikaisesti henkilökohtaisen, sosiaalisen sekä tuote- ja järjestelmäsuunnittelutaitojen kanssa. Siinä todelliset insinöörin työtehtävät sisältyvät tilanteisiin, joissa ne esiintyvät yhdessä oppiainesisältöjen kanssa. Yrityselämän kumppanit ja muut sidosryhmät ovat keskeisessä osassa projektitöiden kehittelyssä. Integroidun opetuksen avulla opettajat voivat tehokkaammin auttaa opiskelijoita soveltamaan oppiainesisältöjä käytännön tehtäviin. Aktiiviset opetusmenetelmät innostavat ajatteluun ja ongelmanratkaisuun pikemmin kuin passiiviseen tiedonjakamiseen. Luento-opetuksessa käytetään: pari- ja ryhmäkeskusteluja, esityksiä ja demoja, väittelyitä ja opiskelijoiden omaa palautetta oppimisestaan. Aktiivinen oppiminen on kokemuksellista, kun toimitaan esimerkiksi insinööritoimiston rooleissa, jotka simuloivat ammattimaista insinöörin työtä case-harjoituksissa.

Työelämäyhteistyö

Valittuun pedagogiikkaan kuuluu läheinen yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, mistä ammennetaan projektitöitä ja projektityöaihioita, joita voidaan kehittää ja määritellä tutkinto-ohjelmassa projektien toteutussuunnitelmaksi. Käytännössä erikseen projekteille varattua resurssia on energiatekniikan tutkinto-ohjelmassa kolmen opintojakson eli 3 * 5 opintopisteen verran. Ensimmäinen energia-alaan motivoiva projekti tehdään pedagogisena projektina ensimmäisen vuoden aikana. Toisena vuonna opintoihin kuuluu TKI-projekti, johon aiheita pyritään saamaan yrityskumppaneilta tai muilta ulkopuolisilta sidosryhmiltä. Viimeisen vuoden Erikoistumisprojekti on tyypillisesti yrityksille tehtävä omaa ammattitaitoa harjoittava, soveltava ja syventävä projektityö. Projektityöt voidaan tehdä ryhmissä tai yksilötöinä riippuen aiheen laajuudesta.

Kansainvälisyys

Kansainvälisyys näkyy energiatekniikan tutkinto-ohjelman rakenteessa ja sisällöissä. Energiatekniikan tutkinto-ohjelma on suomenkielinen, mutta osa opinnoista (60 op) toteutetaan englannin kielellä. Tämä mahdollistaa ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden opinnot energiatekniikan tutkinto-ohjelmassa. Tutkinto-ohjelma rakenne suosii ja tekee helpoksi vaihtoon ja KV-harjoitteluun hakeutumisen.

Ohjaus ja arviointi

Opiskelijoiden oppimisen arviointi tapahtuu yleisesti sen mukaan, miten opiskelija saavuttaa määritellyt oppimistavoitteet. Oppimistavoitteita voivat olla: oppiainekohtaisia, henkilökohtaisia, sosiaalisia sekä esimerkiksi tuote- ja järjestelmäsuunnittelutiedot ja taidot. Opettajat arvioivat osaamistavoitteiden saavuttamista opintojaksoillaan.

Arviointimenetelmät voivat sisältää kirjallisia/suullisia kokeita, opiskelijoiden havainnointia, opiskelijoiden omaan reflektointia, oppimispäiväkirjoja, portfoliota sekä itse- ja vertaisarviointia.

Opiskelun tukena on jokaisen opiskelijan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka laaditaan yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa. HOPS toimii sekä opintojen, harjoittelun että urasuunnittelun apuvälineenä.

Koulutuksen toteutussuunnittelu ja opiskelijapalaute

Energiatekniikan koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan toteutussuunnitelma. Toteutussuunnitelmassa huomioidaan lukuvuositeemaan/ alateemaan linkittyvät osaamistavoitteet.

Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta. Palaute on mahdollista antaa omalla nimellä tai anonyymisti. Opettaja voi tämän lisäksi tarpeen tullen kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta soveltuvalla menetelmällä. Kuvaus opintojaksopalautteen keräämisestä ja käsittelystä sisällytetään opintojakson toteutussuunnitelmaan.

Opetussuunnitelman opinnot voidaan toteuttaa joko kokonaan tai osittain verkko-opintoina. Osa opinnoista järjestetään verkko-opintoina ympärivuotisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti. Opintojakso voi myös sisältää osasuorituksia, joiden opiskelua ja suorittamista ohjataan ja tuetaan verkossa. Verkkototeutus voi olla myös opintojakson vaihtoehtoinen suoritustapa.

Opintojaksoista osa on joko kokonaan tai osittain englanninkielisiä, koska kielitaito on oleellinen osa insinöörin ammattitaitoa. Englanninkielisillä toteutuksilla mahdollistetaan myös vaihto-opiskelijoiden osallistuminen opintojaksoille, jolloin samalla edistetään kaikkien opiskelijoiden kansainvälisten taitojen kasvua. Englanninkielisten opintojaksojen toteutusten yhteydessä varmistetaan tarvittaessa oppiminen muun muassa suomenkielisellä tukimateriaalilla ja ammattisanastolla.

Opinnollistaminen on joustava tapa opiskella erityisesti opintojen loppuvaiheen opintojaksoja. Tutkintoon kuuluvaa osaamista hankitaan osin tekemällä työtä sekä suorittamalla sovitut tehtävät. Opinnollistaminen ei ole työkokemuksen automaattista hyväksilukemista. Joissakin tapauksissa myös opiskelijan vapaa-ajan aktiviteetit ja harrastustoiminta voivat kehittää hänen ammatillista osaamistaan siten, että opinnollistaminen on mahdollista.

Opinnollistaminen alkaa opiskelijan aloitteesta ja siihen liittyvä suunnitelma tehdään ja hyväksytetään opintojakson opettajalla etukäteen. Jos opiskelijan työtehtävät sopivat opintojakson osaamistavoitteisiin, opinnollistaminen on mahdollista. Opetussuunnitelmassa voi olla myös erityisesti opinnollistamista ajatellen muodostettu opintojakso (esim. projektiopinnot).

Työpaikalla tai harrastustoiminnassa tapahtuva oppiminen suunnitellaan opintojakson osaamistavoitteiden perusteella yhteistyössä opintojakson opettajan kanssa. Opiskelijan esittämistä työtehtävistä arvioidaan, tuottavatko ne sinällään riittävää osaamista suhteessa tavoitteisiin vai tarvitaanko osaamisen saavuttamiseksi lisäsuorituksia. Osaamista voidaan täydentää esimerkiksi esityksellä tai raportilla.

 

Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.