Tulenlieska.

Energiatekniikka

#yrityksille

Energiatutkimuskeskus

Energiatutkimuskeskus tarjoaa tuotekehitys- ja testaus- sekä koulutuspalveluja energiatuotannon-, -siirron ja jakelun sekä energiavarastoinnin osa-alueilla teknologia-alan yrityksille ja muille yhteisöille.

Merkittävä veroetu tutkimus- ja tuotekehitystyössä !!

Verotuksessasi voit tehdä ylimääräisen lisävähennyksen, joka perustuu alihankintalaskuihin ja sen määrä on 150 % vähennyksen perusteena olevista laskuista. Esimerkkinä, kun Savonian tutkimus- ja kehittämistoiminnan palveluja on ostettu 100 000 eurolla uuden tuotteen kehitysprojektiin vuoden, niin lisävähennyksen määrä on 150 000 euroa. Lisävähennys voi olla enintään 500 000 euroa yhtenä verovuotena ja se on käytettävissä verovuosina 2022 – 2027.

Lue lisää verottajan sivulta tästä linkistä

Kysy lisää palvelupyyntö-linkin kautta.

Testiympäristö käytössäsi

Pilot-kokoluokan testiympäristössämme testaaminen onnistuu helposti, edullisesti ja riskit jäävät meidän huoleksemme.

Monipuoliset mahdollisuudet

Tutkimme ja testaamme kierrätyspolttoaineiden, hakkeen, turpeen sekä pyrolyysiöljyn palamiseen, materiaalien korroosiokäyttäytymiseen sekä muodostuviin päästöihin ja niiden hallintaan liittyviä ongelmia.

Tunne tuotteesi

Kattavien testaustulostemme avulla saat tuotteesi ominaisuuksista uutta tietoa, jotka auttavat kehitystyönne uusille urille.

Koulutamme tarvittaessa

Energiatutkimuskeskusta käytetään energiatekniikan perus- ja täydennyskoulutuksessa ja se toimii tarvittaessa oppimisympäristönä myös yrityksille räätälöidyissä koulutuksissa.


Palvelut

Polttoainetestaus

Energiatutkimuskeskus tarjoaa tuotekehitys- ja testaus- sekä koulutuspalveluja energiatuotannon-, -siirron ja jakelun sekä energiavarastoinnin osa-alueilla teknologia-alan yrityksille ja muille yhteisöille.

Polttoaineanalyysit

Haluatko selvittää mistä maksat polttoainetoimittajalle?

Polttoainemäärityksillä selvitämme polttoaineen laatuominaisuuksia, joita ovat mm. polttoaineen kosteuspitoisuus, energiapitoisuus eli lämpöarvot sekä tuhkapitoisuus. Määritykset tehdään SFS-EN ISO-standardien (15400, 18122 ja 18134-2) mukaisesti.

Palvelun sisältö (pdf)

Hinnasto (pdf)

Pakkaa polttoainetta 1 – 3 kg tiiviiseen pakettiin. Tulosta tästä tilauslomake, liitä se täytettynä polttoainenäytteesi mukaan ja lähetä meille analysoitavaksi. Lupaamme toimittaa viikon kuluessa testituloksen sähköpostiisi.

Mies laittaa näytteen polttoaineen tutkimuslaitteeseen.

Korroosio- ja materiaalitestaus

Kattilamateriaalien korroosiotestaukset korroosiosondilla

Onko teillä polttoaineista ja ajotavasta johtuvia materiaalien korroosio-ongelmia? Haittaavatko polttoprosessissa kloori ja liian alhaiset lämpötilat? Tuottavatko päänvaivaa uudet päästövähennysmenetelmät ja niiden lisäaineista johtuvat ongelmat?

Kattilamateriaalien korroosiosonditestauksissa asetetaan korroosiosondi uhripaloineen kattilapesän olosuhteisiin leijupetikattilan sisälle. Sondi voidaan asettaa leijupetikattilaan joko tulipesään tai takavetoon halutulle korkeustasolle. Sondi on vesi- ja ilmajäähdytetty, jotta se saadaan pidettyä halutussa vakiolämpötilassa.

Palvelun sisältö ja toteutustapa (pdf)

Teollisuuslaitoksen putkia, joissa mittausyhteitä.

Polttokokeet ja tulipesäkäyttäytyminen seospolttoaineilla ja katalyyteilla

Haluatteko testata uusia vaihtoehtoja polttoaineiksi tai selvittää likaantumisen vaikutuksia ajettavuuteen, tuhkan käyttäytymiseen tai korroosioon? Onko teillä tuhkan säilytykseen ja hävittämiseen liittyviä ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja, mutta tuhkan koostumus on selvittämättä?

Pedin käyttäytymiskokeet vaikeilla polttoaineilla

(Ajomallikehitys pedin käyttäytymisen pohjalta ja petikerroksen sulamispistemittaukset eri natrium-, kalium- ja alumiinipitoisuuksilla.)

Testiympäristössämme pedin käyttäytymiskokeissa vaikeilla polttoaineilla voidaan ajaa haluttua polttoainetta leijupetikattilassa ja tarvittaessa lisätä hankalia yhdisteitä sisältävää polttoainetta sekä seurata milloin petikerros ja sen sisältämä tuhka sulaa. Testeissä on tarkoitus tukipolttoaineen tai sorbentin avulla nostaa petikerroksen sietämää lämpötilaa.

Palvelun sisältö ja toteutustapa (pdf)

Likaantumisen vaikutuksen testaukset ajettavuuteen, tuhkan käyttäytymiseen sekä korroosioon

Testauksessa määritellään etukäteen asiakkaan kanssa haluttu ajokäyttäytymismalli. Kattilaa ajetaan pitkäaikaisesti, jotta halutun mallinen likaantuminen ja kerrostumat muodostuvat lämpöpinnoille. Tämän jälkeen voidaan tehdä korroosiokäyttäytymis-, tuhkafraktio- ja ajotapamuutostestauksia.

Palvelun sisältö ja toteutustapa (pdf)

Tuhkan ominaisuudet eri seospolttoaineilla sekä tuhkan alkuaineanalyysit

Koejärjestelyissä voidaan polttaa pääpolttoainetta ja tukipolttoainetta leijupetikattilassa sekä syöttää polttoaineen ja savukaasun sekaan sekä kattilaan katalyytteja ja sidosaineita. Kertynyt lento- ja pohjatuhka on mahdollista kerätä talteen leijupedista, savukanavista sekä puhdistinlaitteilta ja analysoida niiden alkuainekoostumusta ja liukoisuutta.

Palvelun sisältö ja toteutustapa (pdf)

Polttoainekokeiden polttokammio.

Savukaasupäästöjen mittaus ja puhdistuslaitetestaus

Savukaasuanalyysit

Näyttävätkö laitteiden erillismittarit varmasti oikein? Pitäisikö selvittää savukaasun koostumus?

Teemme voimalaitosten ja polttolaitosten savukaasuanalyysit sekä palokaasujen lämpötila- ja virtausmittaukset.

Savukaasukomponenttien pitoisuudet mitataan Gasmet Dx-4000 FTIR savukaasuanalysaattorilla. Savukaasumäärien mittaaminen suoritetaan joko L –tai S-pitot-mittauksena. Savukaasupäästöjen määritys suoritetaan kaasumaisten päästöjen määritystä koskevien standardien (SFS-EN 15259, 14789 ja 14790) mukaisesti.

Palvelun sisältö ja toteutustapa (pdf)

Tehtaan savupiippuja, joista tulee savua.
Energiantutkimuslaitos.

Hyötysuhdemääritykset

Toimiiko kattila varmasti niin kuin pitää? Saadaanko kaikki hyödynnettävissä oleva lämpö kattilasta talteen vai meneekö sitä hukkaan?

Teemme hyötysuhde määrityksiä kattilalaitoksille, jotka tuottavat kuumaa vettä. Määritämme asiakkaan toiveiden mukaisesti kattilan hyötysuhteen, joko suoralla menetelmällä, epäsuoralla menetelmällä tai vaikka molemmilla. Määritys voidaan suorittaa standardin SFS-EN 12952-15 mukaisesti tai räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaan.

Hyötysuhde määrityksen stepit:

  1. Laitokseen tutustuminen ja tarvittavien mittalaitteiden määrittäminen
  2. Koeajo suunnitelman luonti
  3. Mittauspäivän järjestäminen kohteessa
    a. Mittauksissa käytetään sekä laitoksen omia mittareita, että mittaajan mittalaitteitta esim. savukaasu analyysi voidaan suorittaa Gasmet Dx-4000 FTIR savukaasuanalysaattorilla.
  4. Mittauspäivänä otetut näytteet analysoidaan Savonian polttotekniikan laboratoriossa
  5. Tulosten laskenta
  6. Tulosten julkaisu raportin muodossa asiakkaalle

 

Puhdistuslaitetestaustoiminta eri tyyppisille savukaasuvirroille

Tarvitsetteko testiympäristöä puhdistinlaitteiden teknisten ratkaisujen testaamiseen? Haluatteko saada tietoja laitteidenne ominaisuuksista uusissa olosuhteissa?

Tutkimuskeskuksessa on kaksi puhdistinlaitteistoa – sähkösuodin ja letkusuodin. Eri tyyppisiä savukaasuja voidaan ajaa molempien suotimien läpi, toinen tai molemmat ohittaen. Eri pisteissä ennen suotimia ja suotimien jälkeen voidaan mitata savukaasukoostumuksia sekä hiukkaspitoisuuksia.

Palvelun sisältö ja toteutustapa (pdf)

Mies katsoo teollisuuslaitoksen vierustalla savupiippua.

Koulutus

Energiatutkimuskeskusta hyödynnetään energiatekniikan perus- ja täydennyskoulutuksessa ja se toimii oppimisympäristönä tarpeen mukaan myös yrityksille räätälöidyissä koulutuksissa.

Energiatekniikan ala tarjoaa insinööri (AMK) -tutkintoihin johtavan sekä nuorille että työelämässä oleville aikuisille suunnatun koulutuksen lisäksi myös muuta teknologia-alan jatko- ja täydennyskoulutusta nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeisiin.

Ota yhteyttä ja kerro koulutustarpeistanne!

Opiskelijoita luokkahuoneessa.

Mittauksia ja testauksia voidaan toteuttaa leijupeti- ja arinakattilaympäristöjen lisäksi myös yrityksen tiloissa tai tutkimuskeskukseen rakennettavassa testiympäristössä.


Tilat ja laitteet

Energiatutkimuskeskuksen 166-neliöisessä ja 12 metriä korkeassa tutkimushallissa sijaitsevat koulutus- ja tutkimuskäyttöön tarkoitetut testiympäristömme

  • Leijupeti- ja arinakattilat oheisjärjestelmineen.

Leijupetikattilaympäristö

Leijupetikattila on energiatutkimuskeskuksen ”sydän”. Se koostuu neljästä eri segmentistä ja takavedosta. Leijupetikattila on teholtaan korkeintaan 300 kW. Sen korkeus on 8 m, ja savukaasumäärä 600 nm3/h. Tulipesän halkaisija on 494 mm. Hiekkapatjan korkeus arinalla on noin 500mm.

Leijupedillä pystytään tutkimaan polttoaineen vaihtelun ja sekoitussuhteen vaikutuksia syntyviin savukaasuihin, ilman syöttötasojen vaihtelun vaikutuksia palamiseen sekä kiertokaasun syötön vaikutuksia kattilaan. Lisäksi kattila sisältää suuren määrän mittausyhteitä, joilla voidaan tutkia polton aikana tapahtuvaa lämpötilakäyttäytymistä kattilan eri vyöhykkeissä.

Leijupetikattilasta poistuva savukaasu voidaan ohjata suodattimien kautta piippuun tai korroosiotestauskammioon, jossa voidaan testata savukaasun korroosio-ominaisuuksiaja tarkastella kuinka erilaiset polttoaineet vaikuttavat savukaasujen korroosio-ominaisuuksiin.

Järjestelmässä on erillinen sisäpiippu sekä savukaasuimuri savukaasun sivuvirralle, jolle voidaan tehdä erilaisia testejä (kuten katalyytin syöttö ja puhdistustestaukset) ja verrata saatuja arvoja päävirrasta saataviin arvoihin.

Arinakattila on tarkoitettu toimimaan leijupetikattilan rinnalla. Sillä otetaan talteen leijupediltä tulevien savukaasujen energia. Arinakattila on teholtaan 500 kW. Siihen on liitetty myös pyrolyysiöljypoltin-järjestelmä. Tulipesän halkaisija on 1,2 x 1 m ja syvyys 2,3 m²

Arinakattilalla on myös oma biopoltin, jolla voidaan polttaa pellettiä, haketta ja turvetta.

Leijupetikattila.

Prosessikaavio

Energiatutkimuskeskuksen prosessikaavio.

Klikkaa kuvaa saadaksesi suuremman version.

Hallissa sijaitsevat myös kaksi samasta pisteestä eri suuntiin poratut lämpökaivot (125 m syvät) sekä vaihdin- ja varaajatestausympäristö.

Energiatekniikan laboratoriossa on käytössä monipuoliset mittaus- ja analysointilaitteet laitteiden ja prosessien toiminnan ja energiatehokkuuden määrittämiseen niin laboratorio- kuin kenttäolosuhteissakin.

Laitteistoluettelo (pdf)

Kiinnostuitko? Esittelemme ympäristöä mielellämme. Tule tutustumaan.
Voimme yhdessä suunnitella teille sopivaa testausta.


Hankkeet

Savonia-ammattikorkeakoulu ja Energiatutkimuskeskus toteuttavat ja ovat mukana erilaisissa tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Projekteja toteutetaan alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Käynnissä olevat hankkeet

Lämpö kiertoon Pohjois-Savossa

Hankkeen tavoitteet:

  • edistää polttoon perustumatonta lämmöntuotantoa Pohjois-Savossa, edistää tähän liittyvien tekniikoiden kuten hukkalämpöjen talteenoton, lämmön varastoinnin, lämpöpumpputekniikoiden, geotermisen lämmön hyödyntämisen jne yleistymistä Pohjois-Savossa. Tähän liittyen tavoitteena on löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia Pohjois-Savossa toimiville yrityksille.
  • koota yhteen Suomessa lämpöenergian tuotannon hiilidioksidipäästöjä vähentävän tutkimustoiminnan kanssa tutkimustyötä tekevät organisaatiot (tutkimuslaitokset ja yritykset) sekä luoda platformi, jolla esitellään kattavasti Suomessa hiilineutraaleja, erityisesti polttoon perustumattomaan lämmöntuotantoon liittyviä teknisiä ratkaisuita, niiden toteuttajia ja toteutetuista ratkaisuista saatuja kokemuksia
  • edistää Pohjois-Savon ilmastotiekartan mukaista tavoitetta Hiilineutraali Pohjois-Savo 2035 sekä turpeesta luopumisen toteutumista Pohjois-Savossa.

Hankkeen toteutusaika on 01.08.2021 – 31.07.2023.

Kehittämishankkeen kokonaiskustannusarvio on173 760 euroa, johon Pohjois-Savon liitto on myöntänyt 80 % rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja valtiolta. Yritysten rahoitusosuus on 11,5 % ja Savonian  osuus 8.5 %.

Investointihankkeen ”Lämpö kiertoon Pohjois-Savossa (investoinnit)” kokonaiskustannusarvio on 117 000 euroa, johon Pohjois-Savon liitto on myöntänyt 70 % rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja valtiolta. Yritysten rahoitusosuus on 17,09 % ja Savonian  osuus 12,91 %.

Hankkeen www-sivut: https://lampokiertoon.fi/

Hankkeen yhteyshenkilö:

Savonia-ammattikorkeakoulu
Kirsi Kinnunen, puh. 044 785 6861
Sähköposti: kirsi.kinnunen@savonia.fi

Esimerkkejä toteutetuista hankkeista

Pohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittäminen, EnEko 2020

Pohjois-Savon merkittävimmän teollisuuden alan ja yhden älykkään erikoistumisen kärjen kone- ja metalliteollisuuden tueksi ollaan muodostamassa laaja-alaista energiaklusteria, jonka tavoitteena on parantaa energia-alalla toimivien yritysten mahdollisuuksia innovoida, hyödyntää tutkimuslaitosten palveluita, kehittää tuotteita ja sitä kautta kasvaa ja menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Klusterin kehitystyötä tehdään vuosina 2020-2021 Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Pohjois-Savon Energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittämishankkeessa.

Yrityksien esille tuomista tarpeista lähtien on perustettu TKI-teemaryhmiä. Kunkin TKI-teemaryhmän vetäjänä toimii nimetty Itä-Suomen yliopiston (UEF) tai Savonia-ammattikorkeakoulun asiantuntija. TKI-teemaryhmissä ovat mukana teemaryhmän aihealueesta kiinnostuneiden yritysten edustajat.

Hankkeen yhtenä tuloksena perustettiin 4.6.2020 Pohjois-Savon energiaklusteri https://energyclusternorthsavo.fi/

Hankkeen toteutusaika: 1.11.2019 – 31.3.2022

Kehittämishankkeen kokonaiskustannusarvio oli 450 000 euroa, johon Pohjois-Savon liitto on myöntänyt 70 % rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja valtiolta. Yritysten rahoitusosuus on 18,44 % ja toteuttajien (Savonia, UEF ja Navitas) osuus 11,56 %.

Investointihankkeen ” Pohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittämisen investoinnit” kokonaiskustannusarvio on 550 000 euroa, johon Pohjois-Savon liitto on myöntänyt 70 % rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja valtiolta. Toteuttajien Savonian ja UEFin  osuus 30 %.

Hankkeen yhteyshenkilö:

Savonia-ammattikorkeakoulu
Markku Huhtinen, puh. 044 785 6763
sähköposti: markku.huhtinen@savonia.fi

Itä-Suomen yliopisto
Jorma Jokiniemi, puh. 040 505 0668
sähköposti: jorma.jokiniemi@uef.fi

Navitas Kehitys Oy
Katja Niiranen, puh. 044 720 9395
sähköposti: katja.niiranen@navitas.fi

Ratkaisut BIo- ja jätekattiloiden TUhkan käyttäytyMisen ja päästöjen hallintaan (BI-TUM)

Suomessa uusiutuvien biomassojen ja jätteiden hyödyntäminen energiantuotannon kattilalaitoksissa on kasvanut merkittävästi kuluvana vuosikymmenenä ja näiden käyttö on edelleen lisääntymässä. Siirtyminen korkeisiin biopolttoaineosuuksiin sekä heikompilaatuisten biomassojen sekä jätepolttoaineiden käyttö aiheuttaa kattiloissa kuitenkin likaantumiseen, polttoprosessin toimivuuteen, tuhkan loppusijoittamiseen ja päästöihin liittyviä haasteita.

Hankkeen ”Ratkaisut BIo- ja jätekattiloiden TUhkan käyttäytyMisen ja päästöjen hallintaan (BI-TUM)” tavoitteena on kehittää ratkaisumalleja biomassoja ja jätteitä hyödyntävissä kattilalaitoksissa esiintyviin tuhkaperäisiin ongelmiin, mm. kattilan likaantumiseen, pedin agglomeroitumiseen ja päästöihin. Hankkeessa hyödynnetään Savonia-ammattikorkeakoulun Varkauden kampuksen Energiatutkimuskeskusta ja Itä-Suomen yliopiston monipuolisia koe-, mittaus- ja analyysivalmiuksia.

Hankkeessa ovat mukana myös Andritz, Clean Flame, Clean Steel, Riikinvoima, Stora Enso, Savon Voi-ma ja Sumitomo SHI FW Energia.

Hankkeen toteutusaika on 1.1.2019 – 31.12.2020.

BI-TUM-hankkeen kokonaiskustannusarvio on 449 997 euroa, johon Pohjois-Savon liitto on myöntänyt 70 % rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Yritysten rahoitusosuus on 11 % ja Savonian ja Itä-Suomen yliopiston osuus yhteensä loput 19 %.

Hankkeen yhteyshenkilöt:

Savonia-ammattikorkeakoulu
Petteri Heino, puh. 044 785 6759
Sähköposti:etunimi.sukunimi@savonia.fi

Itä-Suomen yliopisto
Olli Sippula, puh. 040 355 3397
sähköposti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Pohjois-Savon energiatekniikan TKI ekosysteemin kehittämissuunnitelma

Tässä hankkeessa laaditaan alueen Energiatekniikan TKI-osaamiskeskittymälle kehittämissuunnitelma, jonka avulla Energiatekniikan TKI-keskittymän toimintamallia, resursseja ja niiden yhteistä käyttöä voidaan kehittää vastaamaan asiakkaiden tarpeita siten. että yritykset voivat kehittää, käyttäen apuna paikallisen Energiatekniikan TKI-keskittymän palveluita, tuotteita kansainvälisille markkinoille ja samalla varmistetaan Energiatekniikan TKI-keskuksen pitkäjänteinen liiketaloudellisesti kestävä toiminta.

Hankkeen toteutusaika: 1.9.2018 – 30.4.2019.

Hanketta rahoittaa Pohjois-Savon liitto/Euroopan aluekehitysrahasto.

Hankkeen yhteyshenkilö:
Savonia-ammattikorkeakoulu
Markku Huhtinen, puh. 044 785 6763
Sähköposti:etunimi.sukunimi@savonia.fi

VALTEK – Valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun varmistaminen

Hankkeen avulla edesautetaan pohjoissavolaisen teollisuuden pysymistä mukana globaalissa kilpailussa ja varmistetaan toiminnan edellytykset maakunnassa. Yritystoiminnassa henkilöstön jatkuva kehittäminen on keskeisessä roolissa kasvua ja kilpailukykyä haettaessa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on yrityslähtöisten koulutuksen ja opetusmenetelmien kehittäminen. Aiheet koulutuksista ja kehittämistoimenpiteistä kootaan yrityskentästä.

Yrityslähtöisen koulutuksen kehittämisessä on kaksi tavoitetta, jotka ovat henkilöstökoulutus; ajasta ja paikasta riippumaton koulutuksen toteutus siten, että yksittäinen osallistuja voi opiskella mahdollisimman suuren osan koulutussisällöstä silloin kun hänelle sopii. Oppilaitoksissa opiskelevien koulutuksen toteutuksen painopisteen siirtyminen yhä enemmän yrityksissä tapahtuvaksi on haaste opetushenkilöstön ja yritysten toimintojen yhteensovittamiselle.

Hanketta toteuttavat yhteistyössä Savon koulutuskuntayhtymä (hallinnoija) Savonia-ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä.

Hankkeen toteutusaika: 1.1.2018 – 31.12.2019.

Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus. Katso lisää Valtek-hankkeen omilta nettisivuilta valtekhanke.fi

Hankkeen yhteyshenkilöt:

Savonia-ammattikorkeakoulu
Petteri Heino, puh. 044 785 6759
Sähköposti:etunimi.sukunimi@savonia.fi

Savon ammattiopisto
Hannu Miettinen, puh. 044 785 4211
Sähköposti: etunimi.sukunimi@sakky.fi

Ylä-Savon ammattiopisto
Jarkko Ruotsalainen, puh. 040 177 8536
Sähköposti: etunimi.sukunimi@ysao.fi

UEP – Uusiutuva energia pienkohteissa

Hankkeessa demotaan pienkohteen kannalta joidenkin keskeisten energialähteiden liittämistä kohteen energiajärjestelmään. Tavoitteena on luoda sovellus, jolla voidaan hallita pienkohteen sähkö- ja lämmitysenergiatarve eri vuorokauden ja vuoden aikoina sekä maksimoida uusiutuvien energiamuotojen käyttö. Hankkeen tuotosten avulla voidaan hakea energian kustannusvaikutusten optimia, jos yksikköhinnat ovat tiedossa.

Hanketta toteuttavat yhteistyössä Lappeenrannan teknillinen yliopisto (hallinnoija) ja Savonia-ammattikorkeakoulu

Hankkeen toteutusaika: 1.4.2017 – 31.12.2019

Hankkeen kustannusarvio on 349.541 euroa (70 % EU-/valtion rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 rakennerahasto-ohjelmasta ja loput 30 % omarahoitusta ja yritysrahoitusta). Rahoittajaviranomainen on Pohjois-Savon liitto.

Hankkeen yhteyshenkilöt:

Tki-asiantuntija Petteri Heino, Savonia-ammattikorkeakoulu
Varkaus
Puh. 044 785 6759
etunimi.sukunimi@savonia.fi

Nuorempi tutkija Valtteri Laine, Lappeenrannan, Lahden teknillinen yliopisto
Puh. 040 865 5881
etunimi.sukunimi@lut.fi

Pyrolyysiöljyihin perustuvien energiaratkaisujen kehittäminen ja arvioiminen (Pyreus)

Pyrolyysiöljyihin perustuvien energiaratkaisujen kehittäminen ja arvioiminen (Pyreus) -hanke

Pyreus -hankkeen projektikaavio.

Itä-Suomeen on syntymässä merkittävää pyrolyysiprosessilla valmistettuihin uusiutuviin bioöljyihin liittyvää liiketoimintaa. Näiden ns. pyrolyysiöljyjen käytettävyydestä ja päästöistä ei ole kuitenkaan vielä riittävästi tietoa ja erityisesti pieniin kattilalaitoksiin, jotka ovat alkuvaiheessa pyrolyysiöljyjen pääasiallinen käyttökohde, on yleisesti tarvetta kehittää kustannustehokkaita savukaasujen puhdistusmenetelmiä. Pohjois-Savon alueella on ainutlaatuiset mahdollisuudet toteuttaa aiheeseen liittyvää kehitystyötä, sillä alan yritysten lisäksi sekä Itä-Suomen yliopistossa (UEF) että Savonia-ammattikorkeakoululla (Savonia) on kehitystyöhön tarvittavat modernit koe- ja mittalaitteistot ja aiheeseen liittyvää osaamista.

Hankkeen tavoitteina oli tuottaa yritysten tarvitsemaa uutta tietoa ja osaamista liittyen uusiutuvien pyrolyysiöljyjen hyödyntämiseen energiantuotannossa, ml. pyrolyysiöljyjen käytettävyys, savukaasupäästöt ja päästöjen puhdistinratkaisut. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa UEF:n ja Savonian polttoprosesseihin ja niiden päästöihin liittyvien kehitys- ja tutkimusympäristöjen toimintaa lisäämällä merkittävästi niiden välistä yhteistyötä ja kehittämällä yhteistoimintamuotoja, vahvistaen ympäristöjen kilpailukykyä, kansainvälistä tunnettavuutta ja valmiuksia tuottaa yritysten ja yhteiskunnan tarvitsemia tutkimus- ja kehityspalveluja.

Toteutusaika: 1.10.2015 – 31.12.2017. Hanke on päättynyt.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 394.375 euroa. Rahoituksesta 70 % EAKR- ja valtion rahoitusta (rahoittajaviranomainen Pohjois-Savon liitto), muuta rahoitusta 30 % (toteuttajien omarahoitus ja yksityinen rahoitus).

Hanketta toteuttivat yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto (hallinnoija) ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Yhteyshenkilöt:

Itä-Suomen yliopisto
Olli Sippula, puh. 040 355 3397
sähköposti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Savonia-ammattikorkeakoulu
Jukka Huttunen, puh. 044 785 5765
sähköposti: etunimi.sukunimi@savonia.fi

Pohjoissavolaisen materiaalitehokkaan kiertotalouden liiketoiminta (KILIKE)

Pohjoissavolaisen materiaalitehokkaan kiertotalouden liiketoiminta (KILIKE) -hankkeen tavoitteena oli löytää ja kehittää uusia liiketaloudellisesti kannattavia sovelluksia kierrätysmateriaalien käytölle. Prosessoitavia materiaaleja voivat olla erilaiset teollisen toiminnan kuitu-, mineraali- ja muovipohjaiset sivuvirrat tai jo jätteeksi luokitellut edellä kuvatun kaltaiset materiaalit, kuten rakennus- ja yhdyskuntajätteet. Hankkeessa toteutuu merkittävällä tavalla vähähiilisyyden periaate.

Hankkeen tavoitteena oli luoda työskentelymalli, jossa yritysedustajat ideoivat ohjatusti saatavilla olevista kierrätysmateriaaleista uusia sovelluksia, jonka jälkeen parhaista ideoista valmistetaan koekappaleet. Ideointiprosessin tulee olla mahdollisimman vuorovaikutteinen ja projektin tavoitteena onkin toteuttaa useita peräkkäisiä ideasta demotuotteeksi -sessioita, jolloin edellisen kierroksen palaute toimii syötteenä seuraavalle kierrokselle. Koekappaleiden valmistamisen menetelmiä ovat agglomerointi, ekstruusio sekä valu.

Oman tekemisen kautta ja vuorovaikutuksessa toisten yritysten kanssa yrityksille muodostuu nykyistä selkeämpi käsitys mahdollisuuksista parantaa oman tuotannon sivuvirtojen käyttöä sekä tunnistaa uusia raaka-ainelähteitä. Yritykset saavat ideoita ja ajatuksia uusien tuotteiden tekemiseen sekä uusien tuotantomenetelmien käyttämisestä omassa toiminnassa. Yritykset saavat uusia innovointityökaluja sekä -malleja oman päivittäisen toiminnan parantamiseen.

Hanketta hallinnoi Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Osatoteuttajina toimivat Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Hankkeen toteutusaika: 1.11.2015 – 28.2.2018. Hanke on päättynyt.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 691.722 euroa. Hanke saa 70 % EU-/valtion rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Loput 30 % ovat yritysten ja toteuttajien omaa rahoitusta. Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Savon liitto.

Seuraa KILIKEn blogista mitä projektissa on meneillään tai ota suoraan yhteyttä hankkeen yhteyshenkilöihin:

Tki-asiantuntija Petteri Heino, Savonia-ammattikorkeakoulu
Varkaus
Puh. 044 785 6759
etunimi.sukunimi@savonia.fi

Yhteistyökumppaneitamme hankkeissa ovat yritykset sekä Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Savon koulutuskuntayhtymä, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja alueen kehitysyhtiöt.


Ota yhteyttä

TKI-asiantuntija
Petteri Heino
Puh. 044 785 6759
etunimi.sukunimi@savonia.fi